Skip to main content

Teija Tiilikainen: Valta vaihtuu Suomessa ja Euroopan unionissa

Uudet koalitiot ottavat pian vallan niin Suomessa kuin EU:n johdossa. Eduskuntavaalien alla ei puhuttu lainkaan perinteisestä ulko- tai Eurooppa-politiikasta. Hallitus kuitenkin vastaa pääministerin johdolla jälkimmäisestä, minkä vuoksi pääministerin vision Suomen paikasta EU:ssa tulisi olla kirkas. Visiolle on nyt erityistä tarvetta, kun Suomi ryhtyy hoitamaan EU:n puheenjohtajuutta heinäkuun alusta.

Ulkopoliittisten teemojen puuttumista voi pitää merkkinä siitä, että maassa vallitsee vahva ulkopoliittinen konsensus ja edellisen hallituksen linjan toivotaan jatkuvan. Jatkuvuudesta on hyötyä jännittyneen kansainvälispoliittisen ilmapiirin ja suurvaltasuhteisiin liittyvän ennakoimattomuuden takia.  Edes perussuomalaiset eivät ryhtyneet haastamaan maan EU-politiikan linjaa tilanteessa, jossa kansalaisten luottamus unionia kohtaan on kasvussa. Ehkä mahdollisen hallitusvastuun tielle ei haluttu luoda turhia esteitä.

Ilmastopolitiikka nousi hieman yllättäen keskeiseksi puolueita jakavaksi teemaksi kevään molemmissa vaaleissa. Kysymys Suomen ja suomalaisten vastuusta ilmastonmuutoksen torjunnassa avasi perussuomalaisille mahdollisuuden profiloitua erilleen muista puolueista omalla kansallismielisellä lähestymistavallaan. Yksilön ja yhteiskunnan vastuunjako tai suomalainen metsäpolitiikka tarjosivat myös muille puolueille oman ideologisen lokeronsa ilmastopolitiikan välineistä keskusteltaessa.

Tässä UP-lehdessä syvennytään ilmastonmuutoksen torjuntaan kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Kansalais- ja kuluttajamielipide kannustaa myös globaalia yritysmaailmaa vastuulliseen ilmastopolitiikkaan samalla, kun populistiset poliittiset liikkeet ovat löytäneet ilmastonmuutoksen torjunnasta oivallisen eliitin projektin, jonka vastustamisella voidaan saavuttaa lyhytkestoisia voittoja. Tässä populismi kuitenkin potkaisee itseään kohtalokkaasti nilkkaan. Jos ilmastonmuutoksen torjunnassa epäonnistutaan, seurauksena on laajamittaista ilmastopakolaisuutta ja konflikteja, jotka velvoittavat osoittamaan kansainvälistä solidaarisuutta täysin uudessa mittakaavassa.

Lehden alkuosassa kurkistetaan myös Euroopan parlamentin vaalien jälkeiseen aikaan. Suomi johtaa heinäkuun alusta jäsenmaiden hallituksia edustavan neuvoston toimintaa. Suomen puheenjohtajuuskaudella Euroopan parlamentti järjestäytyy ja äänestää valtaan uuden komission puheenjohtajineen. Edessä on historiallisia rakenteellisia muutoksia, kun EU:n komission ennakoidaan perustavan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan keskittyvän pääosaston ja Euroopan parlamentin vastaavan valiokunnan. Suomi saattaa lisäksi jäädä historiaan puheenjohtajamaana, joka saatteli Britannian ulos unionista ja luotsasi päätöksen Puolan tai Unkarin EU-jäsenyyteen kuuluvien oikeuksien jäädyttämisestä tilapäisesti.

UP-lehti toivottaa lukijoilleen mielenkiintoista kesää!