Skip to main content

Kokoaan suurempi

Kokoaan suurempi

Liechtensteinin jäsenyys Euroopan talousyhteisössä voisi tarjota brexitin jälkeen mallin myös Britannialle.

Teksti Kirsi Hyytiäinen

Kuvat Kirsi Hyytiäinen

Vaduz, Liechtenstein

Liechtensteinin ulko- ja oikeusministeri Aurelia Frick saapuu tapaamiseen kuin prinsessa: hän kopistelee hallituspalatsin barokkisaliin historiallisten muotokuvien alle kultaisissa korkokengissään ja rusettimekossaan.

Nyt Frickiä odottaa pieni kansainvälinen toimittajaryhmä, mutta kun hän vajaat kymmenen vuotta sitten aloitti ulkoministerinä, meno oli toinen.

»Jouduin pujottelemaan maailman TV-kameroiden välistä hallitusrakennukseen töihin», Frick muistelee.

Kansainvälinen media kiinnostui Liechten­steinista, kun vuonna 2008 kävi ilmi, että tuhannet veronkiertäjät ympäri maailmaa olivat siirtäneet kymmeniä miljardeja euroja piiloon Liechtensteinin pankkeihin.

Vyyhti alkoi purkautua, kun Liechten­steinin ruhtinaan omistaman LGT-pankin entinen työntekijä varasti 5 800 asiakkaan tilitiedot ja myi ne miljoonilla euroilla Saksan valtion­poliisille.

Saksa luovutti tiedot eteenpäin muille maille, ja niin poliisit ympäri maailmaa ratsasivat tuhansia asuntoja ja toimistoja etsiessään todisteita Liechtensteinin rahoista. Yksistään Saksan verottaja sai karhuttua noin 630 miljoonaa euroa Liechtensteiniin kätkettyjä varoja.

LGT-pankissa oli talletuksia myös 17 suomalaisella yhteensä noin 60 miljoonaa euroa. Joukossa olivat muun muassa vuorineuvos Casimir Ehrnrooth ja kahviyrittäjä Bertel Paulig. Suomalaisille määrättiin 10 miljoonan euron jälkiverot.

 

Liechtensteinin ulkoministeri Aurelia Frick.

Liechtensteinin ulkoministeri Aurelia Frick.

Ulkoministeri Frick sanoo, että maan pankeista löytyneiden veronkiertovarojen määrä oli yllätys.

»Meidän ei auttanut muu kuin alkaa säätää kansainvälisten standardien mukaisia lakeja ja muuttaa rahataloutemme rakennetta. Iso osa hallituksen työstä keskittyi uudistuksiin, joilla saimme palautetuksi rahataloutemme uskottavuuden. Muutokset ovat olleet vaikeita», Frick kuvaa.

»Nyt meillä on voimassa rahanpesulaki ja automaattinen tietojenvaihto rahoja tuovan henkilön kotimaan kanssa. Olemme myllertäneet koko maan rakenteet.»

Liechtensteinin rahamarkkinoiden valvontalaitoksen johtaja Mario Gassner sanoo hämmästyneensä, miten vähän rahaa lopulta siirtyi Liechtensteinista pois, vaikka varat siirtyivät verotuksen piiriin.

»Olemme nyt samalla tasolla kuin vuonna 2008.»

Liechtensteinin talous perustuu yhä varakkaiden omaisuudenhoitoon. 38 000 asukkaan maassa on noin 50 000 säätiötä ja postilaatikkofirmaa, jotka ainoastaan hallinnoivat rahoja.

Pääkaupunki Vaduzin katuja kävellessä pankkien mammuttimaiset betonibunkkerit tuntuvat hyppäävän silmille. Ne eivät vain näytä liian isoilta kääpiövaltioon, vaan myös ovat sitä. Maan 15 pankkia hallinnoi noin 262 miljardin euron yksityisomaisuuksia, ja niiden tase on 12 kertaa suurempi kuin Liechten­steinin koko bruttokansantuote.

Pankeista yksi on ylitse muiden: ruhtinaan omistama LGT-pankki hallinnoi 200 miljardin euron varoja yksityishenkilöiltä. Se on maailman suurin yhden perheen omistama pankki. Ruhtinas on maansa suurimpia veronmaksajia, ja hänen pankkinsa miljoonat verofrangit tärkeä tulonlähde valtiolle.

 

Entistä Tšekkoslovakiaa on osaltaan kiittäminen siitä, että Liechtensteinista kehittyi rikkaiden ja veronkiertäjien paratiisi.

Ennen toista maailmansotaa maa oli vielä vain kurja maakaistale. Nykyisen ruhtinaan isä Frans Joosef II asui ennen valtaistuimelle nousuaan vuonna 1938 suvun laajoilla tiluksilla Böömissä ja Wienissä.

Sodan jälkeen Tšekkoslovakia kansallisti ruhtinasperheen maita, 14 linnaa, tehtaita ja metsää. Näiden maakiistojen takia Liechten­stein pyrki vielä 2000-luvulla estämään Tšekin pääsyn EU:n jäseneksi.

Suvun omaisuuksien menettäminen sodan jälkeen johti siihen, että ruhtinas rakensi vuonna 1920 perustetusta LGT-pankista yksityispankin. Pankkisalaisuuden ja alhaisen veroasteen ansiosta Liechtensteinista kehittyi Sveitsin kaltainen merkittävä finanssikeskus.

Nyt maan bruttokansantuote asukasta kohti on maailman korkein, 178 000 dollaria, eli miltei neljä kertaa Suomea enemmän. Mediaanipalkka on Liechtensteinissa lähes
70 000 euroa vuodessa, jopa hieman korkeampi kuin huipputuloisilla sveitsiläisillä. Velkaa valtiolla ei ole lainkaan.

 

Vauraus näkyy hyvin Vaduzin keskustassa. Jaguaari tuolla, Rolexeja täällä.

Kaupungin yläpuolella kohoaa vuori, jonka rinteellä sijaitsee Vaduzin linna, ruhtinasperheen yksityisasumus. Sieltä maata vuodesta 1989 hallinnut Hans-Adam II näkee miltei koko valtakuntansa.

Liechtenstein on perustuslaillinen monarkia, mutta ruhtinaalla on huomattavan suuret valtaoikeudet. Hän johdatti maansa Euroopan talousalueen (Eta) jäseneksi 1990-luvun alussa. Eta-keskustelu repi pientä maata: suuryritykset kannattivat jäsenyyttä, mutta pienemmät vastustivat. Rahoitusalan edustajat pelkäsivät EU:n puuttuvan Liechtensteinin pankkilakeihin.

Jäsenyys oli vietävä myös kansanäänestykseen. Joulukuussa 1992 sveitsiläiset hylkäsivät Eta-jäsenyyden kansanäänestyksessä, mutta viikkoa myöhemmin liechtensteinilaiset äänestivät jäsenyyden puolesta.

Naapurimaiden eriävien päätösten vuoksi Etaan liittymisestä tuli Liechtensteinille monimutkainen operaatio, koska maalla on vuodesta 1923 asti voimassa ollut tullisopimus Sveitsin kanssa.

Molemmat maat kuuluvat Euroopan vapaakauppajärjestöön Eftaan, johon myös Suomi kuului ennen liittymistään EU:n jäseneksi. Efta-maana Sveitsin ei tarvitse omaksua EU-lainsäädäntöä ja noudattaa niin sanottua neljää vapautta eli ihmisten, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaata liikkuvuutta, kuten Eta-maiden Norjan, Islannin ja Liechten­steinin.

Lisäksi Eta-maat rahoittavat sosiaalisia ja taloudellisia ohjelmia EU:n eteläisissä ja itäisissä jäsenmaissa. Liechtensteinin osalta tämän bruttokansantuotteeseen suhteutetun pääsylipun hinta EU:n yhteismarkkinoille on noin kaksi miljoonaa euroa vuodessa.

Sveitsi on taannut pääsynsä EU:n markkinoille tukulla kahdenvälisiä sopimuksia. Tosin myös Liechtenstein on neuvotellut poikkeuksen vapaaseen liikkuvuuteen, ja maahan tuleville työntekijöille on kiintiö.

Liechtensteinin talous perustuu Eta-maanakin edelleen alhaiselle veroasteelle. Yksityishenkilö maksaa 90 000 euron tuloista veroja vain viitisen prosenttia. Yrityksillä on 12,5 prosentin tulovero.

 

Liechtenstein lukuina

Liechtenstein lukuina

Maailman kuudenneksi pienin maa (160 neliökilometriä).

Noin 38 000 asukasta, joista muiden maiden kansalaisia joka kolmas.

Tulliliitto Sveitsin kanssa vuodesta 1923. Valuuttana Sveitsin frangi.

BKT asukasta kohti: 178 000 dollaria

Naisille äänioikeus vuonna 1984.

YK:n jäsen vuodesta 1991, reilu vuosikymmen ennen Sveitsiä.

Euroopan vapaakauppaliiton Eftan jäsen. Liittyi Euroopan talousalueeseen 1995.

Finanssipalveluiden ohella Liechtensteinissa on korkeaan osaamiseen perustuvaa teollisuutta, joka tuottaa autojen ohjausjärjestelmiä, sähköpistokkeita, ilmastointijärjestelmiä – ja tekohampaita.

Ivoclar Vivadentin tekohammastehdas on alallaan maailman suurin. Siellä valmistetaan 60 miljoonaa hammasproteesia vuodessa, 20 prosenttia kaikista maailman tekohampaista.

»Liechtensteinin korkeat kustannukset nostavat tuotteidemme hintaa, joten tuotannon on oltava huipputehokasta. Emme etsi halvinta vaan kilpailukykyisintä tuotantopaikkaa», toteaa yhtiön talousjohtaja Franz Berger.

Markkinointijohtaja Michael Taube sanoo, ettei Ivoclarille ole haittaa EU:n ulkopuolella toimimisesta.

»Meillä on yhtiöitä ympäri maailmaa, joten emme tarvitse EU-jäsenyyttä Liechten­steinille. Sen sijaan hyödymme Etasta pääsemällä Euroopan laajuisille markkinoille. »

Samaan aikaan maa tekee jättiloikkaa krypto­valuutan keskukseksi. Ruhtinaskuntaan kaavaillaan kryptorahapörssiä, ja hallitus suunnittelee lohkoketjulakia.

»Lohkoketjut muuttavat koko maailman talouden yhtä radikaalisti kuin internet ja sähköposti 1990-luvulla», ennustaa Kansantalousviraston johtaja Christian Hausmann.

Lohkoketjuteknologian ansiosta rahaliikenteen hoitamiseen ei tarvittaisi enää edes pankkeja. Liechtensteinissa toimii jo pieni startup-yritys, joka välittää rahaa matkapuhelimella parin euron kuluilla.

Liechtensteinilaiset ovat olleet tyytyväisiä Eta-ratkaisuunsa: 80 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että talousyhteisö on ruhtinaskunnalle paras mahdollinen. Ulkoministeri Aurelia Frick selittää:

»EU:ssa meillä olisi kokomme mukaan vain vähän vaikutusvaltaa, emmekä siksi tavoittele unioniin liittymistä. Eftassa ja Etassa pystymme pitämään itsemääräämisvaltamme ja riippumattomuutemme. Kun kaikki Eftan jäsenet ovat pieniä, ei meillä ole siinä liian vahvoja jäseniä», hän sanoo.

»Sen sijaan olemme osoittaneet voimamme maailmannäyttämöllä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssa, jonka työtä olemme edistäneet kokoamme enemmän. Myös Syyrian sodan suhteen olemme onnistuneet ehdottamaan YK-neuvottelutavoitteita.»

 

Liechtensteinin ruhtinas on kuvaillut olevansa pikemminkin toimitusjohtaja kuin maanisä. Hän hallitsee maataan kuin huippuyritystä.

 

Liechtensteinin ratkaisut ovat nousseet esiin mahdollisena mallina EU:sta brexitissä irtautuvalle Britannialle.

Liechtenstein noudattaa kahden eri kauppa­liiton sääntöjä olemalla samaan aikaan tulliliitossa Sveitsin kanssa ja Efta-maana Etassa. Britannian ja EU:n olisi löydettävä yhtä luova kaupparatkaisu välttääkseen kovan rajan syntymisen Irlantiin.

Liechtenstein-instituutin johtaja ja entinen Efta-sihteeristön jäsen Georges Baur kertoo, että Eftassa valmistellaan jo mallia Britannian ottamiseksi takaisin Eftan jäseneksi. Brittien olisi vain saatava ensin selvitettyä eropaperinsa EU:n kanssa, jotta Efta voi alkaa pohtia, mitä tehdä Britannian kanssa.

»Efta on aina todistanut joustavuutensa, kun siitä on irtautunut jäseniä EU:hun. Britanniahan oli yksi Eftan perustajista vuonna 1960, mutta liittyi sitten EU:hun 1973», Baur sanoo.

Baurin mielestä Liechtenstein olisi kärsinyt enemmän veronkiertoskandaalista ilman Eta-jäsenyyttä.

»Eta-maana voimme tarjota palveluitamme EU:n alueella. Myös teollisuutemme hyötyy päivittäin vapaasta tavaroiden, henkilöiden ja pääoman liikkumisesta.»

Liechtensteinin kansantalousviraston johtaja Christian Hausmann arvelee, että brexit johtaa Britannian finanssikriisiin ja uuteen äänestykseen.

»Uskon, että Britannia palaa Eftan jäseneksi. Sen sijaan Etan jäsenenä Britannian olisi hyväksyttävä vapaa henkilöliikkuvuus, mikä oli suuri ongelma niille briteille, jotka äänestivät maan ulos EU:sta.»

Ennekö vai ei, mutta Liechtensteinin kansallislaulu Oben am jungen Rhein lauletaan samalla sävelmällä kuin Britannian God Save the Queen.

 

Myös Sveitsin yksinäinen tie voisi olla Britannian vaihtoehto. Alppimaa on jäänyt ulos niin Etasta kuin EU:sta. Sveitsissä Eta-alueeseen liittymistä harkitaan kuitenkin edelleen.

Bernissä Sveitsin presidentti ja sisäministeri Alain Berset vastaa lehdistötilaisuudessa kysymykseeni Sveitsin mahdollisesta Eta-­jäsenyydestä: »Se voi nousta vielä mahdollisuudeksemme.»

»EU:n ulkopuolella olosta on Sveitsille niin haittaa kuin hyötyä. Olemme onnistuneet solmimaan EU:n kanssa niin paljon kahdenvälisiä sopimuksia, että olemme hyvin integroituneet Eurooppaan.»

Hinta on kuitenkin kova. Berset’n mukaan Sveitsi on menettänyt Etan hylkäyksen jälkeen prosentin talouskasvustaan vuosikymmenen ajan.

»Emme pysty myöskään vaikuttamaan EU:n sääntöihin, joita joudumme noudattamaan», hän sanoo.  

Kirjoittaja on Genevessä asuva vapaa toimittaja.

 

Upporikas ruhtinas on maansa toimitusjohtaja

Liechtensteinin hallitsija on ruhtinas Hans-Adam II, jota edustaa kruununprinssi Alois vuodesta 2004.

Euroopan monarkkien joukossa Liechtensteinin ruh­tinaalla on poikkeuksellisen laajat valtaoikeudet. Hänellä on veto-oikeus kansanäänestysten ja parlamentin päätöksiin sekä lainsäädäntöön. Lisäksi hän voi erottaa hallituksen ministereitä ja nimittää tuomareita.

Ruhtinas itse on sanonut maan säilyneen itsenäisenä nimenomaan monarkian ansiosta. Hänen mukaansa monarkia tuo politiikkaan pitkäjänteisyyttä.

Lehtihaastatteluissa hän on kuvaillut olevansa pikemminkin toimitusjohtaja kuin maanisä. Ruhtinas hallitsee maataan kuin huippuyritystä. Hän valmistui Itä-Sveitsin arvostetusta St Gallenin kauppakorkeakoulusta ja harjoitteli lontoolaispankissa.

Hans-Adam on ­Euroopan rikkain kuninkaallinen arviolta 4,5 miljardin euron omaisuudellaan, johon kuuluu pankin ohella linnoja ja metsiä Itävallassa sekä suuri taidekokoelma. Vertailun vuoksi Englannin kuningatar Elisabetin omaisuus jää Forbesin mukaan alle puoleen miljardiin euroon.