Skip to main content

Valtasuhteet muuttuvat europarlamentissa

EU-vastainen populismi pakottaa puolueet keskustelemaan uudistuksista toukokuun vaaleissa.

Teksti Matti Koskinen

Lähtötilanne kevään eurovaaleihin on poikkeuksellinen. Puheenaihetta riittää isoista teemoista kuten maahanmuutosta ja ilmastonmuutoksesta, mutta myös EU:n demokratia­vajeesta ja rahaliiton uudistamisesta.

»Tähän saakka eurovaalit ovat olleet käytännössä 28 rinnakkaiset kansalliset vaalit. Tällä kertaa tilanne on erilainen, keskustelu on kansain­välisempää kuin koskaan», sanoo Carnegie-tutkimus­laitoksen asiantuntija Stefan Lehne.

Kannatuskyselyiden perusteella parlamentin kokoonpanoon on tulossa isoja muutoksia, eikä kyse ole vain Britannian edustajien poistumisesta. Kriisien varjolla euroskeptiset puolueet ovat lisänneet kannatustaan eri maissa ja nousseet jopa hallituksiin Italiassa ja Itävallassa. Vastaavasti Euroopan parlamentin suurimmat ryhmät, keskustaoikeistolainen EPP ja keskustavasemmistolainen S&D olisivat menettämässä roimasti paikkoja.

EU-parlamentin helmikuussa julkaisema kannatuskysely ennustaa kolmelle populisti­ryhmälle yhteensä yli 150 paikkaa. Euroskeptisten osuus uudessa parlamentissa jäisi kuitenkin neljännekseen tai viidennekseen, mikä ei riitä radikaaleihin muutoksiin, uskoo Stefan Lehne.

»Kysymys kuuluu, onnistuvatko euroskeptiset järjestäytymään. He tuskin mahtuvat kaikki samaan ryhmään, mutta yhteistyöllä he voisivat vaikuttaa parlamentin toimintaan», hän sanoo.

EU-vastaiset puolueet ovat kirjavaa ja erimielistä joukkoa, mutta yhdessä ne voisivat vaikeuttaa esimerkiksi uuden komission nimityksiä, etenkin jos valtavirtapuolueet eivät ole yksimielisiä. Oikean laidan järjestäytymisestä ovat puhuneet ainakin Ranskan Marine Le Pen ja Italian oikeistopopulistinen sisäministeri Matteo Salvini.

Le Penin, Salvinin ja Saksan oikeistopopulistisen AfD-puolueen haaveilema yhtenäinen oikeistoryhmä saisi Europe
Elects -ennusteen mukaan jopa enemmän paikkoja kuin S&D. Toinen mahdollinen muutos on, että Italian eurovastainen Viiden tähden liike kokoaa oman ryhmän.

Sotkuisen brexit-prosessin jälkeen populistipuolueet eivät enää aja maidensa EU-eroa, vaan löyhempää hallitusten­välistä unionia ja vallan siirtämistä takaisin jäsenmaille. Entistä suurempi osa, 68 prosenttia, EU-maiden kansalaisista pitää jäsenyyttä tärkeänä ja hyödyllisenä. Mutta samalla puolet vastaajista katsoo unionin kehittyvän huonoon suuntaan.

Kipeimmin uudistamista kaipaa 20-vuotias rahaliitto, jonka kriisivalmiutta on pyritty parantamaan. Nyt euroalueen talous hidastuu ja seuraava velkapommi tikittää Italiassa. Yhteinen raha- tai talouspolitiikka ei kelpaa, sillä harva maa olisi valmis siirtämään valtaa kansalaisille niin tärkeissä kysymyksissä EU:n tasolle, ja komission sanelemaksi koettu talouskuri on poikinut jäsenmaissa lähinnä katkeruutta ja epäluottamusta.

Syvempää integraatiota puolustavien lippua kantaa Ranskan presidentti Emmanuel Macron, joka viime syksynä yritti rakentaa uutta suurta reformikoalitiota yli vanhojen poliittisten ryhmien rajojen. Hän joutui lopulta tyytymään liittoon europarlamentin liberaalin Alde-ryhmän kanssa.

Monissa jäsenmaissa Macronin esittämät kunnianhimoiset suunnitelmat euroalueen omasta budjetista tulonsiirtoja varten on torjuttu. Saksalta irtosi tukea vain pienoisbudjetille, jolla tuetaan talouden rakennemuutoksia euromaissa.

Vuoden 2018 lopussa euroryhmä sopi myös pankki­unionin kehittämisestä, mutta sen keskeinen osa eli yhteinen eurooppalainen talletussuoja siirrettiin hamaan tulevaisuuteen.

Myös ruohonjuuritasolla viritellään uudenlaista ylikansallista yhteistyötä eurovaaleihin. Yli 300 kaupungissa toimiva EU-myönteinen liike Volt tähtää ensimmäiseksi täysin eurooppalaiseksi puolueeksi. Kreikan entinen valtiovarainministeri Yanis Varoufakis on puolestaan haalinut vasemmistolaisia pienpuolueita eri maista Eurooppalainen kevät -liikkeensä piiriin.

Vaalipuheista huolimatta käytännön uudistukset junnaavat. Muutoksista EU:n sopimuksiin neuvotellaan hallitusten kesken, eikä niihin ole jäsenmaissa suuria haluja.

»Kaikki aloitteet ovat erittäin tervetulleita, mutta ei ole mitään yhteistä näkemystä siitä, mihin suuntaan EU:ta pitäisi kehittää. Pääministeri Sipilä on esittänyt aika suoraan, että Suomen mielestä nykyinen EU on hyvä», toteaa valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

Lehne uskoo, että pakottavimpiin ongelmiin etsitään ratkaisuja nykyisten sopimusten puitteissa, esimerkiksi EU:n seuraavan monivuotisen budjettikehyksen kautta. Komissio on jo esittänyt rahan siirtämistä maatalous- ja aluetuista EU:n yhteiseen rajavalvontaan ja puolustukseen. Mutta budjetista käydään vielä tiukka vääntö, johon seuraava parlamenttikin pääsee vaikuttamaan.

»Reformipuheisiin kannattaa suhtautua kriittisesti. Enemmänkin toivoisin, että EU voisi keskittyä ydintehtäväänsä eli ratkomaan kansalaisten ongelmia, sikäli kun uusia synkkiä pilviä ei ilmesty», Raunio sanoo.

Euroopan parlamentin vaalit järjestetään eri jäsenmaissa 23.–26.5. Britanniassa vaalit järjestetään vain, jos maa on yhä EU:n jäsen.