Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu

Kishore Mahbubani: The New Asian Hemisphere. The Irresistible Shift of Global Power to the East. Public Affairs 2008, 314 s.

Paul-Erik Korvela


Singaporelainen professori Kishore Mahbubani väittää, että 300 vuoden päästä historian oppikirjoissa tätä aikaa kuvataan Aasian nousun aikakautena. Kylmän sodan loppuminen ja islamismin haaste länsimaille ovat vain pieniä, merkityksettömiä sivujuonia.

Länneksi kutsutulla alueella, johon voidaan lukea Eurooppa, Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada, elää noin 900 miljoonaa ihmistä, 12 prosenttia maailman asukkaista. Muualla kuin lännessä asuu 5,6 miljardia ihmistä. Siksi on varsin epädemokraattista, että länsi dominoi maailmanpolitiikkaa.  Mahbubanin mukaan tämä järjestys väistämättä muuttuu.

Taloudellinen nousu ja väestömäärä ovat nostaneet Aasian lännen keskeisimmäksi kilpailijaksi. Ihmisten elinolot ovat parantuneet joissakin osissa Aasiaa moninkertaisella vauhdilla verrattuna aikaan, jota lännessä kutsuttiin teolliseksi vallankumoukseksi. Ottaen huomioon miten laajaan yhteiskunnalliseen murrokseen se johti lännessä, esimerkiksi sääty-yhteiskunnan hajoamiseen, on Aasiassa kohtuullisen varmasti odotettavissa vastaavia muutoksia.

Länsi voi, ja Mahbubanin mukaan sen pitäisikin, tukea tätä kehitystä, sillä köyhyyden väheneminen tekee maailmasta turvallisemman. Näyttäisi kuitenkin siltä, että länsi kallistuu taloudelliseen ja poliittiseen protektionismiin, vaikka se retoriikan tasolla vaatii muita avaamaan markkinoitaan. Muun muassa lännen maataloustuet pitävät muun maailman köyhänä, koska köyhät maat eivät pääse kilpailemaan tuotteillaan vapaassa markkinataloudessa. YK:n kaltaiset järjestöt taas perustuvat vuoden 1945 voimasuhteille, ja niitä olisi muutettava pikimmiten nykyisiä valtasuhteita vastaaviksi.

Länsi toimii ulkopuolisen silmin katsottuna vain omien etujensa pohjalta. Demokratiaa viedään sinne, missä se sattuu lännen intresseihin sopimaan. Esimerkiksi Saudi-Arabiaan sitä ei uskalleta viedä, koska maan hallintoa ei haluta suututtaa. Mihail Gorbatšov, jota lännessä jossain määrin arvostetaan, oli Mahbubanin mielestä hölmö, koska hän antoi kokonaisen imperiumin sen vastustajille, eikä saanut mitään vastalahjaksi.

Kiinan Deng Xiaoping sen sijaan oli viisas avatessaan maan talouden, mutta ei politiikkaa. Lännessä luullaan edelleen, että historian loppu on saavutettu ja liberaalidemokratia on voittanut, vaikka tosiasiassa kylmän sodan voitti länsimainen talousjärjestelmä, eikä lännen poliittinen järjestelmä.

Mahbubanin mukaan läntisen maailman todellinen vetovoima ei perustu demokratiaan, vaan modernin elämän mukavuuksiin jääkaappeineen, puhelimineen, televisioineen ja vesivessoineen. Lännen unelma maailman demokratisoitumisesta on kuitenkin tietyssä mielessä toteutunut. Demokratiassa ei ole kyse äänestysmenetelmistä, vaan siitä, että tavalliset ihmiset uskovat mahdollisuuteen muuttaa kohtaloaan. Ihmisten ajatusmaailma demokratisoituu kovaa vauhtia myös esimerkiksi Kiinassa, vaikka hallinto ei olisi menossa demokraattisempaan suuntaan.

Mahbubanin mukaan länsi ei kuitenkaan juhli maailman länsimaistumista ja demokratisoitumista, sillä sen valtaasema on murtumassa. Kun ihmiset muualla alkavat uskoa omaan kykyynsä muokata kohtaloaan, he kyseenalaistavat myös kansainvälisen regiimin oikeudenmukaisuuden. Lännen 900 miljoonaa asukasta eivät voi enää sanella, mitä loput 5,6 miljardia tekevät.

Kirjoittaja toimii valtio-opin yliassistenttina Jyväskylän yliopistossa.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 2/2009

Pääkirjoitus: Toiveiden tuulet kääntyvät

Tapani Vaahtoranta

Egon Bahr: Kylmän sodan pesänjako Euroopassa on kesken

Leena Liukkonen-Forsell

Maailmanhistorian tekijäksi Willy Brandtin rinnalla

Leena Liukkonen-Forsell

Sammakot vaarassa

Joonas Pörsti

Zhang Wei, oletan?

Kukka-Maaria Kuisma

Nigerian kaasua Eurooppaan

Joonas Pörsti

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Joonas Pörsti

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti

Pauliina Arola: Ajoitus ratkaisee usein kriisinhallinnassa

Joonas Pörsti

Kiristynyt kilpa korkeista nimityksistä vaatisi Suomelta asennemuutosta

Niina Sarkonen

”Tunsin pääsihteerin ennestään”

Niina Sarkonen

Silminnäkijä: Maa vailla kenraaleja

Juha Mäkinen

Ideologiset sotilaat eivät osaa ratkaista Iranin kriisiä

Liisa Liimatainen

Ranska etsii uutta tehtävää

Louis Clerc

Etelä-Afrikan vaikuttajanainen Geraldine Fraser-Moleketi: "Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajoi politiikkaan"

Niina Sarkonen

ANC johti mustien vapaustaistelua Etelä-Afrikassa

Niina Sarkonen

Huumetalous pitää yllä Afganistanin sotaa

Olli Ruohomäki

Presidentinvaalit sytyttäneet toiveen muutoksesta

Olli Ruohomäki

Sodat verottavat luonnon monimuotoisuutta

Susanna Myllylä

Venäjä hakee lohtua investoinneilla

Vadim Kononenko

Kriisinhallintaa tulisi perustella avoimemmin

Jarno Limnéll

EU pystyttää puskuria maahanmuuttoa vastaan

Marko Kananen

Mielipide: Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa

Atte ja Eija-Riitta Korhola

Yhdysvaltojen hegemonia pitää pintansa

Matti Keppo

Väijyykö meteori ihmiskuntaa?

Matti Keppo

Kirjatutka: Neuvostoimperialismin pitkät jäljet

Ville Ropponen

Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin

Mari Luomi

Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu

Paul-Erik Korvela

Kirjatutka: Venäjä on Kiinalle toisarvoinen

Teemu Naarajärvi

Kirjatutka: From the USSR with love

Hiski Haukkala

Kirjatutka: Länsi puhuu kauniisti ja toimii rumasti Lähi-idässä

Janne Hopsu

Kirjatutka: Velanmaksun aika

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Turhaa rahtausta

Ville Hulkkonen

Järjestelmän viimeisellä rannalla?

Liisa Liimatainen

Silminnäkijä: Teheran 24.6.2009

Barroson piinaviikot

Aaretti Siitonen

Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Seun Kuti: ”Nigerialaiset tarvitsevat nyt oikeutta”

Niina Sarkonen

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta