Skip to main content

Kameleontti

Puolaa uhkaa EU:n pelätyin rangaistus: se saattaa menettää oikeuden vaikuttaa unionin päätöksiin. Maan Eurooppa-ministerin Konrad Szymańskin mielestä Puola ei riko oikeusvaltioperiaatetta. Se vain tulkitsee sitä eri tavalla.

Teksti Tuula Toivio

Kuvat Marcin Kalinski

Puola kierrätti alkuvuonna ministereitä. Konrad Szymański sai pitää paikkansa.

Puola kierrätti alkuvuonna ministereitä. Konrad Szymański sai pitää paikkansa.

Eurooppa-ministeriä haukotuttaa. Edellisenä iltana Konrad Szymański on illastanut EU:n komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ja Puolan pääministerin Mateusz Morawieckin kanssa Brysselissä. »Junckerin tapaaminen on aina mielenkiintoista, vaikkakin melko tavallista Eurooppa-ministerille», Szymański toteaa.

Nyt ei olla kuitenkaan tavallisessa tilanteessa, sillä EU on hiljattain uhannut Puolaa äänioikeuden menettämisellä unionissa. Sitä varten Eurooppa-neuvosto on aktivoinut Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan. Kyseessä on poikkeuksellinen kurinpitotoimi, jolla EU pyrkii estämään Puolan kaavailemat uudistukset. EU on huolissaan siitä, että oikeuslaitos alistetaan poliittiselle vallankäytölle ja oikeusvaltioperiaate murenee Puolassa.

Komissio on aiemmin antanut Puolalle suo­situksia, jotka Puola on toistaiseksi jättänyt huomioimatta. Komission mukaan Puolassa on laadittu lakeja, jotka ovat siirtäneet koko oikeuslaitoksen valtaapitävän Laki ja oikeus -puolueen (PiS) ohjailuun. Tämä uhkaa komis­sion mukaan monien EU-tason lakien toteutu­mista Puolassa. Puolaa on moitittu siitä, ettei se ole suostunut vuoropuheluun asiassa.

Szymański sanoo, että vuoropuhelua on käyty, viimeksi edellisenä iltana Brysselissä. Hänen mukaansa oikeusvaltioperiaate oli yksi monista asioista, joita keskusteluissa sivuttiin.

»Olemme tosiaankin löytämässä paremman intressien tasapainon monissa asioissa, jotka ovat meille tärkeitä, kuten ilmasto, energia, sisämarkkinat ja työvoiman vapaa liikkuvuus», Szymański sanoo.

»On myös monia aihealueita, joissa toi­voisimme parempaa tasapainoa. Mutta on myös monia asioita, joissa meillä on yhtei­nen agenda, kuten digitaaliset sisämarkkinat, joka on valtavan tärkeä asia Euroopan tulevaisuudelle», hän jatkaa.

Szymańskilla on tarve painottaa nykyistä sivistyneempää kuvaa EU:n ja Puolan suhteista, sillä hänestä »kiistely oikeusvaltioperiaatteesta hallitsee liikaa keskustelua.»

Szymańskin mielestä Puolan ja EU:n arvot eivät ole ristiriidassa, arvojen tulkinta vain eroaa. »Täytyy sanoa, että Puolassa kenenkään tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa oikeusvaltioperiaatetta. Ymmärrämme, että EU:ssa on tul­kintaa ja vastakkainasettelua, mutta meidän aikomuksemme ovat samat, jotka perustusla­kimme määrittelee. Kyse on vain periaatteen erilaisista tulkinnoista.»

 

Puolan ulkoministeriön rakennuksen ulko-ovilla seisoo aseistettuja vartijoita. Ministeriön lehdistöavustajan mukaan laki määrittää, että valtion laitoksia on vartioitava näin. Hän hämmästyy kuullessaan, että Suomen ministeriöissä ei ole asemiehiä ovilla.

Varsova on silti hyvin turvallinen kaupunki. Populistit Szymańskin edustamassa konserva­tiivisessa Laki ja oikeus -puolueessa käyttävät tätä hyväkseen. He puhuvat maahanmuutta­jien mukanaan tuomista sairauksista ja siitä, miten Varsovassa on saatu olla rauhassa ter­rori-iskuilta.

Puola on kieltäytynyt pakolaisten vastaan­ottamisesta ja vastustaa EU:n taakanjakomal­lia. Eurooppa-ministerin mukaan se johtuu historiallisista syistä ja kokemuksen puut­teesta. »Emme ole niin luottavaisia. Puola ei ole koskaan ollut läsnä Lähi-idässä. Luotamme paljon enemmän omasta maailmankolkas­tamme tulijoihin.»

Konrad Szymański

  • Puolan Eurooppa-ministeri vuodesta 2015.
  • Syntynyt 6.12.1969 Kaliszissa Puolassa. Kuvailee lapsuudenperhettään tavalliseksi. Sukujuurissa pisara verta nykyisen Liettuan alueelta.
  • Juristi koulutukseltaan. Valmistunut Adam Mickiewiczin yliopistosta Poznańista. Keskittynyt opinnoissaan kansainväliseen oikeuteen ja eurooppaoikeuteen.
  • Meppi vuosina 2004–2014 Laki ja oikeus -puolueen edustajana.
  • Työskennellyt aiemmin neuvonantajana muun muassa parlamentissa sekä pääministerin kansliassa. Työskennellyt myös toimittajana. Ollut uutistoimisto SIS-Serwisin kirjeenvaihtajana sekä tuottajana TV Plus -kanavalla. Päätoimittanut Sobieski Instituten julkaisemaa International Political Review’ta.
  • Naimisissa, kaksi tytärtä ja poika.

Todellisuudessa Puola on ollut mukana Nato-operaatioissa sekä Afganistanissa että Irakissa. Szymański kieltäytyy myöhemmin lehdistöavustajansa välityksellä täsmentä­mästä, mitä hän tarkoittaa läsnäololla.

Szymański rinnastaa pakolaiset työn perässä muuttaviin kehottaessaan katsomaan sitä, miten maa suhtautuu ukrainalaisiin vierastyöläisin. Heitä on Puolassa jo miljoona, tai kenties enemmänkin, sillä kaikki eivät ole rekisteröityneitä.

»Ukrainalaisten läsnäolo Puolassa ei herätä minkäänlaista reaktiota. Olemme hyväksyneet ukrainalaisten massamuuton maahamme vii­meisten 2–3 vuoden aikana», Szymański toteaa.

 

Puolassa on haastattelua edeltävänä päi­vänä ilmoitettu ministerikierrätyksestä. Se oli jatkoa sille, että pääministeri vaih­tui noin kuukautta aiemmin. Useampi ministeri joutui jättämään paikkansa, ja hei­dän joukossaan oli muun muassa kiistanalai­nen ulkoministeri Witold Waszczykowski. Eurooppa-ministeri sai jäädä.

Ex-ulkoministeri Waszczykowskia on kuvailtu sammakoita suustaan päästäväksi möläyttelijäksi, mutta Szymańskia kuvaillaan sovittelevaksi ja hyvin asiantuntevaksi.

Ulkoministeriksi nousi entinen apulaisulkoministeri, virkamies- ja tutkijataustai­nen Jacek Czaputowicz. Nähtäväksi jää, miten suhteet pääministerin, uuden ulkoministerin ja Eurooppa-ministerin kesken toimivat jat­kossa.

Szymańskia ei pidetä Laki ja oikeus -puo­lueen sisäpiiriläisenä. Hänen aiempi uransa meppinä on pitänyt hänet sivussa Puolan sisäpolitiikasta. Puolueen puheenjohtajan Jarosław Kaczyńskin kerrotaan kuitenkin pitävän Szymańskia suuressa arvossa tämän pätevyyden takia.

Szymański itse kuvaa itseään yksityiseksi ihmiseksi. Hän ei halua puhua henkilökohtai­sista kiinnostuksenkohteistaan tai harrastuk­sistaan. Euroopasta hän puhuu sitäkin innok­kaammin.

UP:n haastattelussa EU:n yhtenäisyyttä korostanut Szymański arvosteli helmikuussa ajatusta EU-tukien kytkemisestä siihen, noudattaako jäsenmaa oikeusvaltioperiaatetta.

EU ei ole Szymańskin mielestä täydelli­nen, mutta »se on kaikkine rajoituk­sineen paras ratkaisu, joka meillä on». Szymańskin mielestä Euroopan inte­graatiossa kaikki ovat nettosaajia, eivät ainoas­taan Puolan kaltaiset maat, jotka saavat tukien muodossa takaisin enemmän kuin maksavat.

Puola maksoi vuonna 2016 EU:lle jäsen­maksua 3,3 miljardia euroa ja sai EU:lta tukien muodossa yli kolminkertaisen summan, yli 10 miljardia euroa. Puolan hallitus on ilmoitta­nut olevansa valmis nostamaan maksujaan monivuotiseen rahoituskehykseen. Komissio on patistellut jäsenmaita kasvattamaan bud­jettiaan Britannian EU-eron jättämän aukon paikkaamiseksi.

Szymański pitää tärkeänä sitä, että EU säi­lyy suurena jatkossakin. Usealla eri nopeudella etenevä integraatio olisi hänelle kauhistus. Vain yhtenäisenä EU pystyy hänen mukaansa pärjäämään kilpailussa Kiinaa ja Intiaa ja muita nousevia talouksia vastaan. Kahteen tai kolmeen eri blokkiin jakautuva Eurooppa ei siihen kykenisi. »EU:n asema maailmankau­passa muuttuu jatkossa huonompaan suun­taan, koska markkinoille tulee koko ajan enem­män toimijoita.»

EU on toiminut Szymańskin mukaan eri­tyisen hyvin silloin, kun on tarvittu koordinoi­tuja ratkaisuja kriiseihin. Brexit on hänelle esi­merkki siitä, ettei EU ole onnistunut olemaan tarpeeksi osallistava.

EU:ssa puhutaan paljon instituutioiden tehottomuudesta, mutta Szymańskin mielestä paljon tärkeämpi asia on se, miten vallansiirto Brysseliin oikeutetaan. »Emme elä missään kansallisvaltioiden jälkeisessä ajassa, vaikka jotkut niin kuvittelevatkin. Päätöksentekojärjestelmää tulisi uudistaa harkiten.»

Brexit on Puolalle erityisen ongelmallinen kysymys muun muassa siksi, että Britanniassa asuu vakituisesti noin miljoona Puolan kansa­laista, joiden maassaolo vaikeutuu, kun Britan­nia eroaa EU:sta. »Britannian lähdön myötä EU menettää erittäin tärkeän jäsenvaltion, ei vain maantieteellisesti ajateltuna vaan intressien tasapainon kannalta», Szymański sanoo.

 

EU:n uudistamiseen kuuluu talous- ja rahaliitto Emun kehittäminen ja yhteis­työn syventäminen. Euroalueelle on ehdotettu esimerkiksi yhteistä valtio­varainministeriötä sekä Euroopan valuuttara­haston perustamista. Jälkimmäinen hoitaisi pysyvältä pohjalta sitä työtä, jota Euroopan vakausmekanismi EVM tekee nyt kriisitilan­teissa. Myös työttömyysvakuutusten euroop­palaisesta jälleenvakuutuksesta on keskus­teltu.

Euroalueelle kaavailtujen muutosten on arvioitu heikentävän Puolan kaltaisten Emun ulkopuolella olevien maiden asemaa.

»Kauppasuhteemme ovat syvästi sidoksissa talous- ja rahaliittoon, joten sen elinvoima ja vauraus ovat meidän intressissämme», Szy­mański toteaa. »Tuemme siten Emun kaikkia uudistuksia, mutta haluamme painottaa sitä, että uudistukset eivät saa syventää jakolinjoja EU:n sisällä.»

Puolan nykyhallitus on ottanut aiempaa varauksellisemman kannan EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Puolustus­yhteistyön syventämisestä Szymański toteaa, että EU:lla on toki merkitystä Puolalle myös turvallisuusorganisaationa mutta Naton mer­kitys on suurempi.

»EU:n pysyvällä rakenteellisella yhteistyöllä ja muilla suunnitelmilla, joista nyt keskustel­laan, on meidän näkökulmastamme merkitystä vain, jos ne liittyvät Naton päämääriin tässä osassa Eurooppaa. Puolustusarkkitehtuurimme perustuu pitkälti Natoon», Szymański sanoo.

Puola on kunnostautunut eräänlaisena Naton mallioppilaana, sillä se käyttää Naton edellyttämät kaksi prosenttia bruttokansan­tuotteestaan puolustusmenoihinsa, toisin kuin moni muu Naton jäsenvaltio. Maa on kas­vattanut puolustusmenojaan Ukrainan kriisin puhjettua.

 

Kun Puolasta tuli EU:n jäsenmaa vuonna 2004, Szymański aloitti työskentelyn meppinä ja jatkoi sitä vuosikymmenen. Puolalainen Polityka-lehti valitsi hänet Puolan parhaaksi mepiksi vuonna 2013.

Szymański kuvailee itseään epätavalliseksi juristiksi. »Olin aina kiinnostunut nimen­omaan kansainvälisestä oikeudesta ja myö­hemmin eurooppaoikeudesta.»

Eurooppa-ministeri tunnetaan myös kon­servatiivisten perhearvojen puolestapuhujana. Hän on arvostellut Puolan feminististä liikettä siitä, että se keskittyy liikaa aborttikysymyk­seen eikä ymmärrä puolalaisia naisia.

Puolassa oli vuonna 2016 laajoja mielenosoi­tuksia, kun Laki ja oikeus -puolue ajoi maahan abortin täyskieltoa. Puolan nykyinen lainsää­däntö sallii raskaudenkeskeytyksen silloin, kun raskaus on seuraus raiskauksesta, raskaus vaa­rantaa raskaana olevan terveyden tai odotetulla lapsella on vaikea kehityshäiriö. Tämän vuoden alussa parlamentti hyväksyi jatkokäsittelyyn lakiluonnoksen abortin kieltämisestä, jos sikiö on epämuodostunut.

Katolilaisuus ja uskonnollisuus ovat näky­neet muutoinkin Szymańskin toiminnassa. Europarlamentissa ollessaan hän markkinoi pyhiinvaellusmatkoja Santiago de Compos­telaan.

 

48-vuotiaalla Szymańskilla on vielä paljon työuraa jäljellä. Politiikkaa seuraavat puolalaiset analyytikot ennustavat hänestä merkittävää hahmoa Euroopan politiikassa. Szymańskilla on hyvät henkilösuhteet ja puolueensa laajin EU-tietämys. Hän on sekä idealistinen että pragmaattinen ja tuntee EU-lainsäädännön syntymekanismit.

Szymański ei kerro, työskentelisikö mie­luummin Puolassa vai Brysselissä. »En suun­nittele uraani. Voin kuvitella työskenteleväni Eurooppa-suhteiden parissa jatkossa, mutta sitä voi tehdä monessa eri paikassa. Sijainti ei ole tärkein. Nyt olen syvästi sitoutunut kansal­liseen politiikkaan.»

Puola on yksi unionin EU-myönteisimmistä valtioista, mistä Szymańskikin muistuttaa. »Näemme paljon epäröintiä monissa muissa maissa, myös EU:n tärkeimmissä rahoittajamaissa. Brexit on kokonaan toinen tarina. Tämä [epäröinti] huolestuttaa meitä, koska uskomme, että EU on oikea vastaus Euroopan ongelmiin», Szymański sanoo.

Puolalaisten EU-myönteisyys liittyy paljolti historiaan. Kommunismin ajan jälkeen puola­laiset ovat halunneet kuulua länteen. EU näh­dään turvana Venäjää vastaan. EU-myöntei­syys perustuu myös Puolan saamiin rakennerahoihin ja vapaaseen liikkuvuuteen. Viime syksyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 65 prosenttia puolalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana ja 26 prosenttia suhtautuu sii­hen neutraalisti.

Valtaapitävää PiS-puoluetta pidetään euros­keptisenä. Tuntuu paradoksaaliselta, että kansa suhtautuu EU:hun myönteisemmin kuin EU-myönteiseltä vaikuttavan Eurooppa-ministerin oma puolue.

Szymański kiistää väitteen puolueensa euroskeptisyydestä. »Laki ja oikeus on osa positiivisesti EU:hun suhtautuvaa enemmis­töä Puolassa», hän väittää.

»EU-jäsenyyden pitäisi olla kuitenkin tar­peeksi vaivatonta ja osallistavaa. Puolustamme etujamme ihan kuin mikä muu jäsenmaa tahansa, mutta ilmaisemme sen avoimesti. Näemme EU-jäsenyydessä valtavia etuja, mutta näemme myös riskejä.»

Haastattelu keskeytyy hetkeksi, kun Szy­mański hermostuu paikalla olevaan valoku­vaajaan. »Emme sopineet, että otat kuvia jat­kuvasti. Voit istua kuuntelemassa, jos haluat», hän sanoo kuvaajalle puolaksi.

Puolustamme etujamme ihan kuin mikä muu jäsenmaa tahansa, mutta ilmaisemme sen avoimesti.

»En tiedä, mitä sitten teen täällä», kuvaaja toteaa, pakkaa tavaransa ja poistuu paikalta.

Lehdistönvapaus on tämän päivän Puolassa melko tuntematon käsite. Voitettuaan parla­menttivaalit vuonna 2015 PiS-puolue ajoi läpi uuden medialain ja otti haltuunsa kansallisen yleisradioyhtiön. Lisäksi valtio on yrittänyt hankaloittaa taloudellisesti useiden itsenäis­ten medioiden, kuten Gazeta Wyborczan, Politykan ja Newsweek Polskan, toimintaa lopettamalla nii­den tilaamisen valtion virastoihin.

 

Energia-asiat kiinnostavat Szymańskia erityisesti. Euroopan parlamentissa hän oli teollisuus-, tutkimus- ja energiavalio­kunnan jäsen. Energia on hänelle strate­ginen ja turvallisuuspoliittinen kysymys.

»Historia tuntee pitkän listan esimerkkejä siitä, kun energia on ollut keskeinen strategi­sen jännitteen aiheuttaja tällä alueella», Szy­mański sanoo. Hän mainitsee esimerkkinä Venäjän ja Ukrainan välisen kiistan maa­kaasun hinnasta, joka johti maakaasutoimi­tusten katkaisemiseen useaan otteeseen viime vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Vaikutukset heijastuivat muuallekin Eurooppaan.

Szymański vastustaa energiariippuvuutta Venäjästä. »Sillä olisi poliittisia seurauksia Kes­ki-Euroopan maille. Venäjä ei hae vain kaup­pakumppanuutta kaikkien maiden kanssa», hän toteaa.

Szymańskin mukaan kaasuputki Nord Stream 2 olisi energiaunionin logiikan vastai­nen, koska se vahvistaisi liikaa yhden tuottajan asemaa. »Olemme sopineet, että energiaunioni perustuu kilpailukykyyn, läpinäkyvyyteen ja energianlähteiden monipuolisuuteen. Nord Stream 2 ja muut Venäjään nojaavat infra­struktuuriratkaisut saisivat aikaan päinvas­taisen lopputuloksen», hän selittää.

Energiaunioni on aloite, jonka Puolan aiempi pääministeri Donald Tusk lanseerasi vuonna 2014. Komissio esitteli siihen pohjau­tuvan uuden energiapoliittisen toimenpide­ohjelman vuonna 2015.

Nord Stream 2 ei Szymańskin mukaan myöskään tukisi taloudellisia tavoitteita. »Kil­pailukykyinen kaasumarkkina tarvitsee myös vaihtoehtoisia lähteitä, jotta kilpailusta tulee todellista. Tämä ei tietenkään ole Venäjän int­ressissä, ja siksi he ovat valmiita investoimaan yhä enemmän siihen, että he takaavat oman läsnäolonsa [Euroopan kaasumarkkinoilla] pit­källe tulevaisuuteen.»

EU:n ilmastopolitiikkaa Szymański pitää nykyisellään liian kunnianhimoisena. Pääs­törajoitusten tiukentaminen olisi uhka teol­lisuuden kilpailukyvylle.

Puolan energiatalous perustuu pitkälti kivihiilen käyttöön. Kivihiilen osuus oli 50 prosenttia ja ruskohiilen osuus 31 prosenttia toissa vuonna tuotetusta energiasta. »Riippu­vuus kivihiilestä on kuitenkin paljon pienempi kuin se oli 20 vuotta sitten», Szymański toteaa. »On totta, että energiajärjestelmämme kaipaa uudistamista, mutta niin nopea muutos, kuin EU:ssa kaavaillaan, ei ole mahdollinen», hän jatkaa.

Helmikuun lopussa Euroopan unionin tuo­mioistuin linjasi, että Puola rikkoo ilmanlaa­dulle asetettuja normeja. Euroopan komissio oli haastanut Puolan oikeuteen.

 

Viimeaikaista julkista keskustelua seu­ratessa saattaa tulla tunne, että Puolan suurin vihollinen on EU:n sisällä, Sak­sassa. Useat puolalaispoliitikot ovat vaa­tineet Saksalta sotakorvauksia toisesta maail­mansodasta.

Asian nosti viime kesänä esiin maan vaiku­tusvaltaisin poliitikko, Laki ja oikeus -puolueen puheenjohtaja Jarosław Kaczyński, joka on Smolenskin lentoturmassa kuolleen presiden­tin Lech Kaczyńskin kaksoiveli. Tämän jälkeen monet puolueen ministerit ovat pitäneet aihetta esillä. Puola ei ole esittänyt virallista vaatimusta Saksalle. Lisäksi tämän vuoden alussa Puolassa säädettiin laki, joka kieltää keskitysleirien kutsumisen puolalaisiksi.

Toinen merkillinen asia puolalaisessa kes­kustelussa on Smolenskin lentoturman jälki­puinti. Vuonna 2010 tapahtuneessa onnet­tomuudessa menehtyi presidentti Lech Kaczyńskin lisäksi joukko valtakunnan merk­kihenkilöitä. Sää oli huono, mutta asiaa ei aut­tanut yhtään se, että onnettomuus tapahtui Venäjän maaperällä ja että Venäjä on kieltäy­tynyt luovuttamasta koneen hylkyä.

Alkoi salaliittoteorioiden kehittely, joka jat­kuu yhä. Tutkimuksiin on kuulunut esimerkiksi vainajien kaivaminen ylös haudoistaan vasten omaisten tahtoa. Nykyhallituksen aloittamassa uudessa tutkinnassa aiempaa tutkintaa on syy­tetty huolimattomuudesta. Puolassa on keskus­teltu myös siitä, onko spekuloiminen Venäjän osuudella lentoturmaan aitoa vai pelkkää peliä.

Varsovan kadut valtaa yhä kerran kuukau­dessa surukulkue Smolenskin uhrien muis­toksi. Ihmiset itkevät, ministereitä on paikalla. Kulissien takana puhutaan, että onnettomuu­dessa kuolleesta presidentti Lech Kaczyńskystä yritetään tehdä pyhimystä.

Smolensk-selvittelyjen avainhahmo, puo­lustusministeri Antoni Macierewicz sai läh­teä ministerikierrätyksessä. Sitä pidettiin yhtenä suurimmista yllätyksistä.

Myös Szymański on sitä mieltä, ettei koko tarinaa Smolenskin onnettomuudesta ole vielä kerrottu. »On luonnollista, että kun kyseessä on näin suuri tragedia, johon liittyy poliittinen asiayhteys, on vaikeaa saada lopullista ja yksityiskohtaista selvyyttä siitä, mitä tapahtui. Olen samaa mieltä, että asia pitäisi selittää kokonaan. Nyt on monia aspekteja, joita ei ole selitetty», Szymański sanoo.

Mitä ne ovat? »En halua mennä yksityis­kohtiin.»

 

Oikeuslaitoksen uudistaminen on asia, joka on viime aikoina eniten hier­tänyt EU:n ja Puolan välejä. Kiistan ratkaisu määrittää suhteiden tule­van suunnan.

PiS-puolueen johtama Puola haluaa uudis­taa oikeuslaitostaan. Pääministeri Mateusz Morawiecki on sanonut, että joitakin kom­munismihallinnon aikana rikoksia tehneitä ihmisiä ei ole tuomittu, koska entisillä kom­munisteilla on yhä valta oikeuslaitoksessa.

EU-komissio on kritisoinut Laki ja oikeus -puolueen kaavailemia uudistuksia siitä, että ne alistavat oikeuslaitoksen poliittiselle val­lankäytölle.

Puolaa voi uhata äänioikeuden menettä­minen unionissa, kun komissio aktivoi viime vuoden lopulla Lissabonin sopimuksen seitse­männen artiklan. Unkari on kuitenkin ilmoit­tanut, ettei se tue muita jäsenmaita Euroop­pa-neuvoston äänestyksessä, jossa tällainen päätös vaatisi jäsenmaiden yksimielisen tuen.

»Sanoin jo kaiken, mitä haluan siitä asiasta sanoa. Meillä on kiista, syvä kiista, jolla on mahdollisesti ankarat seuraukset», Szymański toteaa.

Hänen mielestään on perusteetonta väit­tää, että uudistukset kauttaaltaan uhkaisivat oikeusvaltioperiaatetta. »Se ei ehdottomasti ole tarkoituksemme, eikä se meidän analyysimme mukaan pidä paikkaansa», hän puolustautuu.

Voisiko Lissabonin sopimuksen seitsemäs artikla olla käyttökelpoinen jossakin toisessa tilanteessa?

»Meillä ei ole siitä paljon kokemusta. Tie­dämme enemmän, kun tämä kysymys on rat­kaistu.»

»Nyt minun täytyy valitettavasti lähteä takaisin työhuoneelle», Szymański sanoo. Enempää hän ei anna aikaansa haastatte­lulle.