Siirry sisältöön

100 vuotta sitten: Presidentin valinta puhutti – myös ulkomailla

Vuonna 1919. Suomen valtiollinen vakiintuminen jatkui, kun heinäkuussa maan hallitusmuodoksi vahvistettiin tasavalta.

Teksti Juha Mäkinen

Kuvat Eric Sundström/Helsingin kaupunginmuseo

19190726 . Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu K.J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa eduskunnan juhlaistunnossa Heimolan istuntosalissa, Hallituskatu 15.

19190726 . Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu K.J. Ståhlberg lukee presidentinvakuutuksensa eduskunnan juhlaistunnossa Heimolan istuntosalissa, Hallituskatu 15.

Eduskunta valitsi Suomen ensimmäiseksi presidentiksi liberaalin K. J. Ståhlbergin. Valtionhoitajana toiminut C. G. E. Mannerheim jäi toiselle sijalle. Valinnasta käytiin vilkasta keskustelua muiden maiden lehdistössä.

Kööpenhamina:
»Sekä presidentti Ståhlbergin persoona että itse vaali edellytyksineen ja syineen esitettiin kaikkialla pääasiassa oikealla tavalla. Ainoastaan muutamissa oikeistolehdissä valitettiin Mannerheimin syrjäyttämistä vaalissa, mutta yleensä ovat porvarilliset lehdet asettuneet rauhallisemmalle ja odottavammalle kannalle kuin Ruotsin porvarilehdet. Sen sijaan eniten vasemmalla olevat sosialistilehdet ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen mitä halpamaisimmalla tavalla solvatakseen eroavaa valtionhoitajata.»
Harri Holma, 31. heinäkuuta 1919

Washington:
Suomen edustustoverkko laajeni Euroopan ulkopuolelle, kun Suomi avasi lähetystön Washingtonissa. Yhdysvalloista oli mahdollista saada lainarahaa, kunhan vain onnistuttiin luomaan vaikutelma Suomesta vakaana valtiona.

»Jonkinlaista intressiä osoitetaan kumminkin rahamiespiireissä maatamme kohtaan siitä päättäen, että valtiodepartementti – tämän tiedon olen saanut hyvin konfidentiellisesti – saa pankeilta tuon tuostakin tiedusteluja Suomen rahallisesta ja valtiollisesta asemasta. Voin ilolla sanoa, että vastaukset ovat olleet meille hyvin edullisia.»
A. H. Saastamoinen, 1. syyskuuta 1919

Berliini:
Saksassa valtaa piti keskustavasemmistolainen Weimarin koalitiohallitus. Maan talouselämän riesana oli kova inflaatio, joka aiheutti myös poliittista epävakautta. Jotkut pelkäsivät Saksan ajautuvan uudelleen täyteen kaaokseen.

»Hallituksen asema näyttää päinvastoin vaikeuksista huolimatta yhä vahvistuvan, ja se vielä alkukesällä varsin perusteltu käsitys, että täällä läheisessä tulevaisuudessa olisi odotettavissa riippumattomien sosialistien valtaan pääsy, kansalaissota sekä monarkistinen reaktsioni, näyttää yhä enemmän menettävän uskottavuuttaan.»
Juho Jännes, 3. syyskuuta 1919

Sarjassa seurataan Suomen ulkomaanedustustojen raportointia sadan vuoden takaisista tapahtumista.