Skip to main content

Mammutti

Saksalainen federalisti Elmar Brok on Euroopan parlamentin pitkäaikaisin meppi, jolla on poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa. Hän uskoo, että jonain päivänä EU:lla voi olla yhteinen armeija.

Teksti Laura Myllymäki

Kuvat Sander de Wilde

Bryssel

Elmar Brok ei myönnä, että hän käyttäisi valtaa parlamentissa kulissien takana. »Olisi mukavaa, jos se olisi totta.»

Elmar Brok ei myönnä, että hän käyttäisi valtaa parlamentissa kulissien takana. »Olisi mukavaa, jos se olisi totta.»

On julkkispoliitikkoja, jotka useimmat suomalaiset tunnistavat. Sitten on poliitikkoja, joita harvat osaavat nimetä mutta jotka meidän ehdottomasti pitäisi tietää. Sellainen on saksalainen europarlamentaarikko Elmar Brok, 71.

Brok istuutuu Brysselin-työhuoneessaan mustalle, upottavalle nahkasohvalle. Hän on hiljaa kiusallisen pitkään. Brokin silmät eivät tahdo pysyä auki. Päivän ensimmäisen haastattelun hän on antanut saksalaiselle radiolle ani varhain. EU:n ja Britannian väliset brexit-neuvottelut ovat alkaneet Brysselissä tänään. Helteisenä kesäkuun päivänä kaikki tuntuvat haluavan kommentin Brokilta.

»Jokainen on oman onnensa seppä», Brok aloittaa. Britit eivät hänen mielestään ole täysin ymmärtäneet, mitä he ovat päättäneet. Mikä tahansa brexit – kova tai pehmeä – on Brokin mielestä huono vaihtoehto. Hän katsoo, että EU-erossa britit menettävät enemmän kuin unioni. Theresa Mayn hallitusta hän pitää heikkona, koska sillä ei ole ollut kunnollista brexit-strategiaa.

»Maa, joka lähtee, ei voi saada samoja etuja kuin maa, joka ei lähde,» Brok lausuu. Hänen logiikkansa menee näin: koska EU on isompi kuin Britannia, se pärjää tulevaisuudessa paremmin kuin Britannia. Koska EU:n talousalue on suurempi, EU menestyy Britanniaa paremmin.

Brexit ei ole Brokille mikään kilpailu EU:n ja Britannian välillä. Neuvotteluilla on hänen mielestään yksi tärkeä tavoite: minimoida vahingot.
Brok on federalisti. Hänen federalisminsa ei tarkoita keskusjohtoisuutta vaan sen vasta­kohtaa, hajautettua järjestelmää. Siinä 
subsidiariteetin ja tarkoituksenmukaisuuden periaatteet ovat keskeisiä.

EU:n näkökulmasta se tarkoittaa Brokille sitä, että unioni on vastuussa niistä asioista, joissa jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimi­valtaansa EU:lle.

Euroopan parlamentissa Brokia pidetään ulkopolitiikan raskas­sarjalaisena, joka vaikutti vuosikausien ajan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
Konservatiivisen ja keskusta-oikeistolaisen Saksan kristillisdemokraattisen unionin (CDU) sisällä Brok on puolueensa Eurooppa-poliitikko, Europapolitiker. Hänellä on suora yhteys liittokansleri Angela Merkeliin.

Kun Ranskan presidentinvaalien voittaja Emmanuel Macron asteli 
vaali-iltana Louvre-museon aukiolle, kaiuttimista raikui Oodi ilolle. Se tunnetaan myös Euroopan hymninä. Brok pani tämän merkille. Ranskasta puhuessaan hän kuulostaa siltä kuin maan vaalitulos olisi parasta, mitä EU:lle on tapahtunut pitkään aikaan.

Elmar Brokin mielestä on viisautta, että EU ei toimi kovin ottein niitä maita kohtaan, jotka rikkovat oikeusvaltion periaatteita.

Elmar Brokin mielestä on viisautta, että EU ei toimi kovin ottein niitä maita kohtaan, jotka rikkovat oikeusvaltion periaatteita.

Brok ajattelee, että brexit ja Donald Trump saivat eurooppalaiset havahtumaan. Vioistaan huolimatta EU olisi ihmisten mielestä hyvä asia. Macronin lupaamia talouteen vaikuttavia reformeja, kuten työlakiuudistusta, Brok kutsuu »huomattavaksi edistykseksi».

Saksa ja Ranska eivät kuitenkaan ole olleet yksimielisiä tavoista, joilla Euroopan talous- ja rahaliittoa pitäisi kehittää.

Macron on kertonut haluavansa lisätä euroalueen yhteistyötä muun muassa perustamalla euromaille yhteisen valtiovarain­ministerin pestin. Presidentti on ehdottanut investointien tukemista euromaiden yhteisestä budjetista ja niiden rahoittamista eurobondeilla.

Merkel sen sijaan on suhtautunut eurobondeihin ja yhteisvastuun kasvattamiseen nihkeästi.

»Saksa tukee Ranskaa, mutta ei kaikin tavoin. Me emme halua rahaliitolle tai euroryhmälle erillistä tai uutta instituutiota. Me emme halua rakentaa uutta muuria 19:n ja kahdeksan maan välille, Saksan ja Puolan välille», Brok sanoo viitaten euroalueeseen ja sen ulkopuolisiin jäsenmaihin. »Haluamme, että euro on koko unionin valuutta.»

Seepiansävyiset kuvat Brokin Brysselin-työhuoneessa ovat lahja Saksan entiseltä liittokanslerilta Helmut Kohlilta.

Seepiansävyiset kuvat Brokin Brysselin-työhuoneessa ovat lahja Saksan entiseltä liittokanslerilta Helmut Kohlilta.

Hän mainitsee yhden konkreettisen toimenpiteen. Brok haluaisi, että euroryhmän puheenjohtaja olisi myös komission vara­puheenjohtaja. Samalla hän huomauttaa, että se on Euroopan parlamentin kanta.

Elmar Brokin kauneus on siinä, että hänen ansioluettelonsa on helppo muistaa: syntymä, naimisiinmeno, Euroopan parlamentti. Näin luonnehti aikanaan Der Spiegelin mukaan Saksan entinen liittokansleri Helmut Kohl, jonka Brok tunsi hyvin. Haastattelupäivää edeltävänä perjantaina Kohl on kuollut. Brok kuittaa kysymyksen kaksikon ystävyyssuhteen laadusta: »Hän oli liian suuri ollakseen minun ystäväni.»

Brok syntyi vuonna 1946 Verlissä Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa. Hämn opiskeli oikeustiedettä ja valtio-oppia Ediburghin yliopistossa. Jonkin aikaa Brok työskenteli toimittajana mutta aloitti jo varhain poliitikon uransa. Vuonna 1980 hän istui ensimmäistä kauttaan Euroopan parlamentissa, jonne hän nousi varasijalta.

Parlamentissa Brok on tehnyt ennätyksen: hän on kaikkien aikojen pisimpään toiminut europarlamentaarikko. Aiemmin ykkös­sijaa piti hallussaan Brokin puolue- ja ja ryhmätoveri Hans-Gert Pöttering, jonka ura euro­edustajana päättyi ainakin toistaiseksi vuonna 2014. Pötteringin saldoksi jäi 12 761 päivää meppinä. Kesäkuun lopussa Brok oli ollut parlamentissa yli 13 500 päivää.

Timo Soini ei ollut radikaali vaarallisessa mielessä. Se on minun mielikuvani hänestä.

»Olen ollut Eurooppa-mielinen lapsuudesta saakka», Brok sanoo. Hänen elämäänsä ja poliittista uraansa määrittäviä kokemuksia ovat olleet Saksojen yhdistyminen sekä Euroopan unionin perussopimusten työstäminen.

Brok on ollut Maastrichtin sopimuksesta lähtien mukana parlamenttiryhmänsä edustajana kaikissa hallitustenvälisissä konferensseissa, joissa unionin perussopimuksia on muutettu. »Ne [perussopimukset] ovat olleet jotain, mitä ei aiemmin ollut tehty», hän sanoo. Brok toimi myös parlamentin raportoijana EU:n 2000-luvun alun laajenemisessa.

Viime aikoina EU:ta on arvosteltu siitä, että sen perussopimuksessa määrittelemät arvot ovat olleet kaupan. Pakolaiskriisi sekä Puolan ja Unkarin oikeusvaltioperiaatetta rikkova käytös ovat olleet EU:lle vaikeita asioita ratkoa.

Järeänä aseena EU voi jäädyttää jäsenmaan äänioikeuden unionin päätöksenteossa, mutta sitä se ei vielä ole tehnyt. Brokin mielestä poliittiset syyt eivät sinänsä estäisi EU:ta toimimasta kovin ottein Unkaria ja Puolaa kohtaan. Hän uskoo kuitenkin hienotunteisuuteen ja siihen, että maiden johtajiin kohdistetaan painetta.

»On viisautta, että EU ei toimi kovin ottein», hän sanoo. Brokin mielestä EU ei saa mennä siihen lankaan, jota jotkut tyrkyttävät puheissaan.

Hän viittaa retoriikkaan, jolla kansallismieliset poliitikot maalaavat EU:sta syntipukin. Siinä Bryssel on pahis, joka kajoaa ylhäältä päin voimattomaan jäsenmaahan.

Euroopan yhdentymistä uhkaa myös pakolaiskriisi. Jäsenmaat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen pakolaisten vastaanottamisesta. Esimerkiksi Italia on saanut kantaa vastuuta muita jäsenvaltioita enemmän, kun maahan on saapunut meriteitse satojatuhansia turvapaikanhakijoita.

Elokuussa 2015 Angela Merkel ilmoitti, että Saksa alkaa vastaanottaa syyrialaisia turvapaikanhakijoita siitä riippumatta, mihin maahan he olivat ensin Euroopassa saapuneet. Samalla maa lakkasi noudattamasta niin sanottua Dublin-asetusta, jonka mukaan turvapaikanhakijan oli haettava turvapaikkaa siitä EU-maasta, johon tämä oli ensin saapunut. Tuhannet turvapaikanhakijat Unkarissa pääsivät päätöksen myötä jatkamaan matkaansa Saksaan.

Emme ratkaise siirtolaisuus­kysymystä, jos emme anna ihmisille Afrikassa mahdollisuutta elää hyvää elämää.

Brok katsoo, että muut jättivät Unkarin yksin ennen Saksan uutta linjausta. Sen jälkeen EU päätti 120 000 pakolaisen uudelleensijoittamisesta jäsenmaihin. Jakomekanismia vastustaneen Unkarin lisäksi Puola ei ole vastaanottanut kiintiöstään yhtään turvapaikanhakijaa.

Brok tarkentaa, että jäsenmaiden nykyistä toimintaa hän ei hyväksy. »Jos ihmisiä tulee mereltä, meidän pitää pelastaa heidät. Sitten meidän pitää tehdä järjestelyjä meren toisella puolella olevien maiden kanssa.»

Brok puhuu mielellään ongelmien juurisyiden korjaamisesta. Unionin ei pidä hänen mielestään keskittyä liikaa turvapaikanhakijoiden jakamiseen jäsenmaiden kesken. Pitäisi puhua kauppapolitiikasta, ilmastonmuutoksesta sekä siitä, miten raha virtaa pois Afrikasta, hän listaa. Näistä asioista EU:n pitäisi kyetä tekemään toimivia sopimuksia.

Sellainen on Brokin mielestä Turkin kanssa tehty sopimus. Hän pitää pakolaissopimusta toimivana, ja hänen puolestaan sen noudattaminen saa toistaiseksi jatkua. Sillä ei ole Brokin mukaan mitään tekemistä Turkin EU-jäsenyysneuvotteluiden tai presidentti Recep Tayyip Erdoğanin aseman kanssa. »On kyse turvapaikanhakijoista», hän sanoo.

Ihailtavat johtajat

Ihailtavat johtajat

  1. Helmut Kohl
    Ihailu on suuri sana. Olen ihaillut vain yhtä ihmistä elämäni aikana, ja hän on Helmut Kohl.
  2. Paavi Johannes Paavali
    Hänessä oli karismaa ja uskottavuutta. Ihailen tapaa, jolla hänen karismansa muutti maailmaa.
  3. John F. Kennedy
    Hän oli nuoruuteni idoli. Minun sukupolvelleni hän oli nuori mies, joka tuli modernista maailmasta. Kuulun Kennedy-sukupolveen. En löydä itsestäni samoja piirteitä kuin Kennedystä – olen siihen liian köyhä.

Brokin mielestä sopimus tekee lopun salakuljettajien bisnesmalleista ja vähentää pakolaisten hukkumiskuolemia. Silti Välimerellä on tänä vuonna kuollut tai kadonnut Kansain­välisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n tilaston mukaan yli 2 400 siirtolaista.

»Emme ratkaise siirtolaisuuskysymystä, jos emme anna ihmisille Afrikassa mahdollisuutta elää hyvää elämää mantereella», Brok sanoo.

Brokin työhuoneen seinällä on neljä seepiansävyistä valokuvaa. Yhdessä kuvassa Ranskan presidentti Charles de Gaulle ja Saksan liittokansleri Konrad Adenauer allekirjoittavat Elysée-sopimusta, toisessa liittokansleri Adenauer tapaa Israelin pääministerin David Ben-Gurionin ja kolmannessa liittokansleri Willy Brandt polvistuu Varsovan getossa. Neljännessä kuvassa kaksi miestä pitää tiukasti kiinni toistensa käsistä: liittokansleri Helmut Kohl ja Ranskan presidentti François Mitterrand seisovat Verdunin taistelukentillä.

Työhuoneen kuvat ovat lahjoja Helmut Kohlilta. Brok sanoo oppineensa Kohlilta poliittista vaatimattomuutta. »Hän sanoi minulle kerran, että tee mitä haluat, mutta jos unohdat, että Saksan pitää aina olla pienten valtioiden puolella, olet tehnyt kaiken väärin.»

Suomi on Brokin mukaan hieman isompi kuin Kohlin tarkoittama pieni maa. Hän antaa Suomen tämänhetkiselle politiikalle verrattain hyvän EU-arvosanan: Brokin mielestä Suomi on toiminut unionissa rakentavasti. Hallituksessa aiemmin istuneiden perussuomalaisten vaikutusta Suomen EU-politiikkaan Brok pitää pienempänä kuin alun perin odotettiin. »Timo Soini ei ollut radikaali vaarallisessa mielessä. Se on minun mielikuvani hänestä», hän sanoo.

Perussuomalaisten uudesta puheenjohtajasta, meppi Jussi Halla-ahosta hän ei sen sijaan osaa sanoa mitään. Brok ei kertomansa mukaan ole koskaan ollut missään tekemisissä tämän kanssa.

Yhden suomalaisen Brok haluaa mainita haastattelussa erikseen: ystävänsä vuosien takaa. Hän on kokoomuksen entinen puheenjohtaja, ministeri ja europarlamentaarikko Ilkka Suominen.

»Iloinen kaljaveikko. Voit ihan laittaa lehteen sen. Jokainen kapakassa vietetty ilta oli mitä hauskin.» Muun muassa näin Ilkka Suominen kuvaa ystäväänsä Elmar Brokia puhelimitse Ulkopolitiikalle. Monien muiden tavoin Suominen hehkuttaa Brokin Eurooppa-tietämystä. Euroopan parlamentissa Brok ja Suominen olivat kollegoita ja ryhmätovereita Suomisen meppiuran aikana vuosina 1999–2004.

Kesäkuun lopussa Suominen kertoo soittaneensa Brokille viimeksi pari viikkoa sitten. Suomisella oli tärkeää asiaa: hän halusi tiedustella, voisiko Brok puhua Ilkka Kanervan puolesta CDU:n suuntaan, kun Kanerva haki Etyjin pääsihteerin paikkaa. Brokin reaktio Suomisen pyyntöön oli »jotain yleishyvää murinaa», Suominen kuvaa. Myöhemmin heinäkuussa selvisi, että Kanerva ei tullut valituksi. Pääsihteeriksi nousi sveitsilänen Thomas Greminger.

Toisin kuin Suominen, jotkut parlamentissa pitävät Brokia hankalana, jopa pelottavana hahmona. EPP-ryhmän kokoukset ovat usein hektisiä tilaisuuksia, joissa mepit eivät jaksa keskittyä puheenvuoroihin koko ajan. Kun Elmar Brok puhuu, silloin kuunnellaan, kuvaa EPP:n suomalainen lehdistöneuvon­antaja Pete Pakarinen.

»Brokilla on arvovallan ja maineen sädekehä», Pakarinen sanoo.

Brokin vaikutusvallasta puhutaan myös toisenlaiseen sävyyn. Vuosina 1991–2011 Brok toimi saksalaisen viestintäyhtiö Bertels­mannin kehitysosaston apulaisjohtajana sekä yhtiön puheenjohtajan neuvonantajana vuosina 2011–2014. Kun saksalainen Die Tageszeitung vuonna 2004 haastatteli Brokia siitä, eikö tämän mielestä ole ongelmallista tehdä politiikan lisäksi samanaikaista työtä yritykselle, Brok vastasi toteamalla, että ottaessaan aikanaan paikan vastaan hän laati asiasta tiedotteen. Hän ei kokenut kaksoisrooliaan ongelmalliseksi.

Elmar Brok

Elmar Brok

  • Syntynyt 14. toukokuuta 1946
  • Verlissä Saksassa.
  • Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 1980.
  • Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan, perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan sekä suhteista Intiaan vastaavan valtuuskunnan jäsen.
  • Toimi vuosina 1999–2007 ja 2012–2017 (tammikuu) ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana.
  • Euroopan federalistien liiton (UEF) puheenjohtaja.
  • Ollut mukana muun muassa parlamenttiryhmänsä edustajana kaikissa hallitustenvälisissä konferensseissa, joissa EU:n perussopimuksia on muutettu.
  • Lisäksi Brok on toiminut lukuisissa muissa luottamustehtävissä.
  • Naimisissa, kolme lasta.

Joidenkin mielestä Brok käyttää valtaansa kulissien takana. Suominen ei allekirjoita väitettä. »Kun hän käytti valtaa, mikä parlamentissa yleensä tarkoittaa sananvaltaa, hän tuli hyvin avoimesti esiin. Ei siinä minusta sellaista kulissien takaista ollut, että hän olisi kähminyt tietääkseni», Suominen sanoo ja viittaa aikaansa EPP-ryhmän johdossa.

Myös Brok itse kiistää, että hän käyttäisi valtaa kulissien takana: »Olisi mukavaa, jos väite olisi totta. Kenelläkään ei ole sellaista valtaa», hän sanoo Brysselissä.

Kymmenen vuoden päästä EU:lla on vahvistunut talous- ja rahaliitto. Se harjoittaa nykyistä voimakkaammin yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. EU ei kuitenkaan ole valtio. Se johtuu siitä, että kansalaiset haluavat pitää valtionsa. Tällainen on Brokin ennuste Euroopan unionin tulevaisuudesta.

Brok toivoo, että EU löytää yhteisymmärryksen siitä, että Eurooppaa tarvitaan, kun kansalaiset haluavat selviytyä. »Saksassa sanomme, että valtiot pysyvät kasassa kohtalonyhteyden takia. Terrorismi, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, siirtolaisuus, ilmaston­muutos, globaalisaatio – mitään näistä kysymyksistä jäsenvaltiot eivät voi yksinään ratkaista.»

Brok pitää itseään saksalaisena ja eurooppalaisena – samanaikaisesti. Saksalaisella on kulttuurinsa, kielensä ja identiteettinsä, mutta samalla tämän on opittava, että saksalainen on yhtä aikaa eurooppalainen. Ihmisten väliset erot pitää säilyttää, sillä Brokin mielestä koko Euroopan idea on yhtenäisyyden ja monimuotoisuuden yhdistelmässä. Hän uskoo, että häntä nuoremmat sukupolvet ovat ymmärtäneet tämän.

Kaikkein eniten EU:n kohtalonyhteyttä määrittää kuitenkin Saksan ja Ranskan välinen suhde. Vielä emme tiedä, voittaako Angela Merkel Saksan liittopäivävaalit syyskuussa. Silti Merkel on jo ehtinyt luoda suhdetta Ranskan uuteen presidenttiin Emmanuel Macroniin.

Brok huomauttaa, että usein valtiojohtajien kanssakäymisessä kyse on kemioista, henkilökohtaiselle tasolle etenevistä ihmissuhteista ja luottamuksesta. Hänelle on muodostunut oma käsityksensä Merkelin ja Macronin välisestä suhteesta: »Luulen, että he pitävät toisistaan. Merkel on hieman vaikuttunut Macronista. Olen aika optimistinen, että kemia heidän välillään tulee toimimaan todella hyvin», Brok sanoo.

Brok ei sano suoraan, onko hän huolissaan Donald Trumpista. Tämän vaikutusta maailmanpolitiikkaan ja -talouteen voi arvioida paremmin muutaman vuoden kuluttua. Brokin mielestä vallan tasapaino kuitenkin toimii Yhdysvalloissa. »Paremmin kuin Unkarissa», hän lisää.

Vaikka brexit on tuottanut unionille päänsärkyä, sillä on ollut Brokin mielestä toisenlainenkin vaikutus. Britit eivät enää ole esteenä unionin yhteiselle puolustuspolitiikalle. »Viimeisten kymmenen kuukauden aikana meillä on ollut enemmän kehitystä unionin yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa kuin kymmenessä vuodessa.»

Jonain päivänä EU:lla voi viimein olla myös yhteinen armeija, Brok uskoo. Toistaiseksi hän kannattaa puolustusyhteistyön lisäämistä unionin jäsenmaiden kesken. Brok on myös pragmaatikko: juuri nyt pitää keskittyä halukkaiden koalition rakentamiseen.

»Euroopan yhteiselle armeijalle on annettava toiset kymmenen tai kaksikymmentä vuotta aikaa. Jokaisen armeijan on oltava parlamentaarinen armeija.» Siihen unioni ei vielä poliittisesti ole valmis.