Skip to main content

Iranin kahdet kortit

Teksti Joonas Pörsti

1. Yhdysvallat kiristää ruuvia Iranin talouden eristämiseksi muusta maailmasta. Marraskuun lopussa pakotelistalle joutui kolme venäläistä yritystä, jotka ovat auttaneet Irania laivaamaan öljyä Syyriaan.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriön mukaan Venäjä on käyttänyt Iran-pakotteiden vastaisessa öljynviennissä Promsirioimport-nimistä valtionyhtiötä Neuvostoliiton kaudelta. Miljoonia barreleita öljyä on kuljetettu Iranista laivoilla, jotka ovat kytkeneet pois päältä alusten tunnistamiseen tarvittavat elektroniset järjestelmänsä.

2. Yhdysvaltain pakotteet heijastuvat kovan linjan kannattajien ja maltillisten väliseen valtataisteluun Iranissa. Konservatiivit ovat arvostelleet ulkoministeri Javad Zarifia länsivaltojen myötäilystä. Zarif on esimerkiksi myöntänyt, että Iranissa rikotaan kansainvälisiä sääntöjä, jotka kieltävät rahan­pesun.

Iranin hallitus yrittää pelastaa vuoden 2015 ydinsopimuksen, jonka takana Britannia, Saksa, Venäjä, Kiina ja Euroopan unioni edelleen seisovat. Sen ehtona EU-maat vaativat Irania ratifioimaan terrorismin rahoituksen vastaisen YK-sopimuksen, joka estää myös rahanpesun. Kesäkuussa Iranin parlamentti hyväksyi niukasti sopimuksen ratifioinnin.

3. Marraskuussa Atomienergiajärjestö IAEA:n entinen varapääjohtaja Olli Heinonen ja entinen asetarkastaja David Albright varoittivat raportissaan, että Iran jatkoi salaista ydinaseohjelmaansa vuoden 2003 jälkeenkin, jolloin presidentti George W. Bushin hallinto uskoi ohjelman päättyneen. Tiedot perustuvat Israelin tiedustelupalvelun Teheranista hankkimaan arkistoaineistoon. Iranin ydinsopimuksen ehtona oli, että maa purkaa suurimman osan uraanin rikastukseen tarkoitetuista sentrifuugeista. Rikastus sallitaan vain rauhanomaisiin tarkoituksiin 15 vuoden ajan.

Javad Zarif

Javad Zarif

Heinonen ja Albright pitävät Yhdysvaltain pakote­politiikkaa »todennäköisesti parhaana keinona estää Irania rakentamasta ydinasetta ja neuvotella nykyistä kattavampi ydinsopimus».