Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti

Markku Niskalan pitkä kokemus vei Punaisen Ristin huipulle. Suomalaista rauhallisuutta ja systemaattisuutta arvostettiin maailmanjärjestössä.

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Markku Niskala on harvoja suomalaisia, joka on noussut työurallaan kansainvälisen järjestön ykkösvirkaan. Niskala jäi vuosi sitten eläkkeelle Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liiton pääsihteerin tehtävästä, jota hän hoiti kauden 2003–2008.

Niskala vastaa puhelimeen Malagassa, jossa hän viettää eläkepäiviään työskenneltyään Punaisessa Ristissä 38 vuotta. Hänen mielestään on ilmeistä, miksi suomalaisia seuloutuu aiempaa vähemmän YK-järjestöjen ja muiden kansainvälisten instituutioiden ylimpään johtoon.

”Globalisoituminen lisää huikeasti kilpailua paikoista, kansainvälisen tason ohella tämä näkyy myös alueellisissa organisaatioissa. Vaikutusvaltaa voi saada erilaisissa asiantuntijatehtävissä, mutta asemaan pohjautuvasta vaikutusvallasta käydään kovaa valtioiden välistä kilpailua oman edustajan saamiseksi korkeisiin tehtäviin”, hän pohtii.

YK:n piirissä on jo pitkään vaadittu alueellista tasavertaisuutta nimityksissä. Nyt kehittyvät maat odottavat saavansa osuutensa johtotehtävistä myös muissa kansainvälisissä järjestöissä. Samaan aikaan rikkaat maat pitävät parhaansa mukaan kiinni omasta vaikutusvallastaan maailman asioihin.

Genevessä työskennellessään Niskala tapasi paljon johto- ja keskijohdon tehtävissä työskenteleviä suomalaisia asiantuntijoita. YK:n pakolaisjärjestön Euroopan-osastoa johtaa suomalainen juristi Pirkko Kourula. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Pekka Puska työskenteli 2000-luvun alussa WHO:n osastonjohtajana Genevessä. Kirsi Madi työskentelee nykyisin Unicefin johtokunnan sihteeristön johtajana. Samoin humanitaarisissa ja rauhanturvatehtävissä suomalaisten edustus on hyvä, Niskala toteaa.

Listaa voisi jatkaa EU-asiantuntijoilla tai vaikkapa hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen CERN:in suomalaisilla osaajilla. EY-tuomioistuimen tuomarina on suomalainen Allan Rosas, kansainvälisessä rikostuomioistuimessa Erkki Kourula. YK:n Väestörahasto UNFPA:n varapääjohtajanatyöskentelee Mari Simonen.

Niskala nousi itse Punaisen Ristin kansainvälisen liiton johtotehtäviin järjestettyään järjestön rauhankonferenssin Ahvenanmaalla vuonna 1984. Kokoukseen osallistui 105 maata, mukaan lukien Neuvostoliitto ja kommunistisen Itä-Euroopan maat. Osanottajille esiteltiin Ahvenanmaan mallia demilitarisoituna vyöhykkeenä. Kokouksen järjestelyt perhemajoituksineen sujuivat hyvin, ja pian tämän jälkeen Niskalaa tiedusteltiin järjestön Euroopan-osaston päälliköksi.

Kolmen vuoden jälkeen hän palasi Suomeen. RKP:n puheenjohtaja Pär Stenbäck oli valittu Punaisen Ristin pääsihteeriksi, eikä järjestössä voinut olla johtopaikoilla yhtäaikaa kahta suomalaista. Niskalan vuoro tuli 15 vuotta myöhemmin. Niskala arvioi, että hänen valintaansa vaikutti tuolloin Suomen kansallisen Punaisen Ristin hyvät näytöt ja pitkä kokemus osaston johdossa. Niskala myös tunsi henkilökohtaisesti Punaisen Ristin vaikuttajat vuosien ajalta.

Liiton sihteeristössä työskentelee ihmisiä yli sadasta maasta. Suomalaisuus antoi Niskalan saaman palautteen mukaan hyvän taustan monikansallisen järjestön johtamiseen.

”Pohjoismaiseen johtamiskulttuuriin kuuluva rauhallisuus, viileys ja systemaattisuus loivat tietynlaista turvallisuudentunnetta työntekijöille”, hän pohtii. Myös suomalainen koulutustaso ja menneisyyden käsittely antavat pohjaa kansainvälisiin tehtäviin, sillä olemme oppineet kriisinhallintaa myös omasta historiastamme.

Globaali päätösvalta puuttuu
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustetun Punaisen Ristin kansainvälisen liiton (IFRC) mandaatti on erittäin vahva luonnonkatastrofien ja terveysongelmien selvittelyssä. Tapaamisissa eri hallitusten edustajien kanssa kukaan ei koskaan hänen kohdallaan kyseenalaistanut, miksi Punainen Risti puuttuu jonkun maan sisäisiin asioihin, Niskala sanoo.

”Puolueettomuus ja tasapuolisuus ovat järjestön toiminnan lähtökohtia. Humanitaaristen kysymysten saralla, esimerkiksi pakolaisasioissa, poliittista vaikuttamista ei voida kuitenkaan unohtaa, se olisi pään pistämistä pensaaseen.” Vaikuttaminen ei ole aina julkista, ja päätöksentekijöiden kahdenkeskiset tapaamiset ovat tärkeällä sijalla.

Niskalan mielestä on valitettavaa, ettei YK ole pysynyt ajan tasalla globaalissa poliittisessa vaikuttamisessa, vaikka maailmanjärjestö on säilyttänyt toimintakykynsä humanitaarisissa kysymyksissä. ”Turvallisuusneuvosto lukkiutuu helposti, ja sen uudistusta on vaikea saada eteenpäin. Seuraava vaihe on, että erilaisten alueellisten  organisaatioiden, kuten Afrikan unionin ja Euroopan unionin asema korostuu.”

Tähän on varauduttu myös Punaisen Ristin toiminnan suunnittelussa. Valtioiden ja kansalaisjärjestöjen välisten alueellisten valmiuksen kehittyminen näkyi jo tapaninpäivänä 2004 Intian valtameren aluetta ravistelleen tsunamin jälkeisessä hätäavussa. Seuraavana syksynä Pakistanin maanjäristyksen jälkeisessä operaatiossa vastuuta kannettiin pääosin Aasian alueellisella yhteistyöllä.

”Suuronnettomuuksissa tarvitaan humanitaarisella puolella myös jatkossa globaaleja työkaluja, mutta aluetason yhteistyö kehittyy voimakkaasti”, Niskala toteaa.

Sveitsiläinen esikuva
Yhdysvallat kävi terrorismin vastaista sotaansa koko sen ajan, kun Niskala toimi Punaisen Ristin pääsihteerinä. Hän kertoo olevansa hyvin helpottunut maan uudesta linjasta Barack Obaman kauden alussa.

”Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden näkökulmasta lakien ja sopimusten kunnioittaminen on ollut paluuta sille historialliselle ja kulttuuriselle linjalle, joka on kehittynyt voimakkaasti ihmiskunnan saatossa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Se lisää varmasti paljon kansainvälistä yhteistyötä ja osaamista.”

Terrorismin vastaisessa sodassa on jäänyt epäselväksi, missä määrin se täyttää sodan tunnusmerkit ja voidaanko siihen soveltaa Geneven sopimusten sääntöjä. ”Geneven sopimus suojelee Guantánamon vankeja siinä missä mitä tahansa muita sotavankeja, mutta jäljelle jää monia sodan määrittelyyn liittyviä kysymyksiä, joihin tarvitaan oikeustieteilijöitä.”

”Punaisen Ristin kannalta ainoa mahdollisuus oli katsoa, minkälaisia seurauksia tilanteella on – ja hoitaa taudin oireita. Varsinainen taudinhoito on valtioiden välistä yhteistyötä.”

Markku Niskala on nähnyt lähes neljänkymmenen kansainvälisissä tehtävissä vietetyn vuoden aikana monia vaikuttajia. Onko hänellä itsellään esikuvia, joiden toimintatapa on tehnyt vaikutuksen?

”Halusin aikoinaan järjestää tapaamisen 1990-luvun alussa SPR:n yleiskokoukseen Haminaan kahdelle todelliselle humanitaarisen vaikuttamisen veteraanille ja ammattilaiselle. Toinen heistä oli Punaisen Ristin kansainvälisen komitean puheenjohtaja Cornelio Sommaruga ja toinen meidän presidenttimme Martti Ahtisaari.”

Niskala luonnehtii Sommarugaa ulospäinsuuntautuneeksi ja suorapuheiseksi sveitsiläiseksi pitkän linjan diplomaatiksi ja poliitikoksi, jolla on laajat verkostot. Hän on ollut Punaiselle Ristille tärkeä äänitorvi konfliktitilanteissa ja nostanut järjestön profiilia julkisuudessa.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 2/2009

Pääkirjoitus: Toiveiden tuulet kääntyvät

Tapani Vaahtoranta

Egon Bahr: Kylmän sodan pesänjako Euroopassa on kesken

Leena Liukkonen-Forsell

Maailmanhistorian tekijäksi Willy Brandtin rinnalla

Leena Liukkonen-Forsell

Sammakot vaarassa

Joonas Pörsti

Zhang Wei, oletan?

Kukka-Maaria Kuisma

Nigerian kaasua Eurooppaan

Joonas Pörsti

Suomalaiset vaikuttajat maailmalla

Joonas Pörsti ja Hannele Pulkkinen

Markku Niskala: Poliittista vaikuttamista ei voi unohtaa

Joonas Pörsti

Piia-Noora Kauppi: Vaikutusvalta syntyy luottamuksesta

Hannele Pulkkinen ja Joonas Pörsti

Pauliina Arola: Ajoitus ratkaisee usein kriisinhallinnassa

Joonas Pörsti

Kiristynyt kilpa korkeista nimityksistä vaatisi Suomelta asennemuutosta

Niina Sarkonen

”Tunsin pääsihteerin ennestään”

Niina Sarkonen

Silminnäkijä: Maa vailla kenraaleja

Juha Mäkinen

Ideologiset sotilaat eivät osaa ratkaista Iranin kriisiä

Liisa Liimatainen

Ranska etsii uutta tehtävää

Louis Clerc

Etelä-Afrikan vaikuttajanainen Geraldine Fraser-Moleketi: "Epäoikeudenmukaisuuden kokemus ajoi politiikkaan"

Niina Sarkonen

ANC johti mustien vapaustaistelua Etelä-Afrikassa

Niina Sarkonen

Huumetalous pitää yllä Afganistanin sotaa

Olli Ruohomäki

Presidentinvaalit sytyttäneet toiveen muutoksesta

Olli Ruohomäki

Sodat verottavat luonnon monimuotoisuutta

Susanna Myllylä

Venäjä hakee lohtua investoinneilla

Vadim Kononenko

Kriisinhallintaa tulisi perustella avoimemmin

Jarno Limnéll

EU pystyttää puskuria maahanmuuttoa vastaan

Marko Kananen

Mielipide: Ilmastonmuutosta ei voi ratkoa kuin saasteongelmaa

Atte ja Eija-Riitta Korhola

Yhdysvaltojen hegemonia pitää pintansa

Matti Keppo

Väijyykö meteori ihmiskuntaa?

Matti Keppo

Kirjatutka: Neuvostoimperialismin pitkät jäljet

Ville Ropponen

Kirjatutka: Iran iranilaisten silmin

Mari Luomi

Kirjatutka: Lännen hegemonia tuskin jatkuu

Paul-Erik Korvela

Kirjatutka: Venäjä on Kiinalle toisarvoinen

Teemu Naarajärvi

Kirjatutka: From the USSR with love

Hiski Haukkala

Kirjatutka: Länsi puhuu kauniisti ja toimii rumasti Lähi-idässä

Janne Hopsu

Kirjatutka: Velanmaksun aika

Hannele Pulkkinen

Kirjatutka: Turhaa rahtausta

Ville Hulkkonen

Järjestelmän viimeisellä rannalla?

Liisa Liimatainen

Silminnäkijä: Teheran 24.6.2009

Barroson piinaviikot

Aaretti Siitonen

Etniset jakolinjat ratkaisevat Afganistanin vaalit

Christian Jokinen

Seun Kuti: ”Nigerialaiset tarvitsevat nyt oikeutta”

Niina Sarkonen

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta