Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin

Liisa Liimatainen: Iran: huntu ja haaste. Yritys ymmärtää Iranin yhteiskuntaa. Like 2009, 302 s.

Mari Luomi


Pari vuotta sitten, Iranin kehitellessä ydinohjelmaansa ja maailman huomion kiinnittyessä presidentti Ahmadinejadin ja Bushin kiihtyvään kilpalaulantaan, eräs suomalainen toimittaja tutustui Iraniin sisältäpäin, kuuntelemalla tavallisia ihmisiä. Sittemmin valta ja tyyli ovat vaihtuneet Valkoisessa talossa. Huhtikuussa, vastauksena kuuden suurvallan uuteen neuvottelutarjoukseen, Ahmadinejad julisti uskovansa suurten muutosten ajan saapuneen. Myös Iranin kesäkuun presidentinvaaleihin kohdistuu suuria odotuksia, mutta voiko Iran – ja haluaako se edes – muuttua lännen toivomaan suuntaan?

Vastausta tähän hakee toimittaja Liisa Liimatainen kirjassaan Iran: huntu ja haaste tarkastelemalla oikeastaan kaikkea muuta paitsi länsimaissa pakkomielteeksi muodostunutta ydinohjelmaa ja maan ulkosuhteita.

Liimatainen matkusteli Iranissa vuosikymmenen ajan, teki seitsemisenkymmentä haastattelua ja kokosi näistä syntyneet näkemyksensä yksiin kansiin. Tuloksena syntyi kirjavaa pohdintaa elämästä uraaniesiripun takana.

Liimatainen etsii vastausta muun muassa vuosina 1997–2005 Iranin presidenttinä toimineen uudistusmielisen Mohammad Khatamin epäonnistumiseen. Hän ottaa avoimen länsimaisen lähestymistavan iranilaiseen yhteiskuntaan ja kertoo etsivänsä keinoja, joilla teokraattisesta diktatuurista päästäisiin eroon. Kantilaiseen maailmanrauhaan uskoville länsimaalaisille tämä lieneekin luonnollisin lähestymistapa suureen mystiseen shiiavaltioon.

Haastatellut selittävät Khatamin epäonnistumista eri tavoin: hän oli liian rehellinen ja idealisti, eikä ottanut huomioon luokkaeroja. Khatami pelkäsi väkivaltaa ja yhteenottoa konservatiivien kanssa. Todellinen valta Iranissa on hengellisellä johtajalla ja armeijalla.

Yksi kuitenkin on selvää: uudistajat joutuivat lopulta syrjään. Ahmadinejadin vei valtaan, kuten ensi kesän vaaleissa mahdolliseen tappioonkin, vaalitulosten manipuloinnin ohella ennen kaikkea hänen kansalle lupaamansa öljyrialit. Nyt kansantalous on kuralla, ja jopa äärikonservatiivit ovat alkaneet osoittaa kyllästymisen merkkejä.

Kirjan reportaasinomaisesti etenevä kerronta saa aikaan tunteen, että lukija katsoo televisiolähetystä. Kertojan persoona on vahvasti ja subjektiivisesti läsnä, mutta suunvuoro on silti useimmin islamilaisen tasavallan kansalaisilla.

Liimatainen korostaa Iraniin lännessä liittyvien stereotypioiden mustavalkoisuutta ja myytinomaisuutta ja onnistuukin avaamaan lukijan eteen basaarinkirjavan tilkkutäkkiyhteiskunnan. Ääneen pääsevät muun muassa Ahmadinejadia ihaileva taksinkuljettaja, vallankumousarmeijan upseeri, feministitoimittaja, moniavioinen leipuri, iraninjuutalainen sekä joukko Pohjois-Teheranin pintaliitokahviloissa seksistä väitteleviä nuoria.

Iran: huntu ja haaste ei tarjoa yksiselitteistä vastausta kysymykseen Iranin uudistajien tulevaisuudesta. Kirja avaa myös joukon uusia kysymyksiä. Aiheskaalan laajuuden vuoksi monet vastaukset jäävät puolitiehen. Myös yhteenvedon puuttuminen jättää lukijan hakemaan kirjailijan ydinviestiä rivien välistä.

Islamilainen vallankumous juhli 30-vuotistaivaltaan tammikuussa, mutta lännessä ei vieläkään tunnuta olevan perillä, millaisen maan kanssa haukkaa ja kyyhkyä pelataan.

Vallan tasapainoteoria selittää toki Iranin keskeisimpiä ulkopoliittisia ambitioita paremmin kuin maan presidentin messiaaninen usko tai jokin muu shiialaisuuden attribuutti. Silti ydinohjelma ei yksinkertaisesti saa olla ainoa asia, mitä tiedämme Iranista, tuosta Lähi-idän nousevasta valtapoolista.

Kirjoittaja toimii tutkimusassistenttina Ulkopoliittisessa instituutissa.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 2/2009

Pääkirjoitus: Toiveiden tuulet kääntyvät

Tapani Vaahtoranta

Egon Bahr: Kylmän sodan pesänjako Euroopassa on kesken

Leena Liukkonen-Forsell

Maailmanhistorian tekijäksi Willy Brandtin rinnalla

Leena Liukkonen-Forsell

Sammakot vaarassa

Joonas Pörsti

Zhang Wei, oletan?

Kukka-Maaria Kuisma

Nigerian kaasua Eurooppaan

Joonas Pörsti

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Joonas Pörsti

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti

Pauliina Arola: Ajoitus ratkaisee usein kriisinhallinnassa

Joonas Pörsti

Kiristynyt kilpa korkeista nimityksistä vaatisi Suomelta asennemuutosta

Niina Sarkonen

”Tunsin pääsihteerin ennestään”

Niina Sarkonen

Silminnäkijä: Maa vailla kenraaleja

Juha Mäkinen

Ideologiset sotilaat eivät osaa ratkaista Iranin kriisiä

Liisa Liimatainen

Ranska etsii uutta tehtävää

Louis Clerc

Etelä-Afrikan vaikuttajanainen Geraldine Fraser-Moleketi: "Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajoi politiikkaan"

Niina Sarkonen

ANC johti mustien vapaustaistelua Etelä-Afrikassa

Niina Sarkonen

Huumetalous pitää yllä Afganistanin sotaa

Olli Ruohomäki

Presidentinvaalit sytyttäneet toiveen muutoksesta

Olli Ruohomäki

Sodat verottavat luonnon monimuotoisuutta

Susanna Myllylä

Venäjä hakee lohtua investoinneilla

Vadim Kononenko

Kriisinhallintaa tulisi perustella avoimemmin

Jarno Limnéll

EU pystyttää puskuria maahanmuuttoa vastaan

Marko Kananen

Mielipide: Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa

Atte ja Eija-Riitta Korhola

Yhdysvaltojen hegemonia pitää pintansa

Matti Keppo

Väijyykö meteori ihmiskuntaa?

Matti Keppo

Kirjatutka: Neuvostoimperialismin pitkät jäljet

Ville Ropponen

Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin

Mari Luomi

Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu

Paul-Erik Korvela

Kirjatutka: Venäjä on Kiinalle toisarvoinen

Teemu Naarajärvi

Kirjatutka: From the USSR with love

Hiski Haukkala

Kirjatutka: Länsi puhuu kauniisti ja toimii rumasti Lähi-idässä

Janne Hopsu

Kirjatutka: Velanmaksun aika

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Turhaa rahtausta

Ville Hulkkonen

Järjestelmän viimeisellä rannalla?

Liisa Liimatainen

Silminnäkijä: Teheran 24.6.2009

Barroson piinaviikot

Aaretti Siitonen

Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Seun Kuti: ”Nigerialaiset tarvitsevat nyt oikeutta”

Niina Sarkonen

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta