Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 
Ulkopolitiikka 3/2017

Julkaistu 13.9.2017

Kiina investoi ennennäkemättömällä voimalla Eurooppaan. Osa EU-maista suhtautuu epäillen maan toimiin, mutta toiset tervehtivät kiinalaista rahaa iloiten. Näköpiirissä on Kiinan poliittisen vaikutusvallan kasvu taloudellisen vallan siivellä.
Pekingin ihanteena on Singapore. Kaupunkivaltio on luonut modernin kiinalaiskulttuurisen meritokratian, joka perustuu vahvaan valtioon ja kyvykkäisiin johtajiin. Niillä Kiina kilpailee maailmanjärjestyksen herruudesta.

Kiina valloittaa Eurooppaa uudella silkkitiellään – jättiläisen investoinneilla voi olla arvaamattomia seurauksia

Teksti: Matti Koskinen

Kiina investoi rytinällä Eurooppaan. Idän jätin toimeliaisuus strategisilla aloilla jakaa unionia kahteen leiriin. Lue artikkeli kokonaisuudessaan Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.


 

Essee: Kiina ihailee Singaporea ja Piilaaksoa – elämme systeemikriisissä, jonka nouseva tähti on meritokratia

Teppo Turkki

Meneillään olevassa kehityskulussa on kyse pidemmästä ja syvemmästä muutoksesta kuin presidentti Trumpin ajasta, kirjoittaa Teppo Turkki.

 
Lue verkossa myös
Kirja

Kirja: Sooloterroristin motiivin taustalla on usein trauman kaltainen ”laukaisija”

Teemu Tammikko

Tyypillinen sooloterroristi on valkoihoinen, työtön ja naimaton mies urbaanilta asuinalueelta. Hänellä on aikaisempi rikostausta. Havainnot ovat yksi yhdysvaltalaisen Mark Hammin ja hollantilaisen Ramón Spaaij'n yksinäisiä susia koskevan tuoreen tutkimuksen tulos.

Puheenvuoro

Miksi liittyä Natoon?

Björn Wahlroos

Suomen liittyminen sotilasliittoon pienentäisi sodan uhkaa Itämeren alueella, kirjoittaa Björn Wahlroos.

Ajassa

EK:n Brysselin-johtaja: Sisarjärjestöt ajavat rahaliiton syventämistä

Joonas Pörsti/UP

Rahaliitto kaavailee yhteistyönsä syventämistä valuvikojen korjaamiseksi.

Kolumni

Macron mullisti poliittista elämää, mutta uudistukset voivat kaatua jo saavutettuihin etuihin

Niilo Kauppi

Nyt tarvitaan taas jotakin uutta ja yllättävää, kuten euroalueen parlamentin ja valtiovarainministerin viran kaltaisia muutoksia. Suostuuko Saksan tuleva liittokansleri näihin, jää nähtäväksi, kirjoittaa Niilo Kauppi.

Kirja

Tutkijat ehdottavat pakolaisille erityistalousalueita

Anna-Kaisa Hiltunen

Uuden kansainvälisen suojelujärjestelmän olisi kirjoittajien mukaan taattava kaksi asiaa: pakolaisten mah­dollisuudet parantaa oman elämänsä edellytyksiä heti ja päästä pois pakolaisuuden lim­bosta mahdollisimman pian.

Pääkirjoitus

Haavoittuva länsi

Teija Tiilikainen/UP

Läntisen maailmankatsomuksen haastajat luovat mielikuvaa lännen tiiviistä arvoyhteydestä, vaikka se ei vastaisi todellisuutta. Heidän näkö­kulmastaan parempi on, mitä vähemmän viholliskuva vastaa todelli­suutta, sillä sitä haavoittuvampi länsi on, kirjoittaa päätoimittaja Teija Tiilikainen.

Ajassa

UP-haastattelu: Pääministeri Sipilä harkitsisi kannustimia pakolaisia vastaanottaville EU-maille

Joonas Pörsti/UP

Pakolaiskysymykseen pitäisi Sipilän mukaan löytää yhteinen EU-ratkaisu.

Tyhmä kysymys

Miksi Suomi on hakkuista eri linjoilla kuin tutkijat?

Kaarina Vainio/UP

Ulkopolitiikka kysyi Suomen lulucf-kannasta maa- ja metsätalousministeriön metsäneuvokselta Heikki Granholmilta.

Ajassa

Yhdysvaltain sisäistä valtaa jaetaan Trumpin kaudella uudelleen – maailman kriisit määrittävät presidentin ulkopoliittisen perinnön

Ville Sinkkonen

Kaaoksessa muille hallin­non edustajille ja Yhdysvaltain kongressille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia vai­kuttaa maan kansainvälisen agendan muodostumiseen.

Artikkeli

Macron ”liekehti” Eurooppa-puheessaan – ehdotti verotusoikeutta sekä yhteisiä listoja eurovaaleissa

Joonas Pörsti/UP

Puheessa uudistuksia riitti lähes kahdeksi tunniksi. Ranskan lehdistö innostui presidentin visioista.

Lue lehdestä
Ajassa

Valta vaihtuu Afrikassa

Anna-Kaisa Hiltunen

Noin puolet afrikkalaisista pitää ääntenlaskentaa useimmiten reiluna. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Artikkeli

Brexitistä lisää suomalaisia

Laura Myllymäki/UP

Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Ajassa

Kuin kaksi marjaa?

Tuula Toivio ja Laura Myllymäki

Näkemys kriisinhallinnasta erottaa Perus­suomalaiset ja Sinisen tulevaisuuden. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Profiili

Mammutti

Laura Myllymäki/UP

Saksalainen federalisti Elmar Brok on Euroopan parlamentin pitkäaikaisin meppi, jolla on poikkeuksellisen paljon vaikutusvaltaa. Hän uskoo, että jonain päivänä EU:lla voi olla yhteinen armeija. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Teema

Toisistaan riippuvaiset

Tuuli Koivu

Kiinan ja Yhdysvaltain mittelö maailman taloudellisesta herruudesta kiristyy. Maiden keskinäinen riippuvuus vähentää kuitenkin kauppasodan todennäköisyyttä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

 

Artikkeli

Rahaa pakotteiden ohi

Niko Vartiainen

Eristetty Pohjois-Korea hankkii tuloja ase- ja huumekaupalla sekä valtion tukemalla hakkeriarmeijalla. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Artikkeli

Maihinnousu

Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen

Sisiliaan rantautuu yhä uusia eläviä ja kuolleita pakolaisia. Tänä syksynä Eurooppa yrittää saada kuriin omat vapaamatkustajansa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Artikkeli

Oikeusvaltio koetuksella

Mitjo Vaulasvirta

Serbian uusilla johtajilla on Euroopan unionin tuki, vaikka maan oppositio ja lehdistö on ajettu ahtaalle. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Artikkeli

Kameran takana on oligarkki

Ryhor Nizhnikau

Ukrainan tiedotusvälineet ovat näennäisen vapaita. Ne ovat maan politiikkaa ja talouselämää hallitsevien oligarkkien tiukassa otteessa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Artikkeli

Kahden tulen välissä

Laura Myllymäki/UP

Kansanedustaja Mustafa Nayyem hylkäsi ammattinsa toimittajana ja hyppäsi mukaan Ukrainan politiikkaan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Tapasimme

Toimittajat pakosalla

Anna-Kaisa Hiltunen

Terroristijärjestö al-Shabaab vainoaa somalialaisia journalisteja myös naapurimaassa. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Kirjavieras

Kehitysavusta tuli tuote

Jenna Vehviläinen/UP

Nykyinen kehitysyhteistyö ylläpitää eriarvoisuutta, väittää Amnestyn toiminnan­johtaja Frank Johansson. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Kirja

Ilmastotoivot Trumpin kaudella

Matti Kahra

Ilmastonmuutoksen vakava uhka ihmiskunnalle on erit­täin hyvin tiedossa. Kiire on myös päästövähennyksillä: aikaa kasvihuonekaasupääs­töjen leikkaamiselle nollaan on vain muutamia vuosikymmeniä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Kolumni

Yhteen kasvaneet jättiläiset

Niko Vartiainen

Richard Nixonin ja Mao Zedongin tapaaminen vuonna 1972 saattoi olla merkittävä hetki Kiinan ja Yhdysvaltain välisissä suhteissa. Siihen keskitty­minen luo kuitenkin väärän kuvan. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

 

Kirja

Historiaton tulkinta Kiinasta

Jyrki Kallio

Sanoma tulee selväksi alussa ja toistuu sen jälkeen useasti: Kiina tavoittelee Aasian imperiumia, jonka rajat vastaavat keisarikauden Kiinan vaikutuspiiriä, johon kuuluivat koko Itä- ja Kaak­kois-Aasia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Kirja

Mustanmeren myyttinen solmu

Jussi Lassila

Ukrainan kriisin todel­lisesta solmusta, Krimin niemimaasta, on kirjoitettu paljon vähemmän kuin koko kriisistä. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.


 

Artikkeli

Demokratian sairaskertomus

Johanna Vuorelma

Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Kirja

Katse etelään

Joonas Pörsti/UP

Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Matkaopas

Chiliä ja heinäsirkkoja

Maija Salmi

Pääkaupunki México on monsterikaupunki, jonka läpiajo voi kestää kolme tuntia. Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.

Hajataittoa

Tuomiopäivän kelloa siirrettiin

Amerikkalaiset ydinaseasiantuntijat ovat jälleen siirtäneet kuuluisaa Tuomiopäivän kelloa, joka ennustaa ydintuhon mahdollisuutta. 

Lue juttu Ulkopolitiikka-lehdestä 3/2017 tai Lehtiluukusta.