Skip to main content

Brexit voi pistää budjetin uusiksi, kun Suomi johtaa puhetta

Suomi voi EU-puheenjohtajana paneutua maahanmuuttoon syvällisesti, sanoo Marja Rislakki.

Teksti Mika Horelli

Kuvat Mika Horelli

EU:n kannalta keskeistä on säilyttää globaali kilpailukyky, sanoo Marja Rislakki.

EU:n kannalta keskeistä on säilyttää globaali kilpailukyky, sanoo Marja Rislakki.

 

Heinäkuun alussa alkava Suomen puheenjohtajuuskausi sijoittuu EU:n taitekohtaan, muistuttaa EU-suurlähettiläs Marja Rislakki. Vastavalittu Euroopan parlamentti kokoontuu heinäkuussa, uusi komissio aloittaa toimintansa 1. marraskuuta, ja sen perään vaihtuu Eurooppa-­neuvoston pysyvä puheen­johtaja 1. joulukuuta.

Mitkä asiat ovat Suomen kaudella EU:n tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä?

Taitekohta tarkoittaa sitä, että uutta lainsäädäntöä ei ole tulossa. Se antaa Suomelle poikkeuksellisen mahdollisuuden keskittyä isoihin teemoihin. EU:n kannalta keskeistä on säilyttää globaali kilpailukyky myös tulevaisuudessa. Muita haasteita ovat ilmastonmuutos, hybridivaikuttaminen, hallitsematon muuttoliike, pandemioiden uhka ja turvallisuus.

Kuinka tärkeä aihe ilmaston­muutos on Suomen puheenjohtajakaudella?

On edettävä leveällä rintamalla niin teknologioiden kuin verotuksenkin osalta. Unioni joutuu Suomen puheenjohtajakaudella sopimaan yhteisen kannan vuoden 2050 päästövähennystavoitteelle kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Asia on poliittisesti hyvin arka viimeistään siinä vaiheessa, kun erilaisia keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan toimeenpannaan EU-maissa. Ranskan keltaliivien kapina, joka alkoi dieselveron korotuksesta, on tästä hyvä esimerkki.

Minkälaisia paineita Suomen hallituksen vaihtuminen aiheuttaa EU-puheen­johtajuuteen?

Niin kauan, kun meillä on toimitusministeristö, se hakee poliittisille ratkaisuille erikseen hyväksynnän eduskunnasta. Uusi eduskunta on jo aloittanut työnsä, joten EU:ta koskevien ratkaisujen valmistelu on myös toimitusministeristön jatkon aikana poliittisesti kestävällä pohjalla. Uusi hallitus linjaa omat poliittiset tavoitteensa EU:ssa.

Miten brittien vaikea EU-ero vaikuttaa Suomen puheenjohtajuuteen?

Jos Britannia onnistuu ratifioimaan erosopimuksen, se tarkoittaa sitä, että maa lähtee järjestäytyneesti viimeistään lokakuun lopussa. Jos britit eivät saa keskenään sovittua mitä haluavat, myös lisäajan pyytäminen tai sopimukseton ero ovat edelleen pöydällä. Lisäksi on mahdollista sekin, että koko ero peruuntuu.

Hankalinta olisi sopimukseton ero ilman siihen sisältyvää siirtymäaikaa. Brexitin tuomia merkittäviä avoimia kysymyksiä ovat myös brittien eron vaikutus vuoden 2020 EU-
budjetin valmisteluun ja tuleviin EU-jäsenmaksuihin. Koska mistään ei ole varmuutta, käytännössä meidän on puheenjohtajana lähdettävä tekemään ihan normaalia budjettia, jossa Britannia on mukana aikaisempien suuntaviivojen mukaan. Kun tai jos brexit sitten tapahtuu, reagoidaan sen tuomiin muutoksiin.

Marja Rislakki

1983 Diplomi-insinööri.

1984 Kavaku-kurssi.

1984–2008 Töissä ulkoministeriössä eri tehtävissä.

2008–2012 Suomen pysyvän edustajan sijainen EU:ssa.

2013–2014 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren
erityisavustaja.

2014–2015 Ulkoministeriön kybersuurlähettiläs.

2015–2017 Suomen Kiinan-suurlähettiläs.

2017– Suomen pysyvä edustaja eli suurlähettiläs EU:ssa.

Mitä on realistisimmin saavutettavissa maahanmuutossa?

Nykyinen komissio on antanut niin kutsutun muuttoliike-
lakipaketin, jossa oli yhteensä seitsemän erilaista lakia, joista viidestä on saavutettu yhteisymmärrys. Kaksi vaikeinta liittyy vastuun ja solidaarisuuden tasapainoon, ja niiden hyväksyminen on ollut ylitsepääsemätön ongelma.

Ensimmäinen on ollut se, miten varmistetaan, että jäsenvaltio, jonne pakolaisia saapuu, todella käsittelee turvapaikkahakemukset ja estää näiden pakolaisten lähdön eteenpäin muihin EU-maihin. Toinen liittyy solidaarisuuteen, eli miten muut EU:n jäsenvaltiot auttavat etulinjan maita.

Uusi parlamentti vasta järjestäytyy ja komissio on loppuvuodesta vaihtumassa. Se antaa Suomelle puheenjohtajana mahdollisuuden tuoda muuttoliike ja pakolaiskysymys laajempaan ja kokonaisvaltaiseen keskusteluun yksittäisten lainsäädäntöehdotusten sijaan. Näin voidaan tavoitella laajempaa luottamusta jäsenmaiden kesken ja etsiä ratkaisua myös kipeimpiin kysymyksiin.

Miten EU voi oikeasti pitää kiinni oikeusvaltioperiaatteestaan?

Oikeusvaltioperiaate on keskeisimpiä EU:n arvoja, josta on pidettävä kiinni. Tähän mennessä sen on todettu vaarantuneen pahiten Puolassa ja Unkarissa, mutta vaaravyöhykkeellä on muitakin EU-maita. Komissio on ehdottanut, että EU noudattaisi jatkossa ehdollisuutta jakaessaan rahoitusta jäsenmaille. Tällöin Euroopan unionin oikeusvaltioperiaatetta rikkovan jäsenmaan EU-rahoitus voitaisiin jäädyttää, jos jäsenmaan menettelytavoissa on sellaisia puutteita, jotka vaikuttavat EU-tukien käyttöön kyseisessä jäsenmaassa.