Skip to main content

Jihadismi yllätti Ranskan

Teksti Janne Hopsu

Gilles Kepel & Antoine Jardin: Terror in France. The Rise of Jihad in the West. Princeton University Press 2017, 217 s.

Ranskanalgerialainen Mohamed Merah tappoi Toulousessa kolme sotilasta, kolme juutalaiskou­lulaista ja heidän opettajansa maaliskuussa 2012. Iskusta alkoi Ranskan islamin kolmas aalto, jonka näkyvimpiä eri­tyispiirteitä ovat uskonnon totaalinen ote elämästä ja jihadistinen väkivalta, sanoo islamia Ranskassa tutkinut Gilles Kepel, valtio-opin pro­fessori Pariisin École Normale Supérieuressa.

Islamin ensimmäisen aallon aikana ennen 1990-lukua Ranskassa rakennettiin mos­keijoita. Toiseen aaltoon kuului muun muassa Muslimiveljes­kunta, joka tarjosi nuorille isla­milaisia periaatteita maallisen koulujärjestelmän sijaan.

Merah sen sijaan varttui aikana, johon osuivat näyt­tävät uskonnolliset symbolit julkisissa kouluissa kieltävä laki, vuoden 2005 nuorisomellakat, syyrialaisen jihadistiajattelijan Abu Musab al-Surin nettimanifesti »Kutsu globaaliin islamilaiseen vastarintaan» sekä satiirilehti Charlie Hebdon julkistamat Muhammed-pilakuvat. Merah radikalisoitui vankilassa, matkusti musli­mimaissa jihadististen oppien perässä ja ammensi verkosta salafismin propagandamateriaalia.

Verkon »islamosfäärissä» totaalinen, ranskalaiset arvot hylkäävä islam toi vanhoilliset muslimit ja radikalisoituneet henkilöt yhteen. Kepelin mukaan Merah ja muut terro­ristit eivät ole yksinäisiä susia vaan osa tiettyä islamistista arvoyhteisöä.

Vuoden 2005 mellakat vie­raannuttivat kantaranskalaiset töitä ja hyväksyntää haluavista lähiönuorista. Kepelin mukaan mellakoiden jälkeiset toimet olojen parantamiseksi olivat riittämättömiä, eikä lähiöiden vaatimuksia poliittisesta osallistumisesta juurikaan kuunneltu. Rajat syntyperäis­ten ranskalaisten ja maahan­muuttajien jälkeläisten välillä vahvistuivat.

Identiteetti korostui lähiöissä ja pienten paikka­kuntien yhteisöissä elämän perustana. Tähän tilaan iskivät maallisia arvoja vastustavat islamistit.

Vuosikymmen sitten vasemmisto keräsi musli­mien äänet. Nyt vanhoillinen ja salafistinen identiteettipolitiikka löytää kumppa­neita katolisesta oikeistosta esimerkiksi homoavioliittokysymyksessä.

Kepel uskoo, että parhaita lääkkeitä ovat tieto sekä rappeutuneen julkisen koulu­järjestelmän remontti.

Kepel ei mainitse kirjassaan kiistakumppaniaan Olivier Roy’a, toista merkittävää ranskalaista islamilaisen radi­kalismin tutkijaa. Toisin kuin Kepel, Roy katsoo, että jihadis­teja ei motivoi uskonto vaan sankaruusajatukset ja nihilis­tiset väkivaltafantasiat. Royn mukaan kyse on uskonyhtei­söistään marginalisoituneiden, toisen sukupolven nuorten maahanmuuttajien sukupolvi­kapinasta. Radikalismille islam vain tarjoaa väylän.

Kirjoittaja on MTV Uutisten toimittaja.