Skip to main content

Maailma muuttuu paremmaksi

Teksti Elli-Alina Hiilamo

Hans Rosling, Ola Rosling & Anna Rosling Rönnlund: Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet. Otava 2018, 348 s.
Steven Pinker: Enlightenment Now. The Case For Reason, Science, Humanism and Progress. Viking, 576 s.

Maailmankuvamme on vääristynyt ja vanhentunut, kirjoittaa Hans Rosling kirjassaan Factfulness: Ten Reasons We’re Wrong About the World – And Why Things Are Better Than You Think.

Kirja on talvella 2017 kuolleen ruotsalaisen kansanterveys­tieteen professorin ja tunnetun tilasto­tiedon popularisoijan viimeinen projekti. Yhdessä poikansa Ola Roslingin ja tämän vaimon Anna Rosling Rönnlundin kanssa tehty kirja on tietoon perustuvan maailmankuvan puolustuspuhe. Se haluaa korjata vääristymiä, jotka johtuvat median uutiskriteereistä, ihmisen mieltä ohjaavasta »pelon vaistosta» ja tavasta yksin­kertaistaa asioita.

Roslingin kirjan johtotähtenä on ajatus siitä, ettei maailmaa voi ymmärtää ilman numeroita, mutta maailmaa ei myöskään voi ymmärtää pelkästään numeroilla. Tästä syystä kirja tasapainottelee Roslingin perustaman Gapminder-säätiön kokoaman tilastotiedon ja hänen kohtaamiensa ihmisten tarinoiden välissä.

Tilastotiedon todistamia edistysaskeleita ovat esimerkiksi nämä: Lapsikuolleisuus ja äärimmäinen köyhyys ovat vähentyneet dramaattisesti, samoin todennäköisyys kuolla liikenneonnettomuudessa tai sodassa. 80 prosenttia kaikista maailman lapsista saa ainakin yhden rokotuksen ja 60 prosenttia matalan tulotason maiden tytöistä käy peruskoulun.

Yhtä lailla maailman kehitystä heijastaa kanadalais-­amerikkalaisen Steven Pinkerin kirja Enlightenment Now: The Case For Reason, Science, Humanism and Progress. Pinker vie teesinsä Roslingia pidemmälle. Hän ei ainoastaan todista, että maailmalla menee paremmin kuin koskaan, vaan myös toteaa tämän juontuvan valistusajan keskeisistä arvoista. Niitä ovat järki, tiede, humanismi ja edistys. Pinker on alun perin lingvistiikkaan erikoistunut Harvardin yliopiston psykologian professori ja tietokirjailija. Hän kirjoittaa, että kehityksen taustalla on valistusajan filosofien oivallus siitä, etteivät maapallon kulkua kontrolloi yliluonnolliset voimat vaan luonnonlait, evoluutio ja informaatio.

Pinkerin kirja on huomattavasti Roslingin teosta kattavampi, mutta painottuu tilastotiedoiltaan selkeämmin Yhdysvaltoihin. Enlightenment Now kertaa tavallisimpien kehitysmittareiden (koulutus, terveys, eliniänodote ja tulotaso) lisäksi laajoja kansallisia ja ylikansallisia kysymyksiä, kuten demokratiakehitystä, ydinaseita ja tuloeroja – painottaen aiheita, joilla tyypillisesti pyritään osoittamaan, etteivät maailman asiat ole kovin hyvin.

Pinkerin mukaan ei kannata huolestua, vaikka populistipuolueet keräävät suosiota Euroopassa ja valheellista tietoa usein tarkoituksenmukaisesti levittävä Donald Trump johtaa Yhdysvaltoja. Liberaalien arvojen kannatuksen noususuhdanne on hänen mukaansa niin vankkaa, ettei se »käänny päinvastaiseen suuntaan yhdessä yössä».

Pinker on arvoliberaali, mutta hän arvostelee yhtä lailla oikeistoa ja vasemmistoa. Pinker kirjoittaa Yalen yliopiston tutkimuksesta, jolla osoitettiin, että vahvat mielipiteet johtivat vastaajien päättelykyvyn heikkenemiseen laskutaitoa vaatineessa tehtävässä. Roslingin lailla Pinker ei pidä liioiteltujen uhkakuvien maalailusta esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai tekoälyn suhteen. Pinker on Roslingia luottavaisempi sen suhteen, että ihmiskunta löytää ratkaisun mihin tahansa tulevaisuuden uhkaan, myös ilmastonmuutokseen. Rosling on ilmastonmuutoksesta huolestuneempi. Hän listaa myös epidemiat ongelmiksi, joiden ennaltaehkäisyyn tulee varautua.

Roslingin ja Pinkerin kirjojen ydinsanoma on sama: maailma on kehittynyt valtavasti, mutta riittävän moni ei tiedä sitä. Kirjoittajien asenteissa on yksi selkeä ero. Se liittyy uskontoihin. Pinker on ateisti. Hän kirjoittaa uskonnoista kielteiseen sävyyn, mutta suhtautuu jyrkimmin islaminuskoon. Pinkerin mukaan maailman kehityksen ja valistuksen voiton tiellä voivat olla fasistiset liikkeet ja vanhakantainen islam, jonka oppi on hänen mukaansa ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa. Sen sijaan Rosling huomauttaa, että myös muslimimaat ovat kehittyneet ja että on väärin ajatella niiden olevan perinpohjaisesti erilaisia kuin kristityt maat. Ylipäänsä Rosling taistelee pitkin kirjaa tämänkaltaista yksinkertaistamista vastaan.

Siinä missä Pinkerin kirja on valistuksen manifesti, taipuu Roslingin teos faktapohjaisen ajattelun käsikirjaksi. Yksi Roslingin konkreettisista ohjeista on sen ajatuksen hylkääminen, että maailma jakautuu kahteen. Roslingin mukaan enää ei ole rikasta pohjoista ja köyhää etelää. Tämä jaottelu perustuu 1960-luvun tietoihin. Nykyään noin kolme neljästä maailman asukkaasta elää keskituloisissa maissa. Se on yksi globaalin kehityksen saavutuksista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Lue myös juttu “Parempia uutisia kaikille”, jossa asiantuntijat arvioivat Steven Pinkerin teesejä.