Skip to main content

Ulkopolitiikka-lehti kävi läpi puolueiden vaaliohjelmat

Lähes kaikki puolueet kannattavat Pohjoismaista puolustusyhteistyötä ja kehitysyhteistyövarojen nostamista.

Teksti Niina Oisalo

Kuvat Mauri Ratilainen / All Over Press

Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) ja Sanna Marin (sdp) vaalitentissä tammikuussa.

Annika Saarikko (kesk), Petteri Orpo (kok) ja Sanna Marin (sdp) vaalitentissä tammikuussa.

 

Ulko- ja turvallisuuspoli­­­­tiikasta ei näytä tulevan vaalien isoa teemaa, toteaa Eduskunta­tutkimuksen keskuksen johtaja Markku Joki­sipilä Turun yliopistosta. Kolme perinteistä aihetta, Euroopan unioni, sotilaallinen liittoutuminen ja Venäjä, ovat loistaneet poissaolollaan vaalikeskusteluista.

EU-politiikassa sosiaalidemokraatit näyttävät palanneen lähemmäs Paavo Lipposen kauden »kovan ytimen» politiikkaa, mikä tarkoitti myönteistä suhtautumista EU-integraatioon lähes kaikilla politiikkasektoreilla.

SDP:n vuoden 2015 vaaliohjelma sisälsi varovaisen muotoilun EU:sta »suvereenien valtioiden» yhteistyöfoorumina. Vuoden 2019 ohjelmassa sen sijaan todetaan, että »Suomen paikka on syventyvän eurooppalaisen yhteistyön eturivissä.»

Sosiaalidemokraatit kannattavat nyt EU:n sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamista, yhteisen turvapaikkapolitiikan luomista sekä tietyin varauksin euroalueen yhteistyön syventämistä jopa yhteisen tasausmekanismin keinoin.

Turvallisuus ja puolustus

SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja siniset kannattavat ohjelmissaan puolustus­yhteistyötä Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Perussuomalaiset suhtautuu yhteistyöhön varautuneen myönteisesti. 

EU:n puolustusyhteistyötä olisivat valmiit tiivistämään ainakin SDP, kokoomus, keskusta, siniset ja vihreät. Vasemmistoliitto kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta.

Kokoomus mainitsee erikseen myös yhteistyön Yhdysvaltain kanssa ja kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista lähivuosina. Vasemmistoliitto irtaantuisi Nato-johtoisista sotaharjoituksista.

RKP ja vihreät haluaisivat uudistaa asevelvollisuuden koskemaan koko ikäluokkaa sukupuoleen katsomatta.

EU-politiikka

EU:n pankkiunionin loppuun saattaminen mainitaan suurimpien puolueiden ohjelmissa. SDP:n mielestä on luotava menettely velkajärjestelylle. Vihreät haluaisi kehittää Euroopan valuuttarahaston, joka myöntää hätälainoja jäsenmaille.

Vihreät haluaisi kasvattaa unionin tuloja nostamalla jäsenmaiden maksuja sekä verottamalla lentämistä ja muovien käyttöä. KD ja siniset pitäisivät unionin budjetin nykyisessä noin prosentissa alueen BKT:sta.

Sinisten ja perussuomalaisten mukaan EU-politiikkaa on arvioitava ensisijaisesti kansallisen edun näkökulmasta.

Pakolaiset

Puolueista keskusta, KD sekä SDP kannattavat pakolaiskiintiön kasvattamista nykyisestä 750 henkilöstä mainitsematta lukuja. RKP:n mukaan Suomen tulisi ottaa vastaan 2 500 kiintiöpakolaista vuodessa, vihreät puhuu pakolais­kiintiön moninkertaistamisesta.

Sinisten ja kokoomuksen mielestä turvapaikkahakemusten käsittely tulisi siirtää kokonaan Euroopan ulkorajoille.

Kehitysyhteistyö

Sinisiä ja perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet haluavat nostaa kehitysyhteistyövarat YK:n asettamaan tavoitteeseen eli 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Vihreiden ja sosiaalidemokraattien mukaan tavoitteeseen on päästävä vuoteen 2030 mennessä, kun keskusta, kokoomus, RKP ja KD eivät määrittele tarkkaa aikaa nostolle.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

OIKAISU: Jutun verkkoversiota on korjattu 7.3. klo 17.45 SDP:n EU-linjausten osalta. Aikaisemmassa versiossa ja painetussa lehdessä kerrottiin virheellisesti, että sosiaalidemokraattien vuoden 2019 vaaliohjelma olisi sisältänyt varovaisen muotoilun EU:sta »suvereenien valtioiden» yhteistyöfoorumina.