Skip to main content

Mustanmeren myyttinen solmu

Teksti Jussi Lassila

Constantine Pleshakov. The Crimean Nexus. Putin’s Was and The Clash of Civilizations. Yale University Press 2017, 200s.

Ukrainan kriisin todellisesta solmusta, Krimin niemimaasta, on kirjoitettu paljon vähemmän kuin koko kriisistä. Jaltalla syntyneen, Yhdysvaltoihin vuonna 1998 emigroituneen ja siellä yliopistouran tehneen Konstantin Plešakovin teoksen näkökulma on yhdistelmä asiantuntijuutta ja omakohtaisuutta. Plešakov keskittyy Krimin historiaan ja jännitteisiin proosallisella tyylillä.

Plešakovin mukaan Ukrainan ja Venäjän historialliset siteet Krimin niemimaahan ovat paljon monimutkaisemmat kuin lännessä on haluttu ja osattu ymmärtää. Hän ruotii myös Putinin järjetöntä uhkapeliä alueesta, jonka myyttistä asemaa korostetaan mutta jonka poliittiset hyödyt on jo käytetty loppuun.

Samalla hän kiinnittää huomiota Ukrainan ymmärrettävään haluun puolustaa alueellista koskemattomuuttaan, vaikka historiallisesti niin Ukrainan kuin Venäjänkin vaikutus niemimaalla liittyy suhteellisen lyhyeen slaavilais-­venäläiseen historiaan.

Alueen myyttisyys on tragikoomista suhteessa sen todelliseen merkitykseen. Niin ottomaanit, venäläiset, britit, saksalaiset ja ukrainalaiset ovat uskotelleet, että alue on tärkeä, vaikka Krimillä ei ole erityisiä vientituotteita. Hitlerkin uskoi Krimin olleen arjalais-goottilainen alkukoti.

Plešakovin mukaan Putin saavutti Krimin miehityksellä vain yhden voiton: Venäjän hallinnassa Mustanmeren kaasureitit on turvattu. Pakotteiden ja nesteytetyn maakaasun vaikutuksen vuoksi saavutusta ei pidä liikaa korostaa.

Häikäisevästä luonnostaan huolimatta Krimistä ei ole kehittynyt kukoistavaa Mustan­meren keidasta. Se on ollut lohduttoman köyhä, konservatiivinen ja rikollinen. Turismista on muodostunut alueen merkittävin elinkeino, mutta se on valtaosin harmaan talouden piirissä. Neuvostoliiton hajottua Ukrainalla ei ollut halua tai edellytyksiä auttaa kymmeniätuhansia kotiseudulleen palaavia tataareja 50 vuoden karkotuksen jälkeen. Kasvava tataariväestö muodosti vastapainon alueen neuvostomielisille venäjänkielisille.

Pelottavan lisän Krimin umpisolmuun tuo tataariväestön tyytymättömyys. Yhteenotot tataarien ja venäjänkielisten välillä ovat lisääntyneet. Toistaiseksi konfliktista sivussa ollut Turkki on asettunut tukemaan tataareja. Plešakovin synkässä ennusteessa Krim saattaa nousta uudelleen Ukrainan kriisin etulinjaan »bosniana», jossa autoritaarinen Turkki sotkee Venäjän, Yhdysvaltojen ja EU:n välisten suhteiden solmua.

Plešakovin kirja on informatiivinen ja tasapuolisuudessaan vakuuttava. Fokus on Krimissä ja sen historian erittelyssä osana nykykonfliktin solmua – ei niinkään poliittisissa intohimoissa, joita alueeseen kohdistuu. Kritiikkiä voi antaa teoksen historiavetoisuudesta: se antaa nykytilanteelle ehkä turhan fatalistisen leiman, jonka perusteella Krimin tulevaisuudeltakaan ei voi paljoa odottaa.

Kirjoittaja on vanhempi tutkija Ulkopoliittisen instituutin EU:n itäinen naapurusto ja Venäjä -tutkimusohjelmassa.