Skip to main content

Luottamus politiikkaan rakoilee

Luottamuspula on viime vuosina noussut politiikan avainkysymykseksi. Kansalaisten luottamus poliitikkoihin ja poliittisiin instituutioihin horjuu koko läntisessä maailmassa. Ilmiö ruokkii populistisia liikkeitä, jotka esiintyvät kansan epäluottamuksen tulkkeina poliittista eliittiä vastaan. Katteettomat lupaukset kukoistavat, kunnes populistit joutuvat kantamaan poliittisen vastuun teoistaan ja päätyvät hallitukseen.

Myös luottamus kansainväliseen järjestykseen horjuu. Valtioiden yläpuolelle asettuvan pakkovallan puuttuessa koko kansainvälinen järjestys nojaa viime kädessä valtioiden keskinäiseen luottamukseen. Koko kansainvälisen järjestelmän olemassaolon perusta on valtioiden luottamus siihen, että niiden yhteisenä intressinä on suojella sääntöpohjaisen järjestelmän olemassaoloa noudattamalla sen pelisääntöjä ilman pakkovaltaa ja rangaistusmekanismeja. Suurvalloilla on kuitenkin tässä järjestyksessä enemmän vapautta kuin pienillä valtioilla. Ne suhtautuvat useimmiten penseästi oman suvereniteettinsa rajoittamiseen, vaikka pyrkivätkin sitouttamaan muita yhteisiin sääntöihin.

Nykyisen suurvaltajärjestelmän murros ja kamppailu johtoasemasta rapauttavat suurvaltojen keskinäistä luottamusta. Suurvaltojen välisten konfliktien todennäköisyys kasvaa ja konfliktien luonne arvovaltaristiriitoina korostuu. Tästä todistavat ratkaisemattomat sodat niin Ukrainassa kuin Syyriassakin. Sodissa suurvaltaylpeys painaa materiaalisia intressejä enemmän.

Kansalaisten epäluottamus luetaan myös EU:n keskeisiin ongelmiin. Sen syynä pidetään unionin demokratiaongelmia ja byrokraattisuutta. Vaikka ongelmia on, mielipidetiedustelut viestivät kuitenkin muuta. Kansalaisten luottamus EU:n poliittisia instituutioita kohtaan on useissa jäsenvaltioissa vahvempi kuin luottamus kansallisiin poliittisiin instituutioihin. Toisaalta kansalaisten osallistumisaktiivisuuden puute europarlamenttivaaleissa kertoo uskon horjumisesta tätä keskeistä vaikutuskanavaa kohtaan.

Syytä tähän voi etsiä kansalliselta tasolta, sillä vaalien poliittisen merkityksen ratkaisevat kansalliset puolueet ja media, joiden varassa on vaalien näkyvyys. Jos eurovaalit jäävät kampanjointiin tehtyjen panostusten ja ehdokasasettelun osalta muiden vaalien varjoon, kansalaiset vetävät asiasta johtopäätöksensä. Ensi kevään europarlamenttivaaleille olisi annettava mahdollisimman suuri näkyvyys ja painoarvo.

Tämän UP-lehden profiilihaastattelussa luottamuksesta EU:hun puhuu kansalaisten ääni unionissa, oikeusasiamies Emily O’Reilly. Kysymystä lähestytään myös arvioimalla Italian vaalimenestyjän eli Liitto-puolueen menestyksen syitä.

Lehti on avannut uudet verkkosivut osoitteessa www.ulkopolitiikka.fi. Tilaajat voivat jatkossa lukea verkossa heti kaikki lehden artikkelit. Uusien sivujen suunnittelussa on huomioitu myös mobiililaitteiden käyttäjät.

Hyviä lukuhetkiä!