Miten toimia Pohjois-Korean kanssa?

Loretta Napoleoni: North Korea. The Country We Love to Hate. UWA Publishing 2018, 120 s.

Pohjois-Korea esite­tään usein pahan valtakuntana, jonka onnettomat aivopes­tyt kansalaiset elävät vainoharhaisen ja sekopäisen johtajan ikeessä. Italialaistoi­mittaja Loretta Napoleoni pyrkii kirjassaan rakentamaan tarkemman kuvan sulkeutu­neesta maasta.

Tiivis ja informatiivinen kirja käy läpi Pohjois-Korean vaiheita ja meneillään olevia uudistuksia. Tutuiksi tulevat maan hierarkkinen yhteiskun­tajärjestelmä ja nationalistinen juche-ideologia sekä se, miten nämä muokkaavat kansalaisia.

Pohjois-Korea on totalitaarinen ja läpeensä korruptoi­tunut valtio. Sillä on näppinsä pelissä kansainvälisessä huume- ja asekaupassa, kyber­hyökkäyksissä ja rahanpesussa. Kaikesta huolimatta kapita­lismi on vähitellen saamassa maassa jalansijaa – ei valtion siunauksella, vaan harmaan talouden kehittymisellä.

Pohjois-Koreaa vuodesta 2011 johtanut Kim Jong-un on vahvistanut omaa legitimiteet­tiään esiintymällä maan perus­tajan, oman isoisänsä Kim Il-sungin reinkarnaationa. Napoleoni pitää 35-vuotiasta Kimiä pragmaattisena mille­niaalina, joka on hyvin perillä globalisaation ja geopolitiikan kehityksestä.

Kim on määrätietoinen johtaja, joka on vakaasti sitou­tunut maan ydinaseohjelmaan. Napoleonin mukaan ydinaseet tulevat tavanomaisia aseita edullisemmaksi tavaksi yllä­pitää pelotetta. Puolustusbudjetista säästetyt varat voitaisiin siten tulevaisuudessa kohdistaa Pohjois-Korean infrastruktuurin ja elintason parantamiseen.

Yksi kirjan suurimpia ansioita on, että se tarjoaa näkymiä pohjoiskorealaisten ajatteluun – olkoonkin, että Napoleoni ei itse ole vieraillut Pohjois-Koreassa.

Kansalaiset ovat syntymäs­tään lähtien jatkuvan tarkkai­lun alaisina, ja virallisen linjan mukaista ajattelua iskostetaan lapsiin pienestä pitäen. Järjestelmän vastustajat saavat osakseen kollektiivisen ran­gaistuksen: vankileireille voi­daan tuomitun lisäksi lähettää hänen vanhempansa, lapsensa ja sukulaisensa.

Pohjoiskorealaisia ympä­röi propagandan suojamuuri. Ulkomaailmasta heille tarjotaan vaarallinen ja väkivaltai­nen kuva. Näin maan hallinto voi hyödyntää pelon politiikkaa ja esittää olevansa ainoa rau­han tae Etelä-Korean ja Yhdys­valtain vihamielisiä pyrkimyk­siä vastaan.

Miten kansainvälisen yhteisön tulisi suhtautua Pohjois-Koreaan? Napoleo­nin mukaan ainoa kestävä ratkaisu on hyväksyä se, että Pohjois-Korea on ydinasevaltio, pyrkiä avaamaan maata talouskehityksen avulla ja pitää samaan aikaan maan hallinto aisoissa diplomatian keinoin.

Kirjan julkaisun jälkeen Kim Jong-un tavannut sekä Yhdysvaltain että Etelä-Korean johtajat. Nähtäväksi jää, tuot­tavatko diplomaattiset pon­nistelut tulosta. Pohjois-Korea kun on Napoleonin sanoin jo vuosikymmenien ajan kehittä­nyt vilpillisyyden taitoa.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelmassa.