Skip to main content

Hyvän kierre jää piiloon

Uskonnot voivat palvella rauhanrakentajina, sanoo Mikko Heikka.

Teksti Juha Mäkinen

Kuvat Juha Mäkinen

Espoon piispana vuosina 2004–2012 toiminut Mikko Heikka tarkastelee uudessa kirjassaan uskontojen mahdollisuutta rauhanomaiseen rinnakkaiseloon kriisien ja muuttoliikkeiden maailmassa. Hän muistuttaa, että Suomessa aktiivikristityt suhtautuvat myönteisimmin muslimimaista tuleviin maahanmuuttajiin.

Uskonnot kietoutuvat osaksi monia maailman vaikeimpia konflikteja. Ovatko uskonnot kriisien syy vai ratkaisu?

Median retoriikka nostaa esiin uskontojen roolin konfliktien taustalla. Tosiasiassa maailman uskonnollisten johtajien enemmistö haluaa rakentaa yhteiskuntarauhaa ja suhtautuu toisiin ihmisiin ja kulttuureihin kunnioittavasti. Media keskittyy huonoihin uutisiin, mikä sulkee silmiämme hyvän kierteeltä.

Poliitikot käyttävät hyväkseen ihmisten uskonnollisia tunteita. Yhtenä esimerkkinä tästä on Myanmarissa vaikuttava munkki Wirathu, joka on lietsonut vihaa rohingya-muslimeita vastaan. Hänen ajattelullaan ei ole juuri mitään yhteyksiä aitoon buddhalaiseen teologiaan.

 

Mikko Heikan mukaan eri uskontojen välillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa.

Mikko Heikan mukaan eri uskontojen välillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa.

 

Uskonnot esittävät lähtö­kohtaisesti absoluuttisia totuuksia. Miten niiden kesken voidaan löytää kompromisseja?

Tuollainen eksklusiivinen asenneilmapiiri on jo aika lailla taaksejäänyttä elämää. On ymmärretty, että eri uskontojen välillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa. Vaikka kukin uskonto on ainutlaatuinen, voimme tehdä yhteistyötä ja keskustella hyvässä hengessä myös uskontojen perimmäisistä kysymyksistä. Paavi Johannes Paavali II on todennut, että Pyhä Henki vaikuttaa kaikissa uskonnoissa. Lausunto osoittaa, että uskontojen välisiä raja-aitoja on jo madallettu erittäin tehokkaasti.

Euroopassa on koettu viime vuosina useita ääri-islamilaisia terrori-iskuja. Miten voimme ehkäistä fundamentalistista ajattelua?

Jos ajatellaan maahanmuuttajia, olennaista on toimiva ja hyvin suunniteltu kotouttaminen. Ihmisten pitää saada integroitua uuteen yhteiskuntaan oman kulttuurinsa ja uskontonsa pohjalta.

Uskonnolla perustellussa terrorismissa on kyse jihadin äärimmäisestä tulkinnasta. Siellä on pieni säie islamia mukana, mutta muslimijohtajien ja uskonoppineiden keskuudessa on tapahtumassa paradigman muutos. Jihad käsitteenä on jäämässä sivuraiteelle, ja keskiöön ovat tulossa islamin viisi peruspilaria: uskontunnustus, rukous, paasto, heikompiosaisten hyväksi maksettava almuvero ja pyhiinvaellus.

Uuden paradigman tunnetuin dokumentti on sadan johtavan muslimiopettajan A Common Word Between Us and You vuodelta 2007, jossa muslimijohtajat korostivat islamin väkivallatonta luonnetta. Tämä yhdistää dokumentin mukaan muslimeja, juutalaisia ja kristittyjä.

Mikä on uskonnonopetuksen rooli? Pitäisikö kouluissa olla kaikille yhteinen katsomus­aine?

Kannatan yhdistelmämallia: tulisi olla kaikille yhteinen oppiaine, jossa käsiteltäisiin etiikkaa ja maailmanuskontoja. Asiat, jotka liittyvät uskontojen omiin traditioihin, opiskeltaisiin kunkin uskonnon omissa ryhmissä.

Pew-tutkimuslaitoksen alkukesästä julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat länsi­eurooppalaisista kaikkein kriittisimmin islamiin. Mistä tämä kertoo?

Siinä tutkimuksessa oli kaksi kärkeä, joista toinen oli tämä. Vähemmälle huomiolle jäi osa, jossa vertailtiin aktiivisia kristittyjä. Suomalaiset aktiivikristityt suhtautuvatkin muslimeihin ja pakolaisiin kaikkein myönteisimmin. Meillä kirkko on kymmenen viime vuotta suhtautunut muslimeihin ja maahanmuuttoon hyvin myönteisesti. Kirkon päättäjät ja piispat ovat antaneet seurakuntiin tämäntyyppistä viestiä, joka on kantanut niissä hedelmää.

Maahanmuuttopolitiikassa EU-maiden on vaikea löytää yhteistä säveltä. Millaiset lähtökohdat siihen pitäisi ottaa?

Pitää olla toimivat ulkorajat ja selkeä maahanmuuttopolitiikka, ja ihmisiä tulisi tukea siellä, missä he ovat. EU:ssa tulisi siis sekä kehittää rajavalvontaa että moninkertaistaa kehitysyhteistyön rahoitusta. Hallitsematon pakolaistulva ei ole kenenkään etu.

Mikä on viestisi ihmisille, joita maahanmuuttajien määrän kasvu huolestuttaa?

Vaikka maahanmuutto tuottaa lyhyellä aikavälillä varmasti tiettyä epäjärjestystä, pitkällä aikavälillä se on yhteiskunnalle mahdollisuus. Kokemukset Kanadasta, Yhdysvalloista ja Australiasta kertovat tämän. Kannattaa olla kärsivällinen ja nähdä vähän pidemmälle.

Suosittelen näitä

Miroslav Volf: Allah. A Christian Response (2011)
Yalen yliopiston professori väittää, että kristityt, juutalaiset ja muslimit uskovat samaan Jumalaan, vaikka palvovat Häntä eri tavoilla.

Tariq Modood: Multiculturalism (2007)
Bristolin yliopiston professori analysoi pakolaisten ja maahanmuuttajien kotouttamisen malleja. Hän kannattaa monikulturalismia ja arvostelee esimerkiksi Ranskassa toteutettua assimilaatiota.

Maria Kjellsdotter Rydinger & Othman Al Tawalbeh: Tro, hopp och fördom (2014)
Ruotsalaisen Fryshuset-dialogikeskuksen teos esittelee kehittämäänsä storytelling-dialogimallia, josta on tullut uskontodialogin tärkeä paradigma.