Skip to main content

Valeuutisten selättäjät

Suomella menee hyvin medialukutaidossa, väittää tuore tutkimus.

Teksti Laura Myllymäki

Trollit maalittavat toimittajia ja valeuutisia jaetaan sosiaalisessa mediassa. Kaikesta huolimatta suomalaiset kyllä tunnistavat, mitkä uutiset ovat oikeita uutisia – ainakin, jos katsoo tuoretta European Poli­cies Initiative -insituutin (Eupi) selvitystä medialukutaidosta.

Maaliskuun lopussa julkais­tussa raportissa todetaan, että pohjoiseurooppalaisilla mailla on eniten resilienssiä vale­uutisia vastaan. Resilienssillä tarkoitetaan kykyä vastustaa epämieluisia muutoksia.

Suomi koreilee vertai­lussa ensimmäisellä sijalla. Hyvä medialukutaito korreloi raportin mukaan laadukkaan koulutuksen, vapaan median ja toisiin ihmisiin kohdistuvan luottamuksen kanssa. Indeksi antaa erityistä painoarvoa Pisa-tutkimuksessa mitat­tavalle lukutaidolle. Median vapautta arvioidaan Freedom House- ja Toimittajat ilman rajoja -järjestöjen lehdistönvapausindekseillä ja luotta­musta Eurostatin tilastoilla.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Klikkaa kuva suuremmaksi.

Tutkimuksen tehnyt ohjel­majohtaja Marin Lessenski toteaa, että valeuutisiin liittyy yksi ongelma. Jos valeuutisten vaikutusta politiikkaan liioit­telee, ei välttämättä huomaa muita vaikuttavia tekijöitä, kuten sosiaalista tyytymättö­myyttä. Toisaalta valeuutiset voivat muokata julkista mieli­pidettä, jos ne sivuuttaa täysin.

»Ne voivat työntää proses­sia tiettyyn suuntaan. Vaaleissa tai kansanäänestyksissä muu­tamalla prosentilla on paljon väliä», Lessenski sanoo.

Selvitykseen Ulkopolitiikan pyynnöstä tutustunut Kansal­lisen audiovisuaalisen instituu­tin (Kavi) medialukutaitoon erikoistunut projektitutkija Lauri Palsa ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, mittaako Eupin tutkimus medialukutai­toa parhaalla tavalla. Tutkimus antaa painoarvoa pikemminkin medialukutaidon taustatekijöille. Suomessa Kavilla on lakisääteinen tehtävä edistää mediakasvatusta.

»Selvityksessä ei suoraan selvitetty medialukutaitoa tai vaikka medialukutaitoa edistäviä toimenpiteitä, jotka olisivat olleet myös kiinnostavia», Palsa sanoo.

Hänen mukaansa Suomessa vasta heräillään siihen, että aikuisetkin tarvitsevat media­kasvatusta. Tapoja on monia: esimerkiksi kirjastot ja museot tekevät jo paljon hyvää työtä.