Skip to main content

Ruotsin demarit sanovat Natolle nej

Ruotsidemokraattien linjanmuutos voisi viedä Suomen länsinaapurin Natoon.

Teksti Hellevi Raita

Kuvat PELLE T NILSSON/STELLA PICTURES/ALL OVER PRESS

muutPääministeri Stefan Löfven (oik.) ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailivat Ruotsin järjestämässä Aurora-sotaharjoituksessa viime syyskuussa. Harjoitukseen osallistui myös kuusi Nato-maata.

muutPääministeri Stefan Löfven (oik.) ja puolustusministeri Peter Hultqvist vierailivat Ruotsin järjestämässä Aurora-sotaharjoituksessa viime syyskuussa. Harjoitukseen osallistui myös kuusi Nato-maata.

Kymmenen vuoden päästä Ruotsi on Naton jäsen! Näin uhosi maltillisen kokoomuksen tuore puoluejohtaja Ulf Kris­tersson tammikuun alkupuo­lella ja heitti vielä perään:

»Sosiaalidemokraateilla ei voi olla ikuista veto-oikeutta!»

Ruotsin Nato-asetelmat ovat muuttuneet sitten viime porvarihallitusten 2006–2014.

Keskusta ja kristillisdemokraa­tit ovat kääntyneet oppositi­ossa Nato-jäsenyyden kan­nattajiksi, ja syyskuun valtio­päivävaaleihin valmistautuva neljän puolueen porvarillinen vaaliliitto haluaisi viedä Ruot­sin Naton jäseneksi. Keskusta tosin edellyttää puoluekokous­päätöksessään laajaa poliittista yksimielisyyttä asiasta. Käy­tännössä se edellyttäisi ainakin sosiaalidemokraattien asettu­mista jäsenyyden kannalle.

Hallituspuolue sosiaalide­mokraatit pitää kuitenkin kiinni kielteisestä Nato-kannastaan, vaikka puolustusministeri Peter Hultqvist on raottanut

ovea kannan uudelleenarvi­oinnille. Hultqvist sanoi Dagens Nyheterille äskettäin, että tämänhetkinen turvallisuus­linja tarjoaa parhaan tasapai­non juuri nyt. Puolustusminis­teri kuitenkin lisäsi siihen:

»Mutta en halua puhua siitä, miltä se voisi näyttää toi­senlaisissa skenaarioissa – se olisi spekulatiivista.»

Sosiaalidemokraattien kan­sanedustaja ja puolustusvalio­kunnan varapuheenjohtaja Åsa Lindestam vakuuttaa, ettei mikään saa puoluetta muut­tamaan kantaansa, ei edes se, että sosiaalidemokraattien kannattajissa tasapaino muut­tuisi vastustajien ja kannatta­jien kesken:

»Me pidämme omasta kannastamme kiinni. Sillä ei ole väliä, mitä tapahtuu.»

Göteborgin yliopiston valtiotieteiden professori Ulf Bjereld, joka on aktiivinen sosiaalidemokraatti ja Nato-jäsenyyden vastustaja, ei myöskään usko puolueen muuttavan kantaansa.

»En näe siitä mitään merk­kejä sisäisissä keskusteluissa. Kukaan ei aktiivisesti aja Nato-jäsenyyttä sosiaalidemo­kraateissa.»

Kansallisen SOM-mielipide­tiedustelun mukaan sosiaalidemokraattien kannattajista reilut 50 prosenttia on jäse­nyyttä vastaan ja vähän yli 20 prosenttia puolesta. Dagens Nyheter -lehden turvallisuus­politiikkaa seuraava toimittaja Mikael Holmström arvioi Naton kannattajien äänen puolueessa heikoksi.

»Vakava kriisi voisi saada sosiaalidemokraatit muutta­maan kantaansa», Holmstöm sanoo.

Sosiaalidemokraatteja todennäköisempi takinkääntäjä on ruotsidemokraatit. Puolu­een äänestäjien enemmistö kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun taas puolue vastustaa sitä.

Ruotsidemokraatit on kannatukseltaan kolmanneksi suurin puolue. Holmströmin mukaan puolue voisi muuttaa Nato-kantaansa, jos se pääsee porvarihallituksen apupuo­lueeksi.

Sosiaalidemokraattien Lindestam ei usko, että porvariallianssi jättäisi jäsenyyshakemuksen ilman blokki­rajan ylittävää sopimusta.

»Keskustan olisi siinä tapauk­sessa toimittava vastoin puo­luekokouspäätöstään. Natokin vaatii jäsenehdokkaalta, että enemmistö kansasta hyväksyy jäsenyyden, ja siitä olemme kaukana», hän sanoo.

Bjereld puolestaan näkee Kristerssonin uhoa huoku­vat kommentit pikemminkin viestinä siitä, ettei maltillisella kokoomuksellakaan ole kovin kiire asiassa.

Holmströmillä on suoma­laisille terveisiä.

»Mitään ei kannata pitää itsestäänselvyytenä, mitä tulee Ruotsiin ja Nato-jäsenyyteen. Näin olen sanonut suomalai­sille ystävilleni.» Hän arvioi, että porvariallianssi voisi hyvin ryhtyä ajamaan jäsenyyttä voitettuaan vaalit.

Nato-jäsenyyden hakemi­sesta voitaisiin päättää val­tiopäivillä suoraan hallituksen esityksestä tai kansanäänes­tyksen jälkeen. Lindestamin mukaan sosiaalidemokraatit eivät ole keskustelleet kansanäänestyksestä, eikä hän usko sellaisen toteutumiseen.

»Miten asettaisit kysymyk­sen niin, että ihmiset varmasti ymmärtävät, mistä on kyse? Ei voi vain sanoa kyllä tai ei. Kyse on monimutkaisesta asiasta», Lindestam sanoo.

Mitään suurta vaalikysy­mystä Natosta tuskin tulee, haastatellut sanovat. He arvioivat tärkeimmiksi kysy­myksiksi maahanmuuton ja kotoutumisen. Vaaleissa kes­kustellaan myös sairaanhoi­dosta ja vanhusten hoidosta sekä veronalennuksista.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Ruotsin vaalit

Ruotsalaiset valitsevat parlamentin, maakäräjät ja kunnanvaltuustot 9.9.
Jännitysnäytelmässä on poikkeuksellisesti kaksi näytöstä: ensin itse vaalit, sitten hallituksen muodostaminen, kun kumpikaan blokki ei näytä saavan enemmistöä ilman ruotsidemokraatteja.
Dagens Samhälle -lehden mittausten yhdistelmä lupasi toukokuussa punavihreälle blokille yhteensä 39,5 prosentin kannatuksen. Porvarien allianssi saisi 39,6 prosenttia ja ruotsidemokraatit 17,2 prosenttia.
Allianssipuolueet kannattavat Natoon liittymistä, kun taas punavihreät ja ruotsidemokraatit vastustavat sitä.
Keskusta edellyttää poliittista yksimielisyyttä ja asettaa ehdoksi, että ydinaseita ja pysyviä ulkomaisia joukkoja ei saa sijoittaa Ruotsiin.

Lähteet: Dagens Nyheter, Aftonbladet, Dagens Samhälle, Ulf Bjereld.