Skip to main content

Pysyykö Irak yhtenä valtiona?

Irakin sota ja maan sisäiset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet 15 vuotta, mutta rajamuutoksia ei ole tehty.

Teksti Kristiina Koivunen

Tämä juttu liittyy juttuun Kirkukin kolme todellisuutta

Vuonna 2006 Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsen Joseph Biden ehdotti radikaalia ratkaisua Irakin ongelmien ratkaisemiseksi: valtio tulisi pilkkoa kolmeen osaan siten, että sunnit, šiiat ja kurdit saisivat kukin hallita omia alueitaan. Irakin hallitus vastusti ehdotusta, samoin Iran ja muut naapurimaat.

Ajatus on nostettu uudestaan esiin tasaisin väliajoin, mutta kriitikoiden mielestä se johtaisi vain uusiin väkivaltaisuuksiin.

Tutkija Thomas Sommer-­Houdeville pitää nykytilanteen jatkumista kaikkine ongelmi­neenkin parempana vaihtoehtona kuin Irakin hajoamista tai jakautumista kahteen tai kolmeen osaan.

»Se olisi resepti vuosia kes­tävään sotaan. Tilanne olisi samanlainen kuin Jugoslavian hajotessa. Varsinkin Bagdadista ja muista suurkaupungeista ja öljyalueista taisteltaisiin kiivaasti», hän uskoo.

Sommer-Houdevillen mukaan irakilaiset ovat tottuneet elämään kaaoksessa, jossa valtiota byrokraattisena hallintokoneistona ei oikeas­taan ole olemassa. Hänen mukaan Irakista voi tulla kuin Libanon, jossa sisällissodat vuorottelevat rauhan kausien kanssa, mutta maa pysyy kuitenkin koossa.

Suomen Irakin suurlähettiläs Päivi Laine on optimistinen Irakin tulevaisuuden suhteen, sillä maan turvalli­suustilanne on kehittynyt hyvään suuntaan. Hän uskoo kansallisen irakilaisidentiteetin voittavan vähitellen alaa perinteiseltä klaani-identiteetiltä. Nuori sukupolvi haluaa erottaa uskonnon ja politiikan, eivätkä nuoret äänestä puolueita, joilla on uskonnollinen agenda.

Myös Ilkka Uusitalo näkee lupaavia merkkejä Irakin tulevaisuudesta. Uusitalo työskenteli vuosina 2006–2009 EU:n edustuston johtajana Bagdadissa ja myöhemmin konfliktinratkaisujärjestö CMI:n asiantuntijana alueella.

Irakissa valta vaihtuu vaalien kautta, toisin kuin monessa muussa Lähi-idän maassa, Uusitalo tähdentää. Irakilaisten nuori sukupolvi on halukas osallistumaan valtion rakentamiseen, jos heille annetaan siihen mahdollisuus.

»Vallan vaihduttua 2003 sekä šiiojen että sunnien oli opittava toimimaan uudessa tilanteessa ja hyväksyttävä, ettei voittaja voi ottaa kaikkea», Uusitalo sanoo.

Irakin kurdialueella Sulaymanian yliopistossa työsken­televä historian professori Yasin Xalid Hassan näkee mahdollisuudet sekä erittäin synkkään että valoisampaan kehitykseen. Pahimmillaan Lähi-itään voi syttyä suursota, joka muuttaa alueen karttaa, kuten ensimmäinen ja ­toinen maailmansota muuttivat Euroopan ja Lähi-idän maiden rajoja.

Toisaalta Yasin Hassan uskoo, että alueellisen päätöksenteon kehittyminen voi johtaa siihen, että ihmiset oppivat toimimaan demokraattisesti myös valtion tasolla. Hänen mielestään tärkeintä olisi korruption kitkeminen ja se, että poliitikot ajaisivat yhteisiä asioita eivätkä omia etujaan.

»Kun joku asia saadaan hoidettua, ilmaantuu uusia ongelmia, koska puolueilla ei ole yhteistä suunnitelmaa tarpeellisista reformeista», hän selittää.

Lue myös: Kirkukin kolme todellisuutta