Ohjeita kirjoittajille

UP-lehti aktivoi kansainvälisistä asioista käytävää keskustelua ja tuo ulkomaisesta keskustelusta uusia näkökulmia Suomeen. Lehti tarjoaa ulkopoliittiselle keskustelulle korkeatasoisen foorumin ja pyrkii laajentamaan ulkopoliittista keskustelua seuraavien suomalaisten joukkoa. Toimitus kiinnittää erityistä huomiota juttujen korkeaan journalistiseen tasoon ja lehden viimeisteltyyn ulkoasuun.

Lehti jakautuu kolmeen osaan: alun lyhyisiin ajankohtaisjuttuihin, keskiosan pitkiin analyyseihin ja loppuosan kirjajuttuihin ja keskusteluun.

Voit tarjota toimitukselle selkeästi argumentoivia artikkeleita ajankohtaisista ja mielenkiintoisista ulkopolitiikkaan, kansainväliseen politiikkaan ja talouteen liittyvistä aiheista. Lähetä toimitukselle ensin vapaamuotoinen suunnitelma osoitteeseen toimitus@ulkopolitiikka.fi. Suunnitelmasta on hyvä käydä ilmi jutun aihe, perusviesti ja näkökulma. Voit listata myös mahdollisia lähteitä.

Evääksi kirjoitustyöhön

  1. Rajaa aihe. Selvitä ensin itsellesi, miksi aihe on tärkeä ja miksi nimenomaan Ulkopolitiikan lukijoiden tulisi olla siitä kiinnostuneita. Olennaista on käsitellä tärkeää ja ajankohtaista kysymystä. Mieluummin yhtä kuin useaa.
  2. Valitse näkökulma. Mieti, mikä näkökulma aiheeseesi on mielenkiintoisin, tuorein ja yllättävin. Tarkastele aihettasi valitsemastasi näkökulmasta ja mieti, mikä aiheessasi on olennaista juuri tästä näkökulmasta. Jätä rönsyt pois.
  3. Argumentoi ja tulkitse. Teksti tulee laatia niin, että sen läpi kulkee johdonmukainen argumentti tai tulkinta. Se on tekstin tärkein anti lukijalle, ja se on hyvä kiteyttää myös otsikkoon. Otsikon on syytä olla lyhyt ja ytimekäs.
  4. Jutun kärki on tärkein. Alkuun on syytä panostaa, sillä siitä riippuu, jatkaako lukija pidemmälle. Kirjoita jutun kärki terävästi ja koukuttavasti. Voit aloittaa esimerkiksi herättävällä sitaatilla, lyhyellä kertomuksella tai tapahtumien kuvauksella.
  5. Mene suoraan asiaan. Yleensä tärkein ja kiinnostavin asia kannattaa kertoa lehtijutussa ensin. Mikään ei pakota aloittamaan pitkällä taustoituksella, joka tappaa lukijan mielenkiinnon. Jos tarvitaan taustoitusta, voit tehdä sen myöhemmin. Jutun ei tarvitse myöskään edetä kronologisesti. Vaihtele näkökulmaa ja rytmiä, jos teksti tuntuu tätä kaipaavan.
  6. Kirjoita hyvin. Artikkeli saa olla intellektuaalisesti haastava, kunhan se on kielellisesti helppolukuinen. Parasta on, jos juttu perustuu vankan tutkimustiedon popularisointiin. Turhaa akateemista jargonia ei suvaita. Käytä ytimekkäitä lauseita ja mieluiten päälauseita ja yksikkömuotoja. Jos esität artikkelissa kysymyksiä, niihin tulee myös vastata. Kirjoita looginen ja johdonmukainen tarina. Pysy sovitussa merkkimäärässä.
  7. Kirjoita raikkaasti. Etsi sivistyssanoille yleiskielinen vastine. Vältä raskasta termistöä ja kirjoita mahdollisimman konkreettisesti. Vältä myös kielen kuluneita muotisanoja (kuten haaste, projekti, visio, rooli, uhka, mahdollisuus tai hanke). Käytä suomen kieltä kauniisti ja rikkaasti! Suomen kielen perussanakirja sisältää vähintään 100000 eri sanaa, joista valita.
  8. Muista vielä tämä: et ole kirjoittamassa gradua, väitöskirjaa etkä muutakaan tieteellistä tekstiä, vaan journalistista juttua. Kirjoita lehden lukijalle.

Juttujen pituudet

Lyhyet ajankohtaisjutut: 900–1 800 merkkiä välilyönteineen
Ajankohtainen henkilöhaastattelu: 4 800 merkkiä välilyönteineen
Profiili: 15000–19000 merkkiä välilyönteineen
Pitkät analyysiartikkelit: sopimuksen mukaan 5 000–20 000 merkkiä välilyönteineen
Totta vai tarua: 9 000 merkkiä välilyönteineen
Kirjahaastattelu: 4 500 merkkiä välilyönteineen
Kirjatutkat: sopimuksen mukaan 800, 2 800 tai 5 500 merkkiä välilyönteineen
Matkaopas: 2900 merkkiä välilyönteineen
Puheenvuoro: sopimuksen mukaan 2 800 tai 5 200 merkkiä välilyönteineen
Kolumni: 2 700 merkkiä välilyönteineen

Juttujen rakenne

Kirjoita juttuusi aina otsikko ja ingressi eli muutaman virkkeen johdanto. Sen tulee tiivistää jutun keskeinen argumentti tai yllättävin, lukijaa koukuttavin pointti – ei kuitenkaan samaa kuin otsikossa. Väliotsikoita ei käytetä. Jos olet ottanut juttuusi kuvat, kirjoita myös kuvatekstit. Kirjoita leipätekstin perään lyhyt kirjoittajaesittely itsestäsi (”Kirjoittaja on/työskentelee…”).

Tekijänoikeuksien luovuttaminen

Kirjoittaja luovuttaa Ulkopolitiikka-lehdelle kaikki artikkelia koskevat taloudelliset tekijänoikeudet, mukaan lukien sähköinen uudelleenjulkaisu sekä tekstin muunteluoikeudet.