Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kirja: Maailma on siirtymävaiheessa, ja länsi voi katkaista alamäkensä vain pysymällä yhtenäisenä

Joschka Fischer: Der Abstieg des Westens. Europa in der neuen Weltordnung des 21. Jahrhunderts. Kiepenheuer & Witsch 2018, 234 s.

Yrjö Lautela

Euroopan kohtalon ratkaisee poliittinen ja taloudellinen yhtenäisyys. Sen on puolustettava demokratiaa, oikeusvaltiota ja vallanjakoa, kirjoittaa Saksan entinen ulkoministeri Joschka Fischer.

Maailma on siirtymävaiheessa. 1900-luku – Amerikan vuosisata – päättyi, ja 2000-luvun keskeinen toimija on Kiina. Emme tiedä, milloin ja miten siirtymävaihe päättyy. Euroopan kohtalon ratkaisee poliittinen ja taloudellinen yhtenäisyys. Sen on puolustettava demokratiaa, oikeusvaltiota ja vallanjakoa. Näin sanoo Saksan entinen ulkoministeri (1998–2005) Joschka Fischer kirjassaan Der Abstieg des Westens, jonka nimi ennakoi lännen alamäkeä.

Lähiaikojen kansainvälisen politiikan tärkein kysymys on, kuinka rauhanomaisesti Kiinan nousu maailmanvallaksi ja vahdinvaihto Yhdysvaltain kanssa sujuu. Kestääkö amerikkalaisten itsetunto putoamisen toiselle sijalle tai edes kärkipaikan jakamisen Kiinan kanssa?


Fischer toteaa, että vuonna 1970 Kiinan osuus maailman bruttokansantuotteesta oli 0,8 prosenttia ja vuonna 2015 jo 9,5 prosenttia. Hänen mielestään mikään muu nykyvaltio ei pyri yhtä pitkäjänteisesti asetettuihin päämääriin, valmiina hyväksymään myös mahdollisten takaiskujen aiheuttamat kustannukset.

Kiinan järjestelmää leimaavat kuitenkin läpinäkymättömyys, korruptio, riippumattoman oikeuslaitoksen puuttuminen, yhden lapsen politiikan kärjistämä demografinen ongelma, rikkaiden ja köyhien vastakohtaisuus sekä talouskasvun ja saasteiden kytkeytyminen. Fischerin mielestä Kiina voi selviytyä haasteista, jos se pystyy ylläpitämään näkymää aineellisesta noususta miljoonille köyhille ja kasvavalle keskiluokalle.

Kilpailussa Yhdysvaltain kanssa Kiina ei voi tarjota vastaavaa pehmeää valtaa. Mandariinikiinasta ei ole maailmankieleksi. Venäjään nähden Kiinalla on etulyöntiasema. Kiina on modernisoinut maatalouden, teollisuuden, asevoimat, tieteen ja tekniikan, Venäjä vain asevoimat. Venäjä on tehnyt saman virheen kuin Neuvostoliitto ja joutuu kuluvalla vuosisadalla taloudelliseen riippuvuuteen Kiinasta, arvioi Fischer.

Huolimatta Kiinan »digitaalisen leninismin» menestyksestä Euroopan ei pidä antaa periksi, Fischer korostaa. Inhimillinen luovuus on olennaista myös digiaikakaudella, ja se kytkeytyy yksilölliseen ja yhteiskunnalliseen vapauteen.

2000-luvulla ihmiskunnan ongelmat eivät ole yksittäisten valtioiden ratkaistavissa, olivatpa valtiot kuinka mahtavia tahansa. Tämän tajuamista vaikeuttaa nouseva ahdasmielinen nationalismi. EU:ssa kansallisvaltiot säilyvät, mutta taloudellisen integraation ohella myös poliittista integraatiota on syvennettävä. Saksa ja Ranska ovat avainasemassa, toteaa Fischer.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 
Kommentoi artikkelia
 
 

Suomalaiset selättävät valeuutiset

Laura Myllymäki/UP

Tsaarin hovimies

Laura Myllymäki/UP

Opas pelonhallintaan

Matti Koskinen

Paluu Lähi-itään

Wolfgang Mühlberger & Marco Siddi

Kivi Naton kengässä

Matti Koskinen

Ihanteellinen vihollinen

Taina Tervonen

Ilman sadetta

Elli-Alina Hiilamo

Iranin nousu sivuutti enemmistön

Liisa Liimatainen

Diplomaatit jalkatöissä

Kaarina Vainio/UP

Optimisti ruorissa

Tuula Toivio

Yhteys todellisuuteen

Joonas Pörsti/UP

Velkatrauman jälkipuinti

Mattias Lehtinen

Kamppailua kybervallasta

Henrik Rydenfelt

Diplomatian höyhensarjassa

Matti Koskinen

Bruttokansantuote vie harhaan

Elli-Alina Hiilamo

Digitaaliset köyhäintalot

Henrik Rydenfelt

Naiset rauhanrakentamisen sivuraiteilla

Ulla Anttila

Väkivaltahallinto venäläisittäin

Ryhor Nizhnikau

Valkosipulileipää ja kulttuuririentoja

Margaryta Kirakosian

Uusi EU-virasto löytyi Savosta

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta