Skip to main content

Demokraattien toivo

Teksti Jenni Heikka

Elizabeth Warren: This Fight Is Our Fight. The Battle to Save America’s Middle Class. Henry Holt 2017, 337 s.

Vuoden 2016 syys­kuussa John Stumpf, maailman suurimpiin kuuluvan pankki- ja finanssijätin Wells Fargon toimi­tusjohtaja, istui kuultavana Yhdysvaltojen senaatin pankki­valiokunnan edessä. Pankki oli avannut yli puolitoista miljoo­naa tiliä ilman asiakkaidensa suostumusta päästäkseen myyntitavoitteisiinsa. Stumpf vieritti julkisuudessa vastuuta rivityöntekijöidensä kontolle.

Vastapäätä Stumpfia istui Massachusettsin osaval­tion demokraattisenaattori Elizabeth Warren. Käynnissä oli harvinainen kohtaus: Wall Streetin suurimpiin kuuluva pelaaja istui kuin koulupoika urallaan opettajana toimineen Warrenin ripitettävänä.

Warrenin kirja on täynnä vastaavia kuvauksia senaatto­rin uralta. Taustaltaan akatee­minen Warren on profiloitunut Washingtonissa isoja pankkeja vastaan käymänsä taistelun ja tiukan tyylinsä takia. Energinen Warren on noussut vasemman laidan poliitikkona nopeasti senaattorikollegansa Bernie Sandersin rinnalle väsymät­tömänä Wall Streetin vallan kritisoijana.

Warrenin teos ilmes­tyi viime keväänä, Donald Trumpin presidenttikauden alkumetreillä. Se on manifesti Yhdysvaltoja perinteisesti kannatelleen keskiluokan puolesta ja suuryritysten valtaa vastaan.

Warren uskoo, että varalli­suuden keskittyminen pienelle eliitille on samalla johtanut demokratian heikentymiseen. New York Times on kutsu­nut Warrenia »valistuneeksi populistiksi». Suuri ero War­renin ja Trumpin välillä on kuitenkin se, että populisti­sesta tyylistään huolimatta Warren tukee argumenttejaan tutkimustiedolla.

Warrenin keskeinen argu­mentti on, että 1930-luvun laman jälkimainingeissa laadittu pankkiregulaatio vakautti Yhdysvaltojen taloutta ja suojasi keskiluokan säästöjä. Warrenille amerikka­laisen keskiluokan alasajo alkoi Reaganin ajasta, jolloin luot­tamus sääntelyn purkamisen suotuisiin vaikutuksiin ja varal­lisuuden valumiseen rikkailta köyhille valtasivat alaa.

Talouspolitiikan historian lomaan Warren sisällyttää kuvauksia lapsuudenkotinsa kovan työn eetoksesta. Hän ottaa perheensä esimerkiksi siitä, miten Yhdysvallat suuren laman jälkeen tarjosi mahdol­lisuuksia toteuttaa amerikka­laista unelmaa.

Hillary Clintonin epäon­nisen mutta samalla uraa­uurtavan kampanjan jälkeen demokraattipuolue on suurten kysymysten edessä: asettuuko puolue toisen naisehdokkaan taakse vuoden 2020 vaaleissa? Poliitikkoina Clinton ja Warren eroavat suuresti paitsi henkilö­kohtaisilta ominaisuuksiltaan, myös politiikaltaan. Poliitti­sen spektrin keskellä olevaan Clintoniin verrattuna Warren keskittyy taloudellisen epätasa-arvon teemaan sekä politiikan ja rahan liiton arvosteluun.

Nähtäväksi jää, riittääkö Warrenin karisma sähköistä­mään demokraattipuolueen tulevien kolmen vuoden aikana.

 Kirjoittaja on vapaa toimittaja.