Skip to main content

Liberaalidemokratian heikkoustila

EU:n perusarvot ovat vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio sekä ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Ne muodostavat EU:n sisäisen poliittisen järjestyksen ja oikeusjärjestyksen kulmakiven sekä lähtökohdan unionin ulkosuhteille. Aika, jolloin EU:n perusarvojen universaali merkitys tunnustettiin laajalti, oli EU:n kulta-aikaa.

Kuluneen vuosikymmenen aikana unionin perusarvojen universaali merkitys on heikentynyt. Monessa paikassa niitä on alettu pitää osana alennustilasta syytetyn läntisen maailman valtapolitiikkaa. Lännen yksilönvapauksiin ja yksilön oikeuksiin painottuvan poliittisen ajattelun haastajiksi ovat nousseet kollektivistiset poliittiset aatteet, jotka nojaavat kansakuntiin ja muihin etnisiin tai uskonnollisiin yhteisöihin poliittisen elämän keskusyksikköinä. Yksilöiden edun sijaan kollektivistiset aatteet tavoittelevat laajemman poliittisen tai uskonnollisen yhteisön hyvää. Näiden aatteiden tarjoaman näkökulman turvin läntinen kulttuuri leimataan historiattomaksi yksilöiden itsekkyyttä ja ahneutta pönkittäväksi moraaliseksi rappiotilaksi.

Lännen liberaalin demokratiakäsitteen rinnalle nousee kollektivistiseen aatemaailmaan nojaavia demokratiakäsitteitä, kuten illiberaali demokratia tai venäläisen keskustelun suvereeni demokratia. Nämä järjestelmät ylläpitävät vaalidemokratiaa eivätkä sitoudu kansalaisten perusoikeuksiin tai vapauksiin ja niihin kytkeytyvään vähemmistönsuojaan. Liberaalista aatemaailmasta enemmistövallalle kumpuavat pidäkkeet nähdään tässä demokratia-ajattelussa tarpeettomina.

Maailmassa on kasvava joukko itseään demokratioina pitäviä valtioita, jotka eivät täytä EU:n perusarvojen mukaisen liberaalidemokratian kriteereitä. Tässä UP-lehdessä tarkastellaan näitä enemmän tai vähemmän autoritaarisia poliittisia järjestelmiä. Unionin perusarvojen mukaisia demokratiavaatimuksia rikotaan myös unionin sisällä. Sekä Puolan että Unkarin tapauksissa perustuslaillisessa järjestyksessä vaaleilla valittu johto on alkanut poliittisen asemansa turvin tärvellä maansa demokraattisen järjestelmän liberaalia perintöä. Puolan hallituksen näkemyksiä maan oikeusvaltiokäytännöistä esittelee lehden haastattelema Eurooppa-ministeri Konrad Szymański. EU aktivoi syksyllä ensi kertaa kaikkein järeimmän menettelynsä Puolan saamiseksi takaisin unionin perusarvojen piiriin.

Suurvalloista ei ole demokratian mallimaiksi. Sekä Venäjän että Turkin autoritaarisuuden pönkittämä suurvaltapolitiikka tuo maat jatkuvasti törmäyskurssille EU:n kanssa. Tässä numerossa tarkastellaan myös Yhdysvaltojen demokratiaan kuuluvaa lobbari-ilmiötä presidentti Donald Trumpin kaudella.

Suomessa demokratian haasteet liittyvät lähinnä laskeviin äänestysprosentteihin. Kansalaisten äänestysinto joutuu koetukselle syksystä alkaen, jolloin reilun puolen vuoden sisällä järjestetään kolmet valtiolliset vaalit. Arvioimme myös suoraan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella jatkokaudelle valitun presidentti Sauli Niinistön tulevaa ulkopoliittista työsarkaa.