Siirry sisältöön

Tutkimus: Turvapaikanhakijanaiset kokevat väkivaltaa vielä Euroopassakin

Riski joutua Euroopassa uudelleen uhriksi on suuri, jos on aiemmin kokenut kaltoinkohtelua, ilmenee UP-lehden näkemästä, vielä julkaisemattomasta tutkimuksesta.

Teksti Kaarina Vainio

Kuvat Lukasz Kobus/EC Audiovisual Service

Marraskuussa Euroopan komission Berlaymont-rakennuksessa syttyivät oranssit valot naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

Marraskuussa Euroopan komission Berlaymont-rakennuksessa syttyivät oranssit valot naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi.

 

Tuhannet naiset pakenevat Eurooppaan heihin kohdistuvaa väkivaltaa, hyväksikäyttöä ja silpomista. Matkalla heillä on vaarana joutua ihmiskaupan uhreiksi tai päätyä pakkoprostituutioon.

Riski joutua Euroopassa uudelleen uhriksi on suuri, jos on aiemmin kokenut kaltoinkohtelua, ilmenee vielä julkaisemattomasta laajasta kansainvälisestä tutkimuksesta, joka kohdistui myös Suomeen. Sen mukaan väkivalta on usein pitkään jatkunut »normaali» osa naisten elämää.

»Raakaa väkivaltaa kokeneet turvapaikanhakijanaiset ovat näkymätön ryhmä koko EU:n alueella. Maahanmuuttokeskustelu on keskittynyt nuoriin miehiin», sanoo erikoissuunnittelija Inka Lilja Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista, joka oli yksi tutkimuksen toteuttajista.

Liljan mukaan Euroopassa on leirejä ja vastaanottokeskuksia, joissa esiintyy pakkoprostituutiota ja seksuaalista häirintää. Hän ei halua eritellä paikkoja mutta huomauttaa haasteiden olevan EU-maissa melko samanlaisia, vaikka olosuhteet ja ihmismäärät vaihtelevat.

Seitsemän kansalaisjärjestön EU-hankkeessa selvitettiin turvapaikanhakijanaisten kokemaa väkivaltaa Kroatiassa, Kyproksella, Saksassa, Kreikassa, Italiassa ja Suomessa kahden vuoden ajan. Aineisto kerättiin liki 4 600:ssa turvapaikanhakijanaisen tapaamisessa, joissa tunnistettiin noin 3 500 väkivallan uhria. Naisia oli 62 maasta. Yli puolella oli lapsia.

»Järjestelmä ottaa paperilla naiset huomioon, mutta kokemukset osoittavat toista», Lilja sanoo.

Väkivaltaa ei usein tunnisteta: trauma tai häpeä vaientaa naiset, viranomaiset eivät aina usko kertomusta, jos samat asiat toistuvat hakemuksesta toiseen tai trauma vääristää kertomusta. Liljan mukaan toistot kertovat väkivallan systemaattisuudesta. Esimerkiksi Italiassa nigerialaisten kokemukset prostituoiduiksi joutumisesta ovat melko identtisiä.

Ensi tilassa Lilja palauttaisi oikeusavun turvapaikan­hakijoille. Sitä supistettiin vuonna 2016. Tutkimus julkaistaan helmikuussa.