Skip to main content

Brexit hämmentää ympäristöpolitiikkaa

Britannia on ollut tähän saakka EU:n ilmastopolitiikan edelläkävijä.

Teksti Tarja Rannisto

Tuulivoimaloita Britannian itärannikolla. Maan energiantuotannosta noin kolmannes on uusiutuvaa energiaa. Kuva: Albanpix / Rex / All Over Press

Tuulivoimaloita Britannian itärannikolla. Maan energiantuotannosta noin kolmannes on uusiutuvaa energiaa. Kuva: Albanpix / Rex / All Over Press

Britannia on yksi niistä maista, jotka ovat puskeneet ilmastopolitiikkaa eteenpäin Euroopan unionissa ja maailmanlaajuisesti. Siksi Britannian lähtö omille teilleen voi ravistella koko EU:n ympäristöpolitiikkaa.

»Britannia oli ensimmäinen maa, joka kansallisessa lainsäädännössään vuonna 2008 asetti pitkän tähtäimen tavoitteet kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi», sanoo kansanedustaja ja entinen Euroopan parlamentin jäsen Satu Hassi (vihr). Britannian tavoite leikata 80 prosenttia päästöistä vuoteen 2050 mennessä on huomattavasti kunnianhimoisempi kuin EU:n 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Vertailukohtana on vuosi 1990.

Britannian ilmastolaki oli yksi esikuvista, kun myös Suomi asetti vuonna 2015 tavoitteeksi leikata kasvihuonekaasujen päästöjä 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Vahvan ilmastojohtajan lähtö voi johtaa löysempään ilmastopolitiikkaan EU:ssa, kun ilmastoasioita jarruttaneet Itä-Euroopan valtiot saavat enemmän päätösvaltaa. Näin arvioivat Sheffieldin yliopiston professori Charlotte Burns ja muut ympäristöpolitiikan asiantuntijat viime keväänä ilmestyneessä riskianalyysissään. Brexit voi vaikuttaa myös Britannian ympäristöpolitiikkaan, kun kansallisten lakien kumoaminen helpottuu.

»Brexit-neuvotteluissa etenkin Britannian työväenpuolue ja liberaalit vaativat sopimukseen kovia ilmastotavoitteita Britannialle», muistuttaa ilmasto-ohjelman johtaja Martin Nesbit Eurooppalaisesta ympäristöpolitiikan instituutista (IEEP).

Päästövähennyksistä vastuussa olevat brittiministerit eivät juuri näytä priorisoineen ilmastoasioita brexit-neuvottelujen aikana. Ympäristöasiat ovat jääneet asialistalla taka-alalle.

»Se kertoo siitä, että Britannian kyky toimia muiden edistyksellisten EU-maiden kanssa globaalin kunnianhimoisen ilmastopolitiikan eteenpäin viemiseksi saattaa heikentyä brexitin myötä», toteaa Nesbit.

Ympäristöministeri Michael Gove on kuitenkin esittänyt maataloustukiin muutoksia, jotka kannustavat ympäristönsuojeluun. Tukea saadakseen maanviljelijät sitoutuisivat jatkossa suojelemaan maaperää ja parantamaan tulvariskien hallintaa sekä ilman ja veden laatua. Tällä Gove sanoo maan tähtäävän vihreämpään ja terveellisempään ympäristöön verrattuna »aikansa eläneeseen» EU:n maatalouspolitiikkaan (CAP).

Vaikka myös konservatiivit kannattavat vahvaa ilmastopolitiikkaa, puolueen oikealla siivellä ja EU-vastaisessa liikkeessä on paljon näkemyksiä, joiden mukaan Britannian ilmastolaki oli virhe. Nesbit pitää mahdollisena, että poliittinen tahto lain tiukentamiseen voikin horjua, jos brexit heikentää maan taloutta.

Heinäkuussa 2018 julkaistussa Britannian ja EU:n välisen suhteen tulevaisuutta käsittelevässä selonteossa painotetaan maan pyrkimystä säilyttää ilmastotavoitteissa korkea kansallinen taso.

»Jos Britannia sitoutuu jatkamaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) jäsenenä, se on tärkeä signaali siitä, että maa on kiinnostunut tiiviistä ympäristöpoliittisesta yhteistyöstä EU:n kanssa myös jatkossa», Nesbit sanoo.

Ympäristölainsäädännön toimeenpano voi silti jäädä Britanniassa heikommaksi ilman Euroopan komission ja EU:n tuomioistuimen valvontaa. Ympäristöministeri Gove on luvannut, että lainsäädännän ja toimeenpanon valvomiseksi luodaan uusi elin. Ympäristöalan toimijoita tämä ei ole täysin rauhoittanut.

EU:n jäsenmaana Britannia kuuluu yhteiseen päästökauppaohjelmaan ETS:ään. Maailman suurin kasvihuonepäästöjen markkina kattaa yli 11 000 voimalaa ja teollisuuslaitosta EU:n alueella. Niistä 1 000 sijaitsee Britanniassa.

Vielä on epäselvää, jatkaako kuningaskunta EU:n päästökaupan piirissä brexitin jälkeen. Unionin ulkopuolisista maista mukana ovat Euroopan talousalueen Etan jäsenet Norja, Islanti ja Liechtenstein.

Energiaministeri Claire Perry on vahvistanut, että brittihallitus jatkaa ETS-ohjelmassa ainakin jonkin aikaa. Vaihtoehtoisesti Britannia voisi luoda oman päästökauppajärjestelmän ja osallistua EU:n järjestelmään Sveitsin tavoin suoraan tai muiden päästökauppajärjestelmien kautta. Britannia voisi myös korvata ETS:n esimerkiksi korkeammalla hiiliverolla. Britanniassa on ollut hiilidioksiditonnille määrätty vähimmäishinta vuodesta 2013, toisin kuin useimmissa EU-maissa.

Britannia kulkee edellä

  • Vuosina 1990–2016 Britannia vähensi kasvihuonepäästöjään 43 prosenttia, enemmän kuin mikään muu G7-maa.
  • Britannia on sitoutunut ilmastotavoitteisiin myös YK-järjestelmän kautta.
  • Vuosina 2021–2027 Britannia ottaa käyttöön maatalouden uuden tukijärjestelmän, jossa tukea maksetaan viljelyalan sijasta ympäristönsuojelutoimenpiteistä.

Vielä on epäselvää, jatkaako Britannia EU:n energian sisämarkkinoilla, mutta se tutkii mahdollisuuksia yhteistyön jatkumiselle tariffi­vapaassa kaasu- ja sähkökaupassa.  

Kirjoittaja on ympäristötoimittaja, joka tekee väitöskirjaa ympäristöestetiikasta Helsingin yliopistossa.