Skip to main content

Suomi johtaa puhetta

Suomi johtaa puhetta

Alkuvuosi on Suomen puheenjohtajakausien ruuhka-aikaa. Mikä on linjamme, kun Venäjä tekee eroa Euroopan neuvostosta ja Britannia EU:sta?

Teksti Elli-Alina Hiilamo

Puheenjohtajuus on pienelle maalle mahdollisuus olla kokoaan suurempi vaikuttaja, sanotaan usein. Jos näin on, Suomella on keväällä 2019 paljon vaikutusvaltaa.

Suomi on toukokuuhun saakka sekä Arktisen neuvoston että Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa. »Niissä on paljon työtä, joka ei näy julkisuudessa. Hyvää työtä on tehty», vakuutti ulkoministeri Timo Soini blogissaan tammikuussa.

Heinäkuussa alkaa vastuista näkyvin ja työläin, EU:n puheenjohtajakausi, jonka järjestäminen on jo täydessä vauhdissa: puheen­johtajakauden budjetti on hyväksytty, lisähenkilökunta palkattu ja Helsingissä järjestettävien kokousten paikaksi päätetty Finlandia-talo.

UP-lehti kysyi asiantuntijoilta, mihin Suomi pyrkii puheenjohtajana ja miten se on pyrkimyksissään toistaiseksi onnistunut. Yksi asiantuntijoista varoittaa Suomea myötäilemästä liikaa Venäjää, ja toinen muistuttaa, että EU-puheenjohtajan agenda on lähinnä brändi­työtä.

Euroopan neuvosto:
Pattitilanne kiristyy yhä

Suomesta tuli Euroopan neuvoston puheenjohtaja keskellä sen 70-vuotisen historian pahinta kriisiä. Euroopan neuvosto on 47 valtion muodostama järjestö, jonka jäsenmaksujen maksamisen Venäjä lopetti vuonna 2017. Syynä oli Venäjän äänioikeuden jäädyttäminen neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa Krimin miehityksen seurauksena.

Nyt Venäjän jäsenmaksujen velka on noin 60 miljoonaa euroa. Neuvoston norjalainen pääsihteeri Thorbjørn Jagland totesi viime marraskuussa Helsingissä, että Euroopalla voi olla brexitin lisäksi edessään ruxit.

Suomi aloitti neuvoston ministerikomitean puheenjohtajana marraskuussa. Ulkoministeriön ihmisoikeuspolitiikan vastuuvirkamies Merja Lahtinen sanoo, että Suomi on puheenjohtajamaana pyrkinyt aktiivisesti löytämään Venäjä-kysymykseen ratkaisua ja toimimaan sovittelijana.

»Perusperiaatteemme on ollut toimia hyvin läheisessä yhteistyössä muiden jäsenmaiden ja neuvoston instituutioiden kanssa. Kukaan ei voi ratkaista tätä yksin», Lahtinen sanoo.

Norjan Helsinki-komitean varapääsihteeri Gunnar Ekeløve-Slydal sanoo, että Venäjä kiristää neuvostoa kovin ottein. Vaikka Venäjä ei ole maksanut jäsenmaksuaan, se pyrkii muuttamaan neuvoston sääntöjä niin, ettei neuvosto voisi jatkossa rangaista jäseniään.

Ekeløve-Slydalin mukaan seuraavat kuukaudet ovat ratkaisevia: jos Venäjä ei maksa rästiin jääneitä maksujaan, neuvoston pitää leikata toimintaansa, mikä taas heikentää sen perustehtävää.

Tilanne on hankala myös siksi, ettei neuvosto ole aikaisemmin joutunut harkitsemaan jäsenensä erottamista. Tammikuun lopulla presidentti Sauli Niinistö muistutti neuvoston parlamentaarisessa kokouksessa Strasbourgissa, että Venäjän lähtö neuvostosta heikentäisi sääntöpohjaista järjestelmää ja olisi menetys kaikille osapuolille. Suomen linjan mukaan kaikkien jäsenmaiden on kuitenkin maksettava jäsenmaksunsa.

Euroopan neuvosto

  • Neuvoston päämaja on Strasbourgissa, ja se työllistää noin 2200 henkilöä.
  • Euroopan neuvosto on vaikuttanut esimerkiksi kuolemanrangaistuksen poistamiseen, syrjinnän vastaiseen ihmisoikeustyöhön ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseen.
  • Neuvosto perustettiin vuonna 1949. Suomi liittyi sen jäseneksi vasta vuonna 1989, muita Pohjoismaita vuosikymmeniä myöhemmin. Sitä ennen Suomessa pidettiin jäsenyyttä uhkana Neuvostoliiton-suhteille.

Suomen puheenjohtajakauden ykkösteema on ollut eurooppalaisen oikeusvaltiojärjestelmän eli neuvoston perustehtävän vahvistaminen.

»Järjestelmää haastetaan globaalisti ja myös Euroopan tasolla. Pyrimme puheenjohtajana muistuttamaan, että ihmisoikeussopimukset ovat eurooppalaisten arvojen pohja», Lahtinen sanoo.

Ekeløve-Slydalin mukaan Suomi on nostanut agendakseen oikeat teemat. Hän kertoo, että Suomen puheenjohtajuus juuri tässä tilanteessa on enemmän kuin tervetullut. Suomi pystyy ottamaan sovittelijan roolin, ja sillä on uskottavuutta neuvoston perustehtävien puolustajana, Ekeløve-Slydal arvioi. Ekeløve-Slydalin edustama järjestö seuraa ihmisoikeuksien toteutumista ja muiden muassa Euroopan neuvoston toimintaa.

Suomen puheenjohtajuuteen liittyy kuitenkin myös huoli.

»Meillä on pieni pelko siitä, että Suomi on liian mukautuva Venäjän suhteen», Ekeløve-Slydal sanoo.

Hänen mukaansa ulkoministeri Timo Soini korostaa puheissaan sitä, että Suomi pyrkii aina löytämään kompromissin ja kuulemaan kaikkia osapuolia.

»Se on toki tärkeää, mutta on myös tärkeää puolustaa Euroopan neuvoston koskemattomuutta. Venäjälle voi tulla mielikuva siitä, että neuvoston [perustehtävän] voi määritellä uudelleen.»

EU:n neuvosto:
Brexit ja rahoitus Suomen niskassa?

Heinäkuussa alkava EU-puheenjohtajuus on Suomen kolmas, mutta eroaa merkittävästi kahdesta aiemmasta. Puheenjohtajan rooli on nykyään pienempi ja rutiininomaisempi kuin 1999 tai 2006, kertoo kansainvälisen politiikan dosentti Hanna Ojanen.

Ojasen mukaan tulevasta puheenjohtajakaudesta tulee myös aiempaa kiistellympi. Poliittiset näkemykset ovat entistä jakautuneempia sekä EU:n tasolla että kotimaassa. »Suomessakaan ei välttämättä saada niin vahvaa yhteistä näkemystä puheenjohtajuuden taakse kuin vuosina 1999 ja 2006.»

Suomen puheenjohtajuus osuu Euroopan parlamentin toukokuisten vaalien jälkeiseen taitekohtaan. EU:n toimielimet vasta järjestäytyvät, kun Suomi saa puheenjohtajuuden.

Puheenjohtajamaan on huolehdittava, että siirtymästä tulee mahdollisimman sujuva. »Toisaalta asialistalla olevia lainsäädäntöasioita on tavallista vähemmän», sanoo EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen.

EU:lla on pöydällään unionia repiviä isoja kysymyksiä, kuten turvapaikanhakijat, brexit ja neuvottelut vuosien 2020–2027 rahoituksesta. Arvosen mukaan on kuitenkin harhaanjohtavaa puhua siitä, että Euroopan ongelmat kaatuvat heinäkuusta eteenpäin Suomen niskaan.

»Kyllä ne kaatuvat kaikkien 27 jäsenmaan niskaan. EU on organisaatio, jonka tehtävänä on ratkaista yhteisiä ongelmia.»

Suomi valmistautuu puheenjohtajuuteensa nyt ensi kertaa »vanhana jäsenmaana», Arvonen sanoo.  »Puheenjohtajuutta ei nähdä enää samalla tavalla markkinointipaikkana. Me tiedämme, että muut jo tuntevat meidät ja pitävät meitä arvostettuna jäsenenä.»

Puheenjohtajakauden asialistan valmistelu on jo aloitettu, mutta huhtikuisten eduskuntavaalien jälkeinen hallitus viimeistelee työn. Arvosen mukaan EU:ssa on sanonta, jonka mukaan puheenjohtajamaa ei tee agendaa, vaan agenda tekee puheenjohtajan.

Euroopan unionin neuvosto

  • EU:n neuvosto edustaa unionin päätöksenteossa jäsenvaltioita. Se on yhdessä parlamentin kanssa EU:n pääasiallinen päättävä elin.
  • Puheenjohtajamaa vastaa neuvoston työskentelystä lukuun ottamatta ulkoasiainneuvostoa.
  • Suomen puheenjohtajuuskausi alkaa heinäkuussa ja päättyy joulukuun lopussa. Puheenjohtajakauden budjetti on 70 miljoonaa euroa.

Ojasen mukaan Suomi tunnetaan vahvana teknisenä puheenjohtajamaana. Hän arvioi, että tämä rooli korostuu eikä Suomi aja puheenjohtajana yksittäisiä kysymyksiä kovinkaan vahvasti.

»Jäsenmaat ovat monissa kysymyksissä niin eri linjoilla, että puheenjohtajan uskottavuus voisi silloin olla koetuksella», hän sanoo.

Agendan luominen on ennen muuta brändityötä, jonka kautta luodaan mielikuvia paitsi puheenjohtajamaasta myös siitä, minkälaisena Suomi haluaa EU:n nähdä, Ojanen arvioi.

Arvosen mukaan yksi EU:n suurimmista kohtalonkysymyksistä on tällä hetkellä unionin yhtenäisyyden vaaliminen. »Se on syvälle menevä haaste, jota puheenjohtajankin pitää huomioida.»

Arktinen neuvosto:
Edistystä meteorologian saralla

Kun Suomi aloitti Arktisen neuvoston puheenjohtajana keväällä 2017, tilanne jäsenmaiden välillä oli vähintäänkin kireä. Jännitteet Venäjän ja lännen välillä ovat jatkuneet koko Suomen kauden ajan. Trumpin hallintoa leimaa puolestaan ilmastoskeptisyys.

Suomen arktisten asioiden suurlähettilään Aleksi Härkösen mukaan neuvoston toiminta on lähtökohtiin nähden tällä hetkellä yllättävänkin vakaalla pohjalla. Neuvostossa ei käsitellä sotilaallisia asioita, mikä on osaltaan estänyt maailmanpoliittisten jännitteiden heijastumisen sen toimintaan.

»Puheenjohtajuuskaudellamme ei ole tullut yhtään sellaista tilannetta, että joku maa olisi jäänyt poliittisista syistä pois kokouksesta tai kutsumatta paikalle», Härkönen sanoo.

Puheenjohtajamaana Suomi on korostanut ympäristönsuojelua, viestintäyhteyksien ja koulutuksen kehittämistä sekä meteorologista yhteistyötä. Viimeksi mainitussa edistys on asiantuntijoiden mukaan ollut suurinta.

Jäsenmaiden meteorologiset instituutit yhdessä Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n kanssa tuottavat nyt parempia jää- ja sääennustuksia. Niiden avulla ilmastonmuutoksen etenemistä pystytään seuraamaan yhä tarkemmin, kertoo Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova. Toukokuussa puheenjohtajuuden vastaanottava Islanti on jo ilmoittanut jatkavansa tätä työtä.

Arktinen neuvosto on kahdeksan jäsenvaltion ja kuuden alkuperäiskansan välinen yhteistyöfoorumi. Erityisen siitä tekee se, että neuvostoon kuuluu kaksi suurvaltaa – Venäjä ja Yhdysvallat – ja jäsenmaita yhteensä kolmelta mantereelta.

Suomi on tehnyt aloitteen Arktisen alueen maiden johtajien huippukokouksen järjestämisestä. Tammikuussa presidentti Sauli Niinistö kuitenkin sanoi, ettei huippukokouksen järjestäminen vaikuta todennäköiseltä Kertšinsalmen tapahtumien takia. Arktinen huippukokous olisi ollut ensimmäinen laatuaan.

Härkösen mukaan mitään suunnitelmia ei ole jouduttu perumaan, sillä varsinaisia kutsuja ei ole lähetetty.

Arktinen neuvosto

  • Arktinen neuvosto perustettiin 1996.
  • Siihen kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Lisäksi neuvostoon kuuluu kuusi pysyvää tarkkailijajäsentä.
  • Neuvoston päättävä elin on joka toinen vuosi järjestettävä ulkoministerikokous, joka pidetään seuraavan kerran toukokuussa Rovaniemellä.

Koivurovan mukaan Suomi on onnistunut puheenjohtajamaana hyvin. Myös ympäristöjärjestö WWF:n Suomen pääjohtaja Liisa Rohweder pitää Suomen puheenjohtajuuskautta onnistuneena.

»Suomi on nostanut hyvin esille arktisia ympäristökysymyksiä ja inspiroinut muita valtioita ympäristönsuojelussa – myös Arktisen neuvoston ulkopuolella», Rohweder sanoo.

Arktinen neuvosto valmistelee Suomen johdolla neuvoston pitkän aikavälin toiminta­strategiaa, jonka työstämiseen Rohweder olisi toivonut lisää avoimuutta. Lisäksi hän kaipaisi neuvostolta yhä kunnianhimoisempia tavoitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vaikka Rohweder pitää Arktista neuvostoa merkittävänä foorumina, hän muistuttaa, etteivät sen suositukset ole oikeudellisesti velvoittavia. WWF seurasi Suomen puheenjohtaja­kauden alussa, miten hyvin jäsenmaat olivat toimeenpanneet suosituksia. Tulokset olivat heikkoja.

»Arktinen alue on koko ihmiskunnan kohtalonkysymys», Rohweder sanoo. Tutkimusten mukaan Arktisen alueen ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa nopeammin kuin muualla maailmassa.

Koivurova painottaa, ettei Arktinen neuvosto pysty yksin ratkaisemaan alueen haasteita. Olennaista hänen mukaansa on se, miten Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanossa onnistutaan.