Skip to main content

Kirja: Pintaraapaisuja Venäjän tulevaisuuteen

Teksti Sinikukka Saari

Putin on tarjonnut uudistuksiin pettyneelle venäläiselle yhteiskunnalle peredyškan, hengähdystauon. Hän on pukenut ylleen järjestyksen palauttajan perinteisen naamion, mutta järjestyksen perusta ja kestävyys ovat hauraita, kirjoittaa Richard Sakwa uuden kirjansa alussa.

Sakwan tiedetään tukevan Putinin harjoittamaa ulkopolitiikkaa keskimääräistä läntistä tutkijaa vahvemmin, mutta Putiniin henkilönä ja hänen rakentamaansa järjestelmään Sakwa suhtautuu kriittisemmin.

Kentin yliopiston pitkäaikaisen professorin Sakwan mukaan Putinilla ei lopulta ole suurta visiota kansakunnan kohtalosta vaan politiikka nyky-Venäjällä typistyy kysymykseen, oletko valtaapitävien puolesta vai heitä vastaan. Suurten ideoiden ja utopioiden Venäjä tarvitsee kunnianhimoisempia visioita.

Kirja lupaa valottaa, minkälaisia tulevaisuuspolkuja maalla voisi olla Putinin hengähdystauon jälkeen. Se ei kuitenkaan lunasta lupaustaan, sillä kirja pohtii pääasiassa nykyjärjestelmän historiallisia juuria ja olemusta. Sakwan aiemmista kirjoista tuttu ajatus venäläisen järjestelmän kaksijakoisuudesta on yksi kirjan kantavista ajatuksista. Sääntöihin perustuva perustuslaillinen valtio kilpailee jatkuvasti korruptoituneen hallinnon kanssa synnyttäen jännitteisen puolidemokratian.

Vasta kirjan loppupuolella raapaistaan mahdollisten tulevaisuuksien pintaa. Sakwa listaa tunnettuja megatrendejä työn murroksesta maailmanjärjestyksen muutokseen, muttei pääse analyysissaan pintaa syvemmälle.

Eräs trendi, jota teos ei käsittele, on yksilöiden ja yhteisöjen aktivoituminen erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sen vahvistumisella näyttää olevan merkittäviä seurauksia entisen Neuvostoliiton alueella. Kansalaiset Ukrainassa, Armeniassa, Georgiassa ja Moldovassa eivät tyydy siihen, mitä jälkineuvostoliittolaiset valtaapitävät heille tarjoavat, vaan vaativat sinnikkäästi muutosta. Valtaeliitin liikkumatila on tuntuvasti pienentynyt, eivätkä kansalaiset pelkää eliitin haastamista. Uutta on myös se, että aktivismi jatkuu yhä useammin myös mielenosoitusten hajaannuttua.

Näemmekö lopulta myös Venäjällä samansuuntaista kehitystä? Vai onko Venäjä suurvaltana – ja venäläiset suurvallan kansalaisina – erityistapaus, jonka kehitys kulkee omia latujaan, kuten Sakwa uskoo?

Aivan kirjansa lopussa Sakwa maalaa lyhyesti erilaisia kuvitteellisia tulevaisuuksia. Sakwa näkee Venäjän ennen kaikkea entisenä imperiumina, jonka identiteetille ulkopolitiikka on ratkaisevan tärkeää.

Sakwa sohii tulevaisuuteen ensisijaisesti puolustaakseen jo aiemmista kirjoistaan tuttua vaatimustaan uuden pluralistisen ja »hyväntahtoisen» turvallisuusjärjestelmän rakentamisesta. Se, että tällaisen järjestelmän hyväntahtoisuus ei käytännössä ulottuisi entisen Neuvostoliiton pienempiin maihin jää – ei toki yllättäen – mainitsematta.

Kirjoittaja on tutkija EU Institute for Security Studies -tutkimuslaitoksessa Pariisissa.

Richard Sakwa: Russia’s Futures. Polity Press 2019, 256 s.