Siirry sisältöön

Kirja: Ayn Rand oli laissez-fairen jumalatar

Teksti Salla Nazarenko

Mitä yhteistä on kanadalaisella progebändi Rushilla, Nalle Wahlroosilla ja bitcoineilla? Vastaus on Ayn Rand, amerikkalaistunut venäjänjuutalainen emigrantti, filosofi ja kirjailija, josta tuli vapaan kapitalismin ihailtu kulttihahmo. Vuonna 1982 kuollutta Ayn Randia ei voi sivuuttaa tänä päivänäkään: niin voimakas on hänen perintönsä, joka liikkuu yli genrerajojen taloustieteestä filosofiaan, kirjallisuuteen ja populaarikulttuuriin.

Historioitsija Jussi Jalonen on kirjoittanut ansiokkaan suomenkielisen Ayn Rand -katsauksen. Kirja avaa kirjailija-filosofin erikoislaatuista elämää ja sitoo sen aikansa ilmiöihin 1920-luvulta tähän päivään.

Syntyjään venäjänjuutalainen Alisa Zinovjena Rosenbaum muutti nimensä Ayn Randiksi muutettuaan bolševikkivallankumouksen jälkeen 1920-luvulla Yhdysvaltoihin. Vuodet kirjailijana ja kiivaana yhteiskunnallisena keskustelijana tekivät hänestä amerikkalaisen unelman symbolin. Randin usko yksilönvapauteen, järkeen, kapitalismiin ja sankarillisen yksilön kykyyn elää valistunutta hyvää elämää sai lahkomaiset mittasuhteet.

Randin kaunokirjallinen tuotanto kuvasi hänen käsityksiään yhteiskunnasta: pääteos Kun maailma järkkyi (Atlas Shrugged, 1957) varoitti, miten »valtiollinen kollektivismi» tuhoaa yhteiskunnan. Randin kapitalisti on moraalinen, työteliäs ja lähes yli-ihmismäinen hahmo, jonka toiminnan ytimessä ei ole muiden riisto vaan järkeen ja ahkeruuteen perustuva hyvinvointi.

Yhteiskunnallisesti Rand joutui pettymään. Hänen tukemansa republikaanipoliitikot Wendell Wilkiestä Barry Goldwateriin eivät lopulta eläneet kuten Rand opetti, vaan suhtautuivat myötämielisesti sekatalouteen. Randin ajattelussa oli myös ristiriitaisuuksia. Hän tuomitsi ehdottomasti rasismin, mutta piti samaan aikaan tiettyjä kansoja, kuten korealaisia ja vietnamilaisia, sivistystasoltaan amerikkalaisia alhaisempina.

Rand oli jyrkkä ateisti, mutta se ei ole estänyt Yhdysvaltain kristillistä oikeistoa samaistumasta hänen ajatuksiinsa. Myös äärioikeisto joukkomurhaaja Anders Behring Breivikistä lähtien on löytänyt ikävää kaikupohjaa Randin maskuliinisesta yli-ihmisfilosofiasta.

Taloustieteessä Randin ajattelu vaikutti Nobelilla palkittuun ekonomistiin Milton Friedmaniin, joka ajoi sääntelyn purkamista ja valtion roolin pienentämistä. Yhdysvaltain keskuspankin pitkäaikainen pääjohtaja Alan Greenspan oli nuoruudessaan Randin oppilas osana tämän ympärilleen keräämää nuorten intellektuellien ryhmää.

Oli Randin kapitalismi­utopiasta mitä mieltä tahansa, harva 1900-luvun ajattelija on vaikuttanut yhtä laajasti yhteiskuntafilosofiaan kuin Rand. Jopa kryptovaluutta bitcoinin ympärillä on nähty Randista inspiroituneita ihmisiä: bitcoin on valtiovallan ja pankkien sääntelystä vapaa, aivan kuten Rand toivoi unelmoidessaan kultakannasta.

Kuten Jalonen kirjassaan toteaa, Ayn Rand on hahmo, jonka aatteiden ja historiallisen merkityksen tuntemisen tulisi kuulua myös politiikasta kiinnostuneen suomalaisen rivikansalaisen yleissivistykseen.

Kirjoittaja on Venäjään erikoistunut toimittaja ja mediatutkija.