Skip to main content

Valko-Venäjä jäi pakotteiden väliin

Valko-Venäjä jäi pakotteiden väliin

Valko-Venäjä pelasi pakotepeliä kaksilla korteilla – ja hävisi.

Teksti Ryhor Nizhnikau

Kuvat Lehtikuva/AFP Photo/Viktor Drachev

Vuonna 2014 Valko-Venäjä joutui Ukrainan konfliktin vuoksi keskelle erilaisten pakotteiden verkkoa. Presidentti Aljaksandr Lukašenkan hallinto näki tilaisuuden hyötyä tilanteesta.
Valko-Venäjä oli ennestään asemoitunut Venäjän tärkeimmäksi liittolaiseksi ja alueellisen yhdentymisen kumppaniksi, vaikka maiden välistä yhteistyötä varjostivat talouteen liittyvät erimielisyydet.

Suhteet Ukrainaan olivat asialliset, mutta länsi oli pitkälti eristänyt Valko-Venäjän. Maalle oli asetettu pakotteita ihmisoikeusloukkausten, opposition ja kansalaisyhteiskunnan vainoamisen sekä oppositiopoliitikkojen katoamisten takia.

Krimin liittämistä Venäjään ja Itä-Ukrainan sotaa seurasivat vuonna 2014 eri osapuolten asettamat pakotteet: EU ja Yhdysvallat asettivat talouspakotteita Venäjälle, Venäjä puolestaan tuonti- ja vientikieltoja sekä henkilöpakotteita Ukrainalle. Lisäksi Venäjä määräsi tuontikieltoja EU:n maataloustuotteille. Ukraina puolestaan asetti kauppa- ja matkustuskieltoja Venäjälle.

Valko-Venäjälle tarjoutui mahdollisuus määritellä uudelleen suhteitaan EU:n ja Ukrainan kanssa – tai tiivistää suhdetta Venäjään. Maa yritti tarttua molempiin tilaisuuksiin ja vainusi lisäksi mahdollisuuden tehdä voittoja käymällä kauppaa pakotteiden kohteena olevilla tuotteilla.

Ensi vaiheessa kriisi auttoi elvyttämään siteitä Ukrainaan. Ukraina sai Valko-Venäjältä turvatakuut sille, ettei Venäjä käyttäisi sen maa-aluetta hyökkäykseensä. Vastavuoroisesti Ukraina lobbasi aktiivisesti EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden normalisoinnin puolesta.

Lukašenka ehdotti Ukrainalle myös yhteisten yritysten perustamista Venäjän asettamien pakotteiden kiertämiseksi. Ukrainaa kiinnosti yhteistyö maatalouden, konetekniikan, energian ja logistiikan sektoreilla. Tarkoitus oli myydä Ukrainan teollisuus- ja maataloustuotteita valkovenäläisinä tuotteita. Vuoteen 2017 mennessä Ukrainan maatalousvienti Valko-Venäjälle nelinkertaistui.

Kun Venäjä rajoitti energian vientiä Ukrainaan, Valko-Venäjä täytti tyhjiön. Vuosina 2013–2017 Valko-Venäjän öljyntuonti Venäjältä kasvoi 100 000 tonnista 3,4 miljoonaan tonniin. Ukrainaan tästä määrästä vietiin 3,2 miljoonaa tonnia vuonna 2017.

Kun Venäjä asetti aiempaa tiukempia rajoituksia kivihiilen viennille Ukrainaan, kivihiilen vienti Venäjältä Valko-Venäjälle nousi välittömästi 4,5-kertaiseksi. Valko-Venäjällä ei edes ole omia kivihiilivoimaloita.

Samaan aikaan Lukašenkan hallinto yritti osoittaa uskollisuuttaan Moskovalle, tarkoituksenaan hankkia taloudellista tukea puolustus- ja taloussektoreilla. Vuonna 2014 Lukašenka lupasi »puolustaa Venäjää kuin omaa maataan». Ukrainasta hän puhui »turvattomana» ja »epävakauttavana» maana sekä määräsi vahvistamaan rajaturvallisuutta.

Lisäksi useiden korkean tason ukrainalaisten virkamiesten maahantulo estettiin ja ukrainalainen toimittaja Pavlo Šaroika tuomittiin maassa vakoilusta.

Tämä kaikki vaikeutti lähentymistä Ukrainan kanssa, eikä suunnitelluista yhteisistä yrityksistä tullut mitään. Sen sijaan Valko-Venäjä asetti vuonna 2015 pakollisen terveys- ja hygieniasertifikaatin ukrainalaisille maataloustuotteille. Vuosina 2015 ja 2017 Valko-Venäjä yritti kasvattaa markkinaosuutta ja tuottoja öljykaupassa Ukrainan kustannuksella leikkaamalla öljynvientiä Valko-Venäjältä Ukrainaan kulkevassa siirtoputkessa.

Euroopan unionissa Valko-Venäjän poliittisiin ja taloudellisiin avauksiin suhtauduttiin alun perin myönteisesti, mutta Valko-Venäjä ei ole kyennyt sitoutumaan uskottavasti tekemiinsä aloitteisiin.

Myös Valko-Venäjän suhteet Venäjään kärsivät. Venäjä saattoi vielä katsoa läpi sormien Valko-Venäjän haluttomuutta seistä Venäjän rinnalla esimerkiksi alueellisessa yhdentymisessä. EU-maiden ja ukrainalaisten tuotteiden salakuljetuksesta Valko-Venäjän kautta tuli Venäjän johdolle ykköshuoli.

Lukašenka julisti salakuljetuksen turvallisuusuhaksi, vaikka Valko-Venäjä hyötyi järjestelystä kaiken aikaa. »Salakuljetus on meille päänsärky. Me teemme valtavasti töitä puolustaaksemme Venäjän etuja», hän vakuutti vuonna 2018. Venäjän vaatimuksista huolimatta maataloustuotteiden jälleenvienti jatkui. Se on tuonut Valko-Venäjälle useiden miljardien eurojen tuotot.

Venäjä on vastannut salakuljetukseen palauttamalla vuonna 2018 yksipuolisesti rajatarkastukset Valko-Venäjän vastaiselle rajalle. Venäjä on asettanut tänä ja viime vuonna lisäksi tuontikieltoja valkovenäläisille maitotuotteille ja lihalle. Näillä on Valko-Venäjälle suuri taloudellinen merkitys, sillä maa saa yksistään maitotuotteista kahden miljardin euron vientitulot vuosittain.

Mikä tärkeintä, Venäjä on ilmoittanut leikkaavansa öljyn- ja kaasunvientiä Valko-Venäjälle, kun maiden väliset sopimukset umpeutuvat kuluvan vuoden lopussa. Hintalappu voi olla Valko-Venäjälle kova. Venäjä asetti jo kertaalleen öljytuotteita vientikieltoon marras–joulukuussa 2018.

Venäjän, EU:n ja Ukrainan väliset pakoteohjelmat avasivat Valko-Venäjälle sekä poliittisia että taloudellisia mahdollisuuksia, joista maa aluksi hyötyi. Kaksilla korteilla pelaaminen on kuitenkin kostautunut Valko-Venäjälle. Maata ei nähdä luotettavana kumppanina enää sen enempää Kiovassa kuin Moskovassa.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa.