Skip to main content

Koneiden syrjäyttämät

Koneiden syrjäyttämät

Suomen kaltaiset kehittyneet taloudet voivat hyötyä tekoälyn kehityksestä. Monissa Aasian ja Afrikan maissa robotit saattavat sen sijaan viedä valtaosan työpaikoista.

Teksti Lauri Seppälä

Kuvat Zhao Dongshan / Eyevine / Lehtikuva

Verkkokauppajätti Amazon avasi tammikuussa Seattlessa Amazon Go -nimisen kaupan, jossa ei ole lainkaan kassoja. Kaupassa ei tarvita edes itsepalveluperiaatteella toimivia viivakoodinlukijoita.

Katonrajassa kamerat seuraavat, mitä tuotteita asiakkaat kokoavat ostoskoreihinsa. Tuotteet laskutetaan virtuaalisesti verkossa, kun asiakas kävelee kaupasta ulos.

Amazon on testannut usean vuoden ajan myös drooneja, jotka kuljettavat paketteja ilmassa. Yhtiön tuoreimpia patentteja on drooni, jonka voi kutsua huutamalla alas taivaalta. Jos innovaatio lyö läpi, työvoiman tarve vähenee myös kuljetus­palveluissa.

Teknologisen kehityksen varjopuolena on työpaikkojen katoaminen, vaikka toisille aloille niitä syntyy myös lisää. Maailmanlaajuisesti arviolta 400–800 miljoonaa työpaikkaa voidaan automatisoida vuoteen 2030 mennessä, kertoo McKinsey Global Instituten joulukuussa 2017 julkaisema Jobs Lost, Jobs Gained -tutkimus. Eri skenaarioiden mukaan 75–375 miljoonaa työntekijää ympäri maailman joutuu vaihtamaan ammattia ja oppimaan uusia taitoja.

Myös Maailmanpankki on tehnyt oman arvionsa automatisoinnin vaikutuksista. Seuraavien kahden vuosikymmenen aikana vaarassa on sen mukaan OECD-maissa keskimäärin 57 prosenttia työpaikoista.

Ensimmäisinä tulilinjalla ovat toisteiset rutiinityöt, joissa digitaalisille taidoille ei ole tarvetta. Länsimaissa luova tuho puhaltaa manuaalisen työn ohella myös keskiluokkaisiin töihin: esimerkiksi toimistojen hallinnoinnin ammattilaiset, pankkien lainaneuvottelijat, oikeusavustajat ja kirjanpitäjät menettäisivät valtaosin työpaikkansa tekoälylle tai ainakin heidän palkkatasonsa madaltuu.

 

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Muutosta voi tarkastella myös työn tuottavuuden näkökulmasta. McKinsey arvioi raportissaan, että tekoäly kohentaa maailman työntekijöiden tuottavuutta enemmän kuin höyrykone 1800-luvulla tai informaatioteknologian nousu 2000-luvun alussa.

Suomen asema on muutoksessa vahva, kertoo Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lokakuussa julkaisema selvitys. Suomen bruttokansantuote voi robotiikan ansiosta kasvaa kuusi prosenttia perusuraa enemmän vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa puolen prosenttiyksikön lisäystä bkt:n vuosikasvuun. Teollisuuden tuottavuus kasvaisi Suomessa robottien ja automaation ansiosta peräti 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, TEM arvioi.

Suomen kaltaisessa pienessä ja teknisesti edistyneessä avotaloudessa kilpailuhyödyt voivat olla suurempia kuin teknologian suorat vaikutukset työpaikkoihin, vahvistaa Elin­keinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Petri Rouvinen.

»Esimerkiksi autoteollisuudessa robotisaatio on vähentänyt radikaalisti ihmistyön tarvetta parin viime vuosikymmenen aikana. Silti autojen kokoonpanon työllisyys Suomessa on ollut nousussa, koska Uudenkaupungin tehtaan kilpailukyky vaihtoehtoisiin sijaintipaikkoihin verrattuna on kohentunut.»

TEM:n raportin mukaan teollisuuden automatisaatio etenee hitaasti sitä mukaa kun yritykset kokevat sen taloudellisesti järkeväksi. Tuotannossa ei haluta ottaa turhia riskejä.

Sen sijaan kaupan alalla kehitys vaikuttaa Suomessakin dramaattiselta: työllisyys vähenee ainakin viidenneksellä vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi noin 60 000 suomalaisen työpaikan katoamista, TEM arvioi.

McKinsey laskee lokakuussa 2017 julkaisemassaan Shaping the future of work -raportissaan, että tekoäly vie Suomen nykyisistä työpaikoista enimmillään 28 prosenttia. Samalla tekoäly ja automatisaatio voivat luoda niin paljon uusia työpaikkoja, että työllisyysaste nousee jopa viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

 

Automatisaatio luo sovelluskehittäjän, sosiaalisen median ylläpitäjän ja drooni­operaattorin kaltaisia uusia ammatteja, joissa työskentelee maailmanlaajuisesti yhteensä jo miljoonia ihmisiä.

Erityisesti dataosaamisen tarve kasvaa räjähdysmäisesti. LinkedInin tietojen mukaan data-asiantuntijoiden määrä kasvoi Yhdys­valloissa 650 prosenttia vuosina 2012–2017. IBM raportoi, että Yhdysvalloissa oli jo vuonna 2015 yli 2,3 miljoonaa datatieteilijän ja data-analyytikon avointa työpaikkaa. Alan työntekijöille maksetaan Yhdysvalloissa vähintään 80 000 dollaria vuodessa.

Tuoreessa bestseller-kirjassaan 21 oppituntia maailman tilasta israelilainen historianprofessori Yuval Noah Harari kuitenkin varoittaa, että työelämän murros voi johtaa uuden »hyödyttömien» ihmisten luokan syntymiseen.

»Kun massat menettävät merkityksensä taloudessa, ne voivat menettää myös kaiken muun. Edes valtio ei välttämättä ole kiinnostunut tarpeettomien ihmisten terveydestä ja koulutuksesta», Harari kirjoittaa.

Muutokselta parhaassa turvassa ovat ne maat, jotka ovat jo siirtyneet halvasta työ­voimasta korkeaa ammattitaitoa edellyttävään teollisuuteen.

»Perässä laahaavat valtiot saattavat kuitenkin havaita juuttuneensa väärälle puolelle kuilua ilman, että niillä on enää keinoja päästä sen yli», Harari toteaa.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD arvioi tänä vuonna, että kolmannes Slovakian työpaikoista on vaarassa kadota, kun Britanniassa osuus on ainoastaan 12 prosenttia. Syynä on teollisuuden keskeinen asema Slovakian taloudessa. Euroopan alueella riski työpaikkojen katoamisesta on erityisen korkea myös Turkissa, Liettuassa ja Kreikassa.

 

Vain harvat maat ovat hyvin valmistautuneita automatisaation asettamaan haasteeseen, käy ilmi The Economist Intelligence Unit -tutkimus­yksikön alkuvuonna julkaisemasta Automation Readiness -indeksistä.

Sen keskeisin havainto oli, että yksikään tutkimusryhmään kuuluva maa ei ollut täysin valmis vastaamaan automatisaation haasteeseen.

Automatisointia kykenee ennakoimaan oleellisesti vain kourallinen maita, joilla on vahva koulutusjärjestelmä ja jotka panostavat riittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan. Näihin maihin lukeutuivat muun muassa Etelä-Korea, Saksa ja Singapore. Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa.

TEM:n selvityksen laatijat ehdottavat, että Suomeen laadittaisiin automaatio- ja robotisaatiostrategia, jonka avulla vauhditettaisiin alan kehitystä.

Suomalaisen insinööri- ja peruskoulutuksen nykyisestä tasosta on pidettävä huolta, kirjoittajat tähdentävät. Etenkin tohtorikoulutusta tarvitaan, jotta teollisuus pysyisi maailman kärjessä. Samalla teknisiä oppi­aineita tulisi sisällyttää jo alakoulun opintoihin.

 

Kambodžassa vaateteollisuuden työntekijät ovat kouluttamattomia.

 

Kehityksen kelkasta pudonneita maita uhkaa nuorison massatyöttömyys, mikä puolestaan aiheuttaisi valtavan paineen maastamuutolle. Rikkaimpien maiden halu auttaa massatyöttömyyden kurimuksessa painivia köyhimpiä maita voi olla vähissä, kuten Harari varoittaa kirjassaan.

Pulmana on vähän kehittyneiden maiden puutteellinen kyky rakentaa kunnollista koulutusjärjestelmää ja opettaa kansalaisille uusia taitoja.

Kiivaan väestönkasvun Afrikan kannalta polttava kysymys on, voiko maanosa vaurastua teollistumalla, kuten muut maanosat ennen sitä. Esimerkiksi Etiopia on Kiinan mallin mukaisesti investoinut voimakkaasti kenkä- ja vaatevalmistukseen. Maailmanpankin ennuste kertoo tylyä kieltä: sen mukaan automatisoitavissa olevien työpaikkojen osuus on nimenomaan Etiopiassa maailman korkein, jopa 85 prosenttia.

Maailman mitassa automatisaatio vie määrällisesti eniten työpaikkoja Kiinasta ja Kaakkois-Aasian maista, jotka ovat investoineet voimakkaasti edulliseen tekstiili-, auto- ja elektroniikkatuotantoon. Maailmanpankin mukaan lähes 80 prosenttia Kiinan työpaikoista voisi olla automatisoitavissa.

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) puolestaan arvioi, että noin 56 prosenttia Kam­bodžan, Indonesian, Filippiinien, Thaimaan ja Vietnamin työntekijöistä – yli 137 miljoonaa ihmistä – on suuressa vaarassa tulla koneiden korvaamiksi.

Esimerkiksi Kambodžan tekstiilisektorilla automatisaatio voi ILO:n mukaan viedä 88 prosenttia alan työpaikoista eli työt jopa 600 000 ihmiseltä. Vaikutus saattaa vielä kaksinkertaistua, mikäli mukaan lasketaan työpaikkojen katoaminen vaateteollisuuden ympäriltä, kertoo kehitysmaatutkija Anna Salmivaara. Hän tekee Helsingin yliopistolle väitöskirjatutkimusta Kambodžan tekstiiliteollisuuden työntekijöiden oikeuksista ja järjestäytymisestä.

Kambodžassa jokainen vaateteollisuuden työntekijä elättää keskimäärin kolme muuta henkilöä. Lasten lisäksi myös työntekijöiden vanhemmat maaseudulla ovat suoraan riippuvaisia teollisuudenalasta. Maan 15 miljoonasta asukkaasta yhteensä 2,8 miljoonaa eli 20 prosenttia elää vaateteollisuuden varassa.

»Minun on hyvin vaikea kuvitella, minkälaista uutta työtä näille ihmisille voisi löytyä Kambodžasta», Salmivaara sanoo.

»Turismi on tärkeä työllistäjä, mutta kunnollinen työpaikka sektorilla edellyttää edes jonkinlaista koulutusta ja englanninkielen taitoa. Vaateteollisuuden työntekijät ovat kouluttamattomia.»

Vaikka Kambodžan talous on kasvanut huimaa vauhtia viime vuosikymmenet, koulutukseen ei ole panostettu riittävästi – sen osuus maan bruttokansantuotteesta on vain 2,6 prosenttia.

Kambodžan hallitus on alkanut herätä tarpeeseen monipuolistaa teollisuutta. Automatisaatio vaikuttaa kuitenkin todennäköisesti siten, että lähellekään vaateteollisuuden työllistävää vaikutusta ei enää päästä.

Vaateteollisuus on työllistänyt varsinkin kouluttamattomia kambodžalaisia – ja erityisesti naisia, joita on sektorin työvoimasta noin 80 prosenttia.

Vaikka uusia työpaikkoja syntyisi, ne vaativat koulutusta sekä tietoteknistä tai koneiden käyttöön liittyvää osaamista. ­Kambodžassa miesten koulutustaso on huomattavasti parempi kuin naisilla, ja he ovat siksi paremmassa asemassa. Salmivaaran mukaan yhä useammat kambodžalaiset muuttavatkin työn perässä ulkomaille.

 

Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että tekoäly lisää globaalia eriarvoisuutta, huomauttaa Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen akatemiaprofessori Samuel Kaski.

»Esimerkiksi Afrikan mailla on mahdollisuus hypätä muutaman kehitysaskeleen yli», hän sanoo.

Apua voivat silloin tarjota avoin lähdekoodi ja avoin tiede. Koska iso osa koneoppimisen ja tekoälyn teknologioista perustuu niihin, kenellä tahansa on sama pääsy huipputietämykseen, Kaski valottaa.

»Jos asiat hoidetaan hyvin, voi olla mahdollista kiriä kehityksessä merkittävästi sen sijaan, että vääjäämättä jäisi pahemmin jälkeen», Kaski sanoo.  

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.