Skip to main content

Kunnia-asiana Suomi

Kunniakonsuli auttaa sekä suomalaisia että paikallisia ulkomailla – lähes asiassa kuin asiassa.

Teksti Taina Tervonen

Kuvat Guillaume Chauvin

Frédéric Fritsch on yksi Suomen noin 400:sta kunniakonsulista maailmalla.

Frédéric Fritsch on yksi Suomen noin 400:sta kunniakonsulista maailmalla.

 

Muumimuki ja Fazermint-pussi.

Ranskalaisen yritysjohtajan Frédéric Fritschin työhuoneessa silmiin osuvat ensimmäisenä suomalaiset yksityiskohdat.

»Meillä jokainen uusi työntekijä saa tervetuliaislahjaksi muumimukin», toimitusjohtaja kertoo pilke silmäkulmassaan.

Fritsch, 50, on paitsi koulukirjojen jakeluun erikoistuneen ja 80 ihmistä työllistävän LDE-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja, myös Suomen kunniakonsuli Strasbourgissa. Siitä merkkinä työpöydälle on asetettu Suomen ja EU:n liput, ja yrityksen ulko-oven vieressä on Suomen vaakuna.

Kuten kaikki kunniakonsulit, Fritsch toimittaa tehtävää korvauksetta varsinaisen työnsä ohessa. Toisin kuin suurlähettiläät tai konsulit, kunniakonsulit eivät ole uradiplomaatteja vaan Suomen ulkoministeriön kunniatehtävään nimittämiä kansalaisia.

Kunniakonsulien ensisijaisena tehtävänä on avunanto maassa oleskeleville tai siellä matkustaville suomalaisille, mutta he edistävät myös kulttuuri- ja kauppasuhteita. He edustavat Suomea maissa, joissa ei ole konsulaattia tai suurlähetystöä, tai pienemmissä kaupungeissa, kuten juuri Strasbourgissa. Ranskassa Suomen kunniakonsuleita on yhteensä kolmetoista.

»Minun tarinani Suomen kanssa alkoi väärinkäsityksestä», Fristch naurahtaa työhuoneessaan. Puhumme keskenämme ranskaa, mutta vähän väliä Fritschin puheessa vilahtaa suomenkielisiä sanoja – hän puhuu myös sujuvaa suomea.

Vuonna 1986 silloin 17-vuotias Fritsch oli lähdössä kesäleirille Norjaan, mutta päätyikin järjestäjien epäselvyyksien vuoksi Suomen Lappiin, johon hän ihastui saman tien. Kotiin palattuaan nuori mies valitsi opinahjokseen Strasbourgin kauppakorkeakoulun: se tarjosi mahdollisuuden koko vuoden kestävään vaihtoon Helsingissä.

Suomen-vuosia kertyi loppujen lopuksi kymmenen, Helsingissä ja Espoossa. »Kauppis» vilahtaa kunniakonsulin puheessa tämän tästä – suomeksi. Vaihtovuoden jälkeen Fritsch haki ranskalaisen siviilipalveluksen kautta ranskanopettajaksi Kauppakorkeakouluun, viipyi pestissä kaksi vuotta ja työllistyi sen jälkeen neljäksi vuodeksi Instrumentarium-konserniin kuuluvaan Datex-yritykseen.

»1990-luvun alku oli Suomessa hyvin mielenkiintoista aikaa. Pääsin seuraamaan läheltä Neuvostoliiton romahtamista ja Baltian maiden itsenäistymistä samalla, kun Suomen suhteet Euroopan unioniin vahvistuivat.»

Noilta vuosilta Fritsch on säilyttänyt läheiset suhteet entisiin opiskelu- ja työkavereihin, joita hän tapaa vuosittaisilla Suomen-lomillaan. Monet ovat nykyisin merkittävissä pesteissä suomalaisessa liikemaailmassa. »Kauppisvuosi oli elämäni paras vuosi», Fritsch huokaa.

Kun vuonna 2013 edellisen kunniakonsulin jäätyä eläkkeelle suurlähetystöstä soitettiin ja kyseltiin, olisiko Frédéric Fritsch halukas asettumaan ehdolle, hän otti tehtävän innolla vastaan.

Kunniakonsulin tehtäväkirjo on varsin laaja. Fritschiä työllistävät esimerkiksi elossaolo-
todistukset, joita hän laatii Ranskassa asuville suomalaisille perinnön tai eläkkeen maksua varten. Hän on ollut neuvomassa, kun ranskalaisyritys on hakenut tietoa Suomen markkinoista, ja auttamassa suomalaisyritysten pankkitilien avaamisessa, kun Suomi oli Strasbourgin joulumarkkinoiden kunniavieraana viime vuonna.

Markkinoiden avajaiset olivat yksi Fritschin kunniakonsuliuran mieleenpainuvimpia hetkiä: matkoilla olevan suurlähettilään pyynnöstä hän piti avajaispuheen Suomen edustajana yli 10 000 ihmisen edessä.

Fritsch kokee erityisen tärkeäksi tukea tapahtumia, jotka nostavat Suomea esille, varsinkin kun järjestäjinä on usein pienin resurssein ja vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Esimerkistä käy pienen naapurikylän elokuvakerho, joka järjestää Suomi-iltaa.

Kerran Fritsch päätyi kääntämään Turun joulurauhan julistuksen ranskaksi, jotta teksti voitiin lukea ranskaksi paikallisen seurakunnan ekumeenisessa tilaisuudessa. »Kun ihmiset ovat nähneet vaivaa tilaisuuden järjestämistä varten, pidän kunnia-asiana vastata kutsuun ja auttaa.»

Palkkioksi kunniaa

Kunniakonsulit toimivat vapaa­ehtoispohjalta, ja tehtävä on palkaton. Kunniakonsulit näkevät tehtävänsä ennen kaikkea kunnianosoituksena.

Suomea edustaa maailmalla noin 400 kunniakonsulia noin 120 maassa. Poikkeuksen muodostavat muun muassa Venäjä ja Kiina, joiden järjestelmissä ei tunneta kunniakonsulitoimintaa.

Kunniakonsulien tehtäviin kuuluu suomalaisten avustaminen, Suomen tunnettuuden vahvistaminen ja kaupallisten ja taloudellisten suhteiden edistäminen.

Kunniakonsuliksi valittavalta henkilöltä vaaditaan hyvää yhteiskunnallista asemaa, motivaatiota ja paikallista verkostoitumista. Suomi painottaa tällä hetkellä tehtävässä viennin­edistämistä.

Lähde: Ulkoministeriö

Marokkolainen Rachid Belkahia, 66, ei ollut vieraillut Suomessa ennen nimitystään kunniakonsuliksi vuonna 2011. Tehtävästä hänellä kuitenkin oli kokemusta, sillä hän oli aikaisemmin edustanut Bangladeshia Casablancassa.

Hänellä oli myös kokemusta yhteistyöstä suomalaisten kanssa, sillä Belkahia oli ollut mukana auttamassa suomalaisyritystä paikallisille markkinoille.

»Pidän suomalaisten avoimuudesta, suorapuheisuudesta ja rehellisyydestä. He kunnioittavat muita ja ovat hyvin itsenäisiä ja vastuullisia», Belkahia kuvailee puhelimitse Casablancasta.
Vaikka kunniakonsulin tehtävä on ennen kaikkea auttaa Suomen kansalaisia, suurin osa Belkahialle osoitetuista tiedusteluista tulee marokkolaisilta. »Saan päivittäin kyselyjä viisumiasioista, perheenyhdistämisestä ja mahdollisuuksista opiskella Suomessa. Tällaiset asiat eivät kuulu kunniakonsulin toimialaan, mutta ohjaan ihmiset oikean tahon pariin, eli Suomen suurlähetystöön ja konsulaattiin Rabatissa.»

Ulkoministeriöstä Belkahiaa luonnehditaan korvaamattomaksi neuvonantajaksi kaupallisissa asioissa. Pitkän uran yritys- ja yliopistomaailmassa tehneellä Belkahialla on maassaan laajat verkostot. Hän on ollut neuvonantajana suurlähetystön suuntaan, järjestänyt suomalaistaiteilijoiden näyttelyä Casablancaan ja Rabatiin ja vastannut marokkolaistoimittajien kysymyksiin suomalaisesta koulujärjestelmästä.

Hän toivoisi, että etenkin yritykset käyttäisivät kunniakonsulien kokemusta rohkeammin hyväksi osallistuessaan esimerkiksi tarjouskilpailuihin Marokossa. Kulttuuriset erot nousevat herkästi esiin neuvottelutilanteissa, ja tietämättömyys paikallisista käytännöistä voi olla paha jarru, Belkahia toteaa.

»Tällaisissa tilanteissa kunniakonsulilla voisi olla todella tärkeä rooli. Hän osaa avata maan tapoja ja pelisääntöjä, jotta vältytään väärinkäsityksiltä.»

Marokkoon liittyy Belkahian mukaan paljon ennakkoluuloja, kuten esimerkiksi se, että se olisi yksinomaan ranskalaisyritysten pelikenttää. »On sääli, että jotkut suomalaisyritykset jättäytyvät markkinoiden ulkopuolella tällaisten käsitysten takia, onhan Marokko portti Afrikkaan.»

Marokkoon liittyy paljon ennakkoluuloja, kuten että se olisi yksinomaan ranskalaisyritysten pelikenttää.

 

Kunniakonsulien verkoston hyödyntämistä kauppasuhteissa peräänkuuluttaa myös Santo Domingossa Dominikaanisessa tasavallassa vaikuttava kunniavarakonsuli Pasi Kapanen, 57. Toisin kuin useimmat kunniakonsulit, jotka ovat asemamaansa kansalaisia, Kapanen on pitkään Espanjassa ja Karibialla asunut ulkosuomalainen ja entinen yrittäjä, joka nimitettiin tehtävään vuonna 2007.

»Suomella on noin 400 kunniakonsulia, joista monet ovat liikeihmisiä », Kapanen muistuttaa. Hän uskoo, että jos edes pieni osa heistä toimittaisi konkreettista tietoa vientimarkkinoille pyrkivästä suomalaisyrityksestä esimerkiksi asemamaansa kauppakamariin, kontakteja syntyisi varmasti.

Toistaiseksi Kapaselle on tullut suomalaisyrityksiltä vientiin liittyviä kyselyjä vain vähän. Karibian alue koetaan kaukaiseksi – ja sama koskee Suomea Santo Domingosta katsoen.
Kun kysyn, miten Suomea edustetaan ja tuodaan esille Dominikaanisen tasavallan kaltaisessa pienessä ja kaukaisessa saarivaltiossa, Kapanen naurahtaa: »Täällä puhutaan vastaavasti pienestä ja kaukaisesta Suomesta!»

Eniten Kapasta työllistävät suomalaiset turistit, jotka saattavat tarvita apua ja neuvoa vakavan sairastapauksen yllättäessä tai passin kadotessa.

Erityisen vahvana muistona Kapaselle on jäänyt mieleen Haitin maanjäristys vuonna 2010. Järistys tuntui myös Santo Domingossa. »Kännykkä ja läppäri kainaloon ja ulos – ei siinä muuta ehtinyt miettimään.»

Tsunamivaaran takia oli toimittava nopeasti: »Suomen ulkoministeriöstä soitettiin heti. Ensimmäinen tehtävä oli saada viesti matkatoimistoille ja -oppaille, että nyt kaikki äkkiä pois rannoilta. Seuraavaksi soitettiin sisäministeriöstä, josta oltiin lähettämässä avustusjoukkoja.»

Finnair puolestaan lähetti Punaisen Ristin ryhmän tarvikkeineen Santo Domingon kautta Haitiin, jossa kentät olivat kiinni. Yhtiöstä kysyttiin, voisiko Kapanen olla konetta vastassa.
Seuraavat soittajat olivat toimittajia, jotka kysyivät neuvoa Haitiin matkustamisesta. Reittilennot olivat poikki, ja Kapanen lähti etsimään toimittajille yksityiskonetta.

Tuolloin tuli selväksi, miten valtava apu kunniakonsulien paikallistuntemus voi tiukan paikan tullen olla – varsinkin Dominikaanisen tasavallan kaltaisessa valtiossa, jossa ei ole lainkaan suurlähetystöä. Koko Karibian alueesta vastaa Helsingissä majaa pitävä kiertävä suurlähettiläs, joka vierailee alueella pari kolme kertaa vuodessa.

Yhteen asiaan Pasi Kapanen toivoisi muutosta. Kunniakonsulit eivät hoida oleskelulupa-asioita, vaan niistä vastaa Suomen suurlähetystö. Karibian alueella lähin suurlähetystö on Meksikossa. Esimerkiksi Suomeen opiskelijavaihtoon lähtevän dominikaanin on matkustettava tuhansien kilometrin päähän jättämään henkilökohtaisesti hakemuksensa ja sormenjälkensä.

»Se on tonnin reissu, Kapanen sanoo. Se tuntuu kohtuuttomalta, varsinkin näin nykyaikana, kun käytössä on monenlaista teknologiaa, jonka avulla hakemus voitaisiin vastaanottaa ja välittää turvallisesti lähetystöön.»

Jokaisen kunniakonsulin asemapaikalla on erityispiirteensä. Ranskalaisen Fritschin kotikaupungissa Strasbourgissa pitää majaansa Euroopan neuvosto, joka tuo paikalle runsaasti diplomaattikuntaa. Myös Suomella on pysyvä edustusto neuvostossa.

Muutaman kerran vuodessa eri maiden konsulit ja kunniakonsulit tapaavat yhteisen yhdistyksen tapahtumissa, jotka tarjoavat näköalapaikan maailmanpolitiikkaan. »Tällaisissa keskusteluissa edustan aina Suomen virallista kantaa», Fritsch muistuttaa.

Viime vuonna Venäjän konsuli Valery Levitsky sai Ranskan viranomaisilta pyynnön poistua maasta paljastuttuaan Venäjän sotilastiedustelun GRU:n agentiksi. Fritschille Levitsky oli tuttu kasvo diplomaattitapaamisista. Tapaus osoitti, että yllätyksiä voi tulla vastaan myös verrattain pienessä Strasbourgissa.