Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Venäjä mustamaalaa länttä taukoamatta

Sophie Eisentraut

Venäjä pyrkii hajottamaan länttä propagandallaan, jota maa levittää twiitti twiitiltä.

Moskovan propagandakoneisto ei aikaillut, kun länsimaat päättivät yhdessä karkottaa yli 150 venäläisdiplomaattia vastauksena entisen vakoojan Sergei Skripalin myrkyttämiseen Britanniassa. Uutistoimisto Sputnikin välityksellä Venäjä pilkkasi sitä vastaan esitettyjä todisteita »täysiksi globaaleiksi valheiksi». Britit syyttävät maaliskuussa tapahtuneesta myrkytyksestä Venäjää.

Kremliä myötäilevät verkostot Twitterissä kyseenalaistivat heti läntisten tiedotusvälineiden uutisoinnin. Niiden mukaan länsimedia innostui liikaa Britannian ulkoministerin esittämistä hätiköidyistä johtopäätöksistä. »Se siitä vapaasta ja riippumattomasta mediasta, joka pitää valtiovallan tilivelvollisena», twiittasi Venäjän Lontoon-suurlähetystö 29. maaliskuuta.

Sputnikin jutuissa väitettiin myös, että länsimaiden yhtenäinen linja on brittien ja amerikkalaisten »valtavan painostuksen» tulosta ja että »EU-maat ovat osoittaneet toimivansa paineen alla».

Sputnik hyödynsi sitä, että muutama EU:n jäsenvaltio päätti olla karkottamatta venäläisiä diplomaatteja. »Venäläisdiplomaattien karkotus Skripal-tapauksen vuoksi paljastaa Euroopan jakautuneisuuden», kuului yksi Sputnikin otsikoista.

Venäjän informaatiosota perustuu yksinkertaiseen laskutoimitukseen. Maa ei välttämättä pysty kilpailemaan lännen kanssa sotilaallisesti ja taloudellisesti. Venäjän hallinto kuitenkin uskoo, että maalla on strateginen etu puolellaan: venäläinen yhteiskunta ei ole lainkaan yhtä haavoittuva hajottamisyrityksille kuin moniarvoiset länsimaiset yhteiskunnat.

Lännen ei ole helppo puolustautua Venäjän informaatiovaikuttamista vastaan toimimatta omien perusarvojensa, kuten lehdistön- ja mielipiteenvapauksien vastaisesti. Mikä tärkeintä, lännen on vaikea kääntää Venäjän omia aseita sitä itseään vastaan.

Venäjä mustamaalaa länttä ja sen liberaaleja periaatteita heikentääkseen sellaisten näkemysten vetovoimaa, joiden se ajattelee uhkaavan omaa poliittista järjestelmäänsä. Taustalla on ajatus, että jos länsi alkaa epäillä omia ihanteitaan, se tuskin levittää niitä myöskään rajojensa ulkopuolelle.

Siksi venäläinen propaganda iskee länsimaisissa yhteiskunnissa kiistanalaisille politiikan alueille ja hyödyntää pakolaiskriisiä, vallan kulisseja käsitteleviä salaliittoteorioita ja Syyrian sotaa.


Propaganda kohdistuu erityisesti maihin, joilla on strategista merkitystä lännen Venäjä-suhteissa. Saksa on yksi näistä maista. German Marshall Fundin Washingtonissa vetämässä hankkeessa »Alliance for Securing Democracy» (ASD) on pantu merkille Venäjän-mielisen verkoston toiminta saksankielisessä Twitterissä.

Kremliä tukevat Twitter-verkostot jakavat sekä aitoja että liioiteltuja tai täysin tekaistuja uutisia maahanmuuttajien tekemistä rikoksista ja Saksan väestön »islamisaatiosta». Verkosto lietsoo muukalaisvihaa jakamalla sisältöä, jossa maahanmuuttajat kuvataan rikollisina, raiskaajina ja uhkana kulttuurilleMaahanmuuttajat kuvataan rikollisina, raiskaajina ja uhkana kulttuurille.. Tällaista sisältöä edustavat viestit »Siirtolaislauma hyökkäsi satunnaisten jalankulkijoiden kimppuun» sekä »Vain seitsemän viikkoa Saksassa oleillut libyalainen on tehnyt jo 26 rikosta».

Twitter-verkosto pyrkii herättämään Saksassa kaunaa Yhdysvaltojen sotilaallista läsnäoloa kohtaan. Viesteissä on väitetty, että Ramsteinin lentotukikohta on keskeisessä osassa Yhdysvaltain laittomissa lennokki-iskuissa, joilla se surmaa vihollisiaan. Twitterissä jaetaan myös CIA:ta ja sijoittaja George Sorosia käsitteleviä salaliittoteorioita, joiden tavoitteena on heikentää transatlanttisia suhteita.

Pakolaiskriisi on tärkeässä osassa Venäjän yrityksissä erottaa länsimaita toisistaan. Verkostot ylistävät Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kovan linjan maahanmuuttopolitiikkaa. Yhdysvalloissa samat verkostot paisuttelevat siirtolaisiin liittyvää kaaosta, rikoksia ja väkivaltaa Euroopassa. Näin ne antavat ymmärtää, ettei EU ole enää luotettava kumppani Yhdysvalloille.

Venäjän informaatio-operaatioiden tarkoituksena on myös laskea humanitaaristen väliintulojen kannatusta länsimaissa. Siksi niissä tartutaan hanakasti Syyrian sotaan. Huhtikuussa Venäjä väitti, ettei Syyrian Dumassa edes tapahtunut kemiallista iskua: sen mukaan länsi lavasti hyökkäyksen oikeuttaakseen oman ohjusiskunsa Syyriaan.

Tämä voi olla yllättävää, sillä länsimailla ei ole Syyriassa meneillään humanitaarista interventiota tai operaatiota Syyrian vakauttamiseksi. Kun Venäjä kyseenalaistaa länsimaiden motiivit, se käyttää ovelasti hyväkseen länsimaissa kytevää yleistä interventiopolitiikan vastustusta.

Erityisesti tähän pyritään vertaamalla Syyrian tilannetta Yhdysvaltain käymään Irakin sotaan. Esimerkiksi Twitter-verkoston suosimassa Strategic Culture Foundation -verkkojulkaisussa vihjataan, että Yhdysvallat pyrkii liittolaisineen taas kerran »hallitsemaan öljyrikasta Lähi-itää». Venäjän tarkoitus on vähitellen viedä kannatus ulkomaanoperaatioilta, humanitaariselta avulta ja väliintuloilta.


Venäjän pyrkimykset lännen heikentämiseksi eivät rajoitu ainoastaan EU-maihin. Venäjä tietää hyvin, että horjuttamalla Länsi-Balkania se voi epäsuorasti rapauttaa EU:n yhdentymistä. Venäjä onkin tasaisesti kasvattanut vaikutusoperaatioitaan Balkanilla.

Euroopan turvallisuus riippuu pitkälti Länsi-Balkanin rauhasta ja vakaudesta. Nyt etninen konflikti alueella on jälleen mahdollinen, mihin on osasyynä alueen maihin kohdistuva venäläispropaganda ja disinformaatio.

Esimerkiksi Makedoniassa venäläismedia on lietsonut etnisiä jännitteitä varoittamalla makedonialaisia siitä, että Yhdysvallat ja sen eurooppalaiset liittolaiset pyrkivät pilkkomaan Makedonian ja Serbian luodakseen »Suur-Albanian».

Kreml tietää myös, että liberaalien periaatteiden vetovoima on sidoksissa EU:n ja Yhdysvaltojen imagoon, joten sen tavoitteena on saattaa nämä keulakuvat huonoon valoon. Tässä tarkoituksessa venäläiskanava Russia Today aloitti marraskuussa 2014 serbiankielisen ohjelman Sputnik Srbija. Kanavan kylvämissä salaliittoteorioissa EU ja Yhdysvallat esitetään imperialistina suurvaltoina, jotka haluavat tuhota serbialaisen identiteetin ja autonomian. EU käy parhaillaan jäsenyysneuvotteluja Serbian ja Makedonian kanssa.

Samankaltaisia keinoja on käytetty Venäjän hallituksen tukeman uutisliitteen Russia Beyond the Headlinesin serbiankielisessä versiossa. Moskova yrittää paitsi jarruttaa Euroopan ja Naton integraatiota, myös yleisemmin heikentää lännen uskottavuutta Länsi-Balkanin maissa. Euroopan vaikutusvallan keskeinen lähde on ollut sen imago. Siksi Venäjän toiminta vaarantaa unionin mahdollisuuksia saada Balkanin johtajat sitoutumaan demokraattisiin uudistuksiin.


 Länsimaiden johtajat ovat reagoineet hitaasti yhtenäisyyttään ja uskottavuuttaan uhkaavaan Venäjän toimintaan. EU on käynnistänyt joitakin faktantarkistushankkeita, kuten EU vs Disinfo -verkkosivuston.

Yksi syy reagoinnin hitauteen oli myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin pitkään jatkunut sovitteleva suhtautuminen virkaveljeensä Moskovassa. Nyt kun Trump on vihdoin osoittanut, että hän voi asettua Vladimir Putinia vastaan, EU:n ja Yhdysvaltojen yhteinen vastaus Venäjän informaatiosotaan voisi onnistua.

Skripalin myrkytystapausta seurannut reaktio Atlantin molemmin puolin osoitti, että länsimailla on yhdessä asiassa etulyöntiasema Venäjään nähden: läntiset valtiot ovat solmineet tiiviit keskinäiset suhteet. Kun Venäjä tai Kiina, jonka vaikutusoperaatioihin on myös viime aikoina kiinnitetty huomiota, asettuu länttä vastaan, tukena ei ole tällaisia yhdyssiteitä.

Lue myös: Venäjää tukevaa uutisvirtaa Saksassa

Kirjoittaja on vanhempi tutkija, joka työskenteli keväällä Ulkopoliittisessa instituutissa ja aiemmin German Marshall Fundissa.

 
Kommentoi artikkelia
 
 

Suomalaiset selättävät valeuutiset

Laura Myllymäki/UP

Tsaarin hovimies

Laura Myllymäki/UP

Opas pelonhallintaan

Matti Koskinen

Paluu Lähi-itään

Wolfgang Mühlberger & Marco Siddi

Kivi Naton kengässä

Matti Koskinen

Ihanteellinen vihollinen

Taina Tervonen

Ilman sadetta

Elli-Alina Hiilamo

Iranin nousu sivuutti enemmistön

Liisa Liimatainen

Diplomaatit jalkatöissä

Kaarina Vainio/UP

Optimisti ruorissa

Tuula Toivio

Yhteys todellisuuteen

Joonas Pörsti/UP

Velkatrauman jälkipuinti

Mattias Lehtinen

Kamppailua kybervallasta

Henrik Rydenfelt

Diplomatian höyhensarjassa

Matti Koskinen

Bruttokansantuote vie harhaan

Elli-Alina Hiilamo

Digitaaliset köyhäintalot

Henrik Rydenfelt

Naiset rauhanrakentamisen sivuraiteilla

Ulla Anttila

Väkivaltahallinto venäläisittäin

Ryhor Nizhnikau

Valkosipulileipää ja kulttuuririentoja

Margaryta Kirakosian

Uusi EU-virasto löytyi Savosta

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta