Skip to main content

Jerevan: Nooan jälkeläiset

Teksti Joonas Pörsti

Kuvat Joonas Pörsti

Jerevan

Mistä löytää kaupungin sielun?

Miljoonan asukkaan Jerevanissa neuvostoliittolainen raken­nusperinne kohtaa vanhan kaukasialaisen kulttuurin. Suurvaltojen puristuksessa pieni Armenia on imenyt vuosisatojen ajan vaikutteita Iranista, Turkista ja Venäjältä – samalla kun suurin osa armenialaisista on hajonnut maailmalle.

Jerevanin keskustan puis­tot, kadut ja ruokapaikat ovat viihtyisiä. Keskustan liepeillä jykevät bränditehtaat tislaavat maailmanluokan digestiiviä Ararat- ja Noy-tuotemerkeillä. Jos kaupungin sielua ei löydä niistä, sitä on syytä etsiä ympäröivistä vuoristoista.

Kuningas Tiridates III julisti Armenian maailman ensim­mäiseksi kristilliseksi valtioksi vuonna 301. Apostolisen kirkon varhaisimpiin vaiheisiin voi tutustua Etchmiadzinin katedraalissa tai Geghardin luostarissa, jotka ovat tunnin ajomatkan päässä. Yli 5 000 metriin kohoavan raamatul­lisen Ararat-vuoren luminen huippu on Turkin puolella mutta näkyy Geghardin tieltä.

Mistä puhutaan?

Arviolta puolitoista miljoo­naa armenialaista, noin puolet väestöstä, kuoli ottomaanien ja nuorturkkilaisten järjestämissä kansanmurhissa vuosina 1894–1916. Jerevanin ulkopuolelle rakennettu Kansanmurhan museo hiljentää kävijän valo­kuvillaan ja kertomuksillaan.

Kansanmurhan kaikuja voi nähdä siinä jääräpäisyydessä, jolla Armenia on pitänyt kiinni Vuoristo-Karabahista ja sen ympäriltä valloittamistaan alueista Azerbaidžanissa. Naa­purimaat sotivat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen vuosina 1992–1994. Konflikti on jatkunut siitä asti hiljaisella liekillä. Sota koskettaa asevelvollisia, ja militarisoitumi­nen näkyy jopa katumuodissa.

Armenia on liukunut Venä­jän mallin mukaiseen »ohjat­tuun demokratiaan». Oppositio saa äänensä kuuluviin lähinnä verkkolehdissä ja nettilähetyk­sissä. Nuoret katsovat työn ja toimeentulon toivossa länteen. Vuonna 2015 opiskelijat pro­testoivat Jerevanissa energian hinnankorotuksia vastaan. Viranomaiset hajottivat mielenosoituksen väkivalloin, mutta joutuivat lopulta peräytymään.

Minne mennä syömään?

Avotulella vartaina paistettu liha, horovats, on kaukasialai­sen keittiön kulmakivi. Lam­paan tai possun kanssa tarjo­taan lavash-leipää, kotijuustoa sekä tuoreista kasviksista, pähkinöistä, pavuista ja yrteistä valmistettuja höys­töjä. Taikinan sisään leivotut liha- ja kasvisnyytit hinkalit ovat venäläisiä serkkujaan pelmenejä isompia.

Syyrialais-armenialai­nen ravintola Derian on syrjässä sisäpihalla, mutta kattaa pöytään ensiluokkai­sia Lähi-idän herkkuja parilla eurolla annosta kohti. Hyvän paikallisen illallisen voi syödä ydinkeskustan Vostan by Tsiranissa.