Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio
Kuvitus: Hans Eiskonen

Miltä maailma näyttää, kun Suomen seuraavan tasavallan presidentin kausi päättyy? Ulkopolitiikka kysyi ehdokkailta, mitä suurvaltasuhteilta on odotettavissa.


Tuula Haatainen: Arvovaltajohtaja

Euroopan kannalta keskeinen kysymys on, mitä Afrikassa tapahtuu, sanoo sdp:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen. ”Afrikkaan on syntymässä entistä suurempi joukko ihmisiä, joilla ei ole mitään tulevaisuudennäkymää. Kehitysyhteistyössä pitäisi siksi koota EU-maiden voimavarat yhteen niin, että ihmisiä autettaisiin löytämään koulutus ja työpaikka ja satsattaisiin kestävään kehitykseen.”

Haatainen toivoo, että EU olisi yhtenäinen, menisi eteenpäin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja loisi myös vahvemman sosiaalisen ulottuvuuden Euroopan sisällä.

Presidentin pitää Haataisen mielestä ottaa arvovallallaan voimakas kanta eriarvoistumiseen, jota hän pitää suurimpana turvallisuusuhkana Suomessa ja Euroopassa.

”Ilmaston lämpeneminen lisää köyhyyttä ja pakolaisuutta, siksi Pariisin ilmastosopimuksen toteuttaminen on tulevien vuosien olennaisin tavoite.”

Suurvaltojen suhteet ovat nyt jännitteiset, sotilasmenoja kasvatetaan ja kilpavarustelun uhka on olemassa. ”On paljon kehityskulkuja, jotka heikentävät hallittavuutta. Siksi pitäisi keskittyä yhteistyöhön, jota tehdään YK:n ja kauppasopimusten kautta, ja vähentää näin uhkia.”

Haatainen toteaa, että kehitys riippuu suurvaltojen johtajista. Kiina on vahvistanut taloudellista vaikutusvaltaansa globaalisti, Venäjä haluaa pönkittää suurvalta-asemaansa ja Yhdysvalloissa Donald Trump on kyseenalaistanut järjestelmiä, jotka voisivat tuoda vakautta.

”Toivoisin, että suurvallat näkisivät vastuunsa suurissa globaaleissa kysymyksissä kuten ilmastonmuutos, konfliktien hallinta ja köyhyyden vähentäminen.”

Tässä tilanteessa Suomen presidentin olisi pidettävä esillä lisäksi rauhan rakentamista, ympäristökysymyksiä ja koulutukseen sekä tasa-arvoon satsaamista. Niissä Suomi on perinteisestikin ollut vahvoilla.

”Keskeistä on myös Itämeren alueen vakaa kehitys. Hyvistä naapurussuhteista tulee huolehtia, mutta samalla viestiä, että olemme osa EU:ta.”

Pekka Haavisto: Aloitteellinen arvojohtaja

Jos kaikki sujuu niin kuin vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto toivoo, Itä-Ukrainaan on vuonna 2024 löytynyt ratkaisu Minskin sopimuksesta. Aluetta koskevien sanktioiden poistolla olisi merkitystä Suomen idänkaupan ja lähialueiden yhteistyön kannalta. Sen sijaan Krimistä voi jäädä jälkeen paljon pidempi varjo.

Suurvallat joutuvat tekemään yhteistyötä globaaleissa kriiseissä. Siinä YK:n turvallisuusneuvosto on Haaviston mukaan edelleen keskeinen foorumi.

Tilanne Yhdysvalloissa on kuitenkin sekava. Pahimmillaan se voisi päättyä siihen, että Donald Trump joutuu luopumaan tehtävästään pesidenttinä.

Suurvalloilla on kuitenkin yksi selkeä yhteinen huolenaihe: Pohjois-Korea ja ydinaseiden leviäminen. Toisaalta Pohjois-Korean naapurit Venäjä ja Kiina pyrkivät vastustamaan Yhdysvaltojen vaikutusvallan kasvua Korean niemimaalla.

EU kulkee kahta rinnakkaista polkua: syvenevän integraation ja kansallisvaltioiden polkua.

”Uskon, että Saksan, Ranskan ja muiden integraatiomyönteisten maiden johdolla EU kehittyy myös turvallisuusyhteisönä ja jonkin verran puolustusyhteisönä seuraavien kuuden vuoden aikana. Suomen pitäisi kuulua tähän joukkoon.”

Haavisto uskoo, että EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyö ottaa muotoja, joiden on perinteisesti ajateltu kuuluvan Natolle. Toisaalta hän painottaa Naton ja EU:n välistä koordinaatiota, ”sillä on maita, joille ne molemmat ovat tärkeitä.”

Suomen pitäisi olla aktiivinen kansainvälisillä foorumeilla kuten YK:ssa. Hän kuvaa Suomen perinteistä asennetta maailmanpolitiikassa ”Itämeren rantakalliopolitiikkana”, jossa katsotaan vain oman turvallisuuden suuntaan. Sen sijaan Suomen pitäisi tehdä aloitteellista ulkopolitiikkaa.  Esimerkiksi Minskin sopimuksen »boostaaminen» olisi Haaviston mielestä hyvä tapa.

Suomen presidentti on arvojohtaja myös Haavistolle. ”Mehän olemme vain niin vahvoja kuin mikä yhteinen kokemuksemme Suomesta on. Siihen voi presidentti tavattomasti vaikuttaa.”

Laura Huhtasaari: Valtaoikeuspresidentti

 

Kiina lisää taloudellista toimeliaisuuttaan, Yhdysvallat ajaa Donald Trumpin johdolla reilumpaa maailmankauppaa ja Venäjäkin pyrkii lisäämään aktiivisuuttaan. Näin toteaa perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari.

”Venäjä ja Kiina tulevat todennäköisesti lähentymään. Hyvää on, että Trump ja Putin ovat jo päässeet jostakin keskustelemaan, koska Syyriassa on päästy eteenpäin. Uskon myös, että Pohjois-Korean osalta suurvallat pääsevät yhteisymmärrykseen.”

Huhtasaaren mielestä terve jännitys säilyy, mutta liikaa vastakkainasetteluja ei synny. Hän uskoo, että puolustusbudjetteja todennäköisesti kasvatetaan eri puolilla maailmaa.

”Ei EU:ta kunnioiteta maailmassa sillä lailla kuin EU itse kuvittelee”, Huhtasaari sanoo. Hänen mielestään suurvallat päättävät asioista.

Huhtasaari kokee, että mitä enemmän EU:lle siirretään valtaa – ja jos Suomi on EU:ssa – sitä vähemmän Suomella on vaikutusvaltaa. Hänen mielestään EU-kriittisyys vain lisääntyy Euroopassa.

”Jos EU on löyhä itsenäisten valtioiden liitto, se voi tehdä hyviä asioita. Vastustan vain sitä, että EU:sta tehdään väkisin liittovaltio.”

Huhtasaaren mielestä parasta puolustuspolitiikkaa on hyvä ulkopolitiikka. ”Presidentin tulee pitää hyvät suhteet suurvaltoihin ja naapurivaltioihin ja vaikuttaa siihen, että Suomi saa lisää vientiä.”

Huhtasaaren mukaan ”haitalliset kansainväliset sopimukset” pitää torjua. ”Haluaisin, että Suomi peruisi Ottawan miinasopimuksen. Neuvottelisin myös uudelleen Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksen. Lisäksi haluaisin pysäyttää Suomelle haitallisen maahanmuutto- ja EU:n liittovaltiokehityksen.”

Huhtasaaren mielestä presidentti pystyy arvojohtajana luomaan painetta. Hän haluaisi, että presidentin valtaoikeuksia lisättäisiin esimerkiksi palauttamalla oikeus hajottaa eduskunta.

Merja Kyllönen: Välittäjähenkilö


Jos eurooppalaiset johtajat eivät pysty täyttämään Yhdysvaltain jättämää valtatyhjiötä, olemme tuuliajolla. Näin katsoo vasemmistoliiton presidenttiehdokas Merja Kyllönen.

Hän kuitenkin kiistää, että tilanne näyttäisi vuonna 2024 epätoivoiselta. Olennaista hänen mielestään on, pystyvätkö Euroopan johtajat aloittamaan dialogin esimerkiksi Kiinan ja Venäjän kanssa pakolaiskysymyksestä ja ilmastonmuutoksesta.

Haasteina Kyllönen pitää nälkää, vesiongelmaa ja ilmastonmuutosta. ”Ne ovat kaiken laajemman keskustelun ulkopuolella.”

Päättäjien pitäisi myös estää uusien talous- ja rahakuplien syntyminen. Kyllönen puhuu jopa pinnan alla kytevästä uudesta talouskriisistä. Hän sanoo, että sotilaallisessa voimankäytössä saatetaan nähdä ”voimainkoettelua”, jos nykylinja jatkuu.

”EU:lla ei ole rohkeutta olla maailmanrauhan esitaistelija, vaikka rauhan Nobel EU:lle myönnettiin vuonna 2012”, hän sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että unioni havahtuu rauhantyön ja sovittelun merkitykseen: ”Toivottavasti siihen ei tarvita mitään hurjia luonnonkatastrofeja.”

Kyllösen mielestä Euroopan tai Suomen ei pitäisi tehdä Venäjän suhteen virhettä siitä, että dialogia ei käydä. ”Nousee sellaista tiettyä kylmän sodan ajan henkeä, jossa jokainen käpertyy omaan nurkkaansa.”

Natoon Kyllönen ei Suomea halua. Sotilasliittoon kuuluminen kasvattaisi hänen mielestään uhkia. Hänen mielestään Suomi voisi parhaiten tehdä rauhantyötä siviilikriisinhallinnassa.

Tasavallan presidentin pitäisi toimia välittäjänä Suomen ja muiden maiden yhteistyön rakentamiselle sekä edistää ajatusta Suomesta rauhanrakentajana. ”Välittäjähenkilö” tosin ei toimi yksin: ”Presidentillä pitäisi olla ensin hyvä luottamus maan hallituksen ja eduskunnan kanssa.”

Jos Kyllöseltä kysytään, Suomen ulkopolitiikan laajaksi linjaksi voisi ottaa siltojen rakentamisen – vaikka Venäjän suuntaan. ”Juuri nyt tuntuu, ettei ole oikein mitään tahoa, joka haluaisi keskustelua avata.”

 

Sauli Niinistö: Suomen kasvot

Transatlanttisissa suhteissa on kysymysmerkkejä, kun taas Venäjän ja Yhdysvaltojen välisissä suhteissa on pyrkimystä parannukseen, sanoo istuva presidentti Sauli Niinistö. Hänen mukaansa Venäjä on joissain asioissa osoittanut yhteistyöhalukkuutta myös EU:n kanssa.

Niinistö ottaa esiin vanhan ajatuksen yhteisestä vihollisesta. Hänelle talous olisi globaali yhdentäjä – ja ilmastonmuutos yhteinen, globaali paha.

EU:n aseman täytyy olla nykyistä painavampi vuonna 2024, Niinistö katsoo. Hän uskoo, että EU:n turvallisuusyhteistyö vahvistaa EU:n painoarvoa muutoinkin.

”Minulla on ollut sellainen retorinen kysymys, että mikä on sellainen unioni, joka ei turvaa kansalaistensa elämää ja olemista.”

EU:n vahvistuminen tarkoittaa hänelle sitä, että unioni otetaan täysimääräisesti huomioon, kun maailman kysymyksiä ratkaistaan. ”EU on nyt sivuroolissa Syyriassa ja Pohjois-Koreassa.”

Hän ei kuitenkaan aseta aikataulua sille, mitä konkreettisia asioita rakenteellisessa yhteistyössä eli EU:n puolustusyhteistyössä pitäisi olla saavutettu vuoteen 2024 mennessä. Niinistö vertaa sitä Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyöhön: on edettävä askel kerrallaan.

Suomella on mahdollisuus toimia hyvin laaja-alaisesti, Niinistö katsoo. Hänen mukaansa Suomen rooli ymmärretään myös maailmalla – monet valtiojohtajat katsovat, että Suomen kanssa on mahdollista rakentaa laajaa yhteistyötä. Niinistö painottaa dialogia, niin EU:n ja Venäjän kuin Venäjän ja Yhdysvaltojenkin välillä.

Tasavallan presidentillä on muihin valtiojohtajiin nähden oma roolinsa: »Kansainvälisissä suhteissa tietysti tarvitaan jotkut Suomen kasvot.”

Niinistön mielestä ulkopolitiikassa pitäisi saada kuntoon kansainvälinen sopimusjärjestelmä. Koska YK:n turvallisuusneuvosto ei toimi kunnolla, tarvitaan myös ”kasvokeskusteluja”. Tavoitteena hän pitää kuitenkin kansainvälisen sopimusjärjestelmän nostamista arvoonsa.

 

”Siinä kaikki kasvot ovat tärkeitä, kaikkien valtioiden kasvot.”



Nils Torvalds: Pohjoismaiden unilukkari


Venäjän talous saattaa kehittyä jyrkästikin huonompaan suhtaan, koska maa jää teknologisesti jälkeen. Jos maa toimii rationaalisesti, Venäjä yrittää päästä yhteistyöhön Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa, mutta mikään ei osoita, että käänne tapahtuisi. Näin arvioi rkp:n presidenttiehdokas Nils Torvalds maailman tilaa vuonna 2024.

”Sotilaallisen voimankäytön osalta haluaisin kuitenkin uskoa, ettei tilanne mene huonompaan suuntaan eikä uusia Krimin ja Ukrainan kaltaisia tapauksia tule.”

Samaan aikaan Yhdysvaltojen suuntaa on vaikea arvioida. Maalla on vakaa hallinto, joka pitää laivan kurssilla huolimatta epästabiilista presidentistä, mutta politiikan ja talouden kehityksen osalta ei Yhdysvalloissakaan näytä hyvältä.

Torvalds arvioi, että kolmantena suurvaltana Kiina vakauttaa kansainvälistä tilannetta, koska ”maa on ennustettavampi kuin Yhdysvallat ja Venäjä”.

Torvalds ei usko brexitin toteutuvan. Britannian EU-eron peruuntuminen olisi hänestä hyväksi Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiselle. ”Jos eurooppalaiset valtiot ymmärtävät toimia yhdessä, Euroopasta voidaan kehittää voimakkaasti stabilisoiva tekijä kansainvälisessä politiikassa.” Se olisi Euroopalle myös taloudellinen etu.

Suomi voisi Torvaldsin mielestä vaikuttaa kokoaan enemmän rakentamalla eurooppalaista ja pohjoismaista yhteistyötä.

Presidentin pitäisi hänestä vaikuttaa erityisesti oman toimivaltansa puitteissa ulko- ja turvapolitiikkaan. Vaalikampanjassaan Torvalds on pofiloitunut Naton kannattajana.

»Presidentillä on myös tärkeä rooli nostaa tasavallan unilukkarina keskusteluun asioita, joissa puoluepoliittinen koneisto ei pysty tai halua olla aktiivinen», Torvalds sanoo.
Hänestä Suomen presidentti voisi myös toimia muiden Pohjoismaiden unilukkarina ja edistää Pohjoismaiden aktiivista roolia EU:ssa.

 

Matti Vanhanen: Puheenaiheiden nostaja

Venäjä tuskin kuuden vuoden aikana olennaisesti muuttaa linjaansa, arvioi keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Sen sijaan Yhdysvallat saattaa seuraavien presidentinvaalien jälkeen kääntyä kohti yhteistyötä. Kiina säilyttää luultavasti yhteistyöhalukkuutensa.

Jos Yhdysvaltojen politiikassa tapahtuu muutos, se vaikuttaa todennäköisesti eniten kauppasuhteisiin EU:n kanssa. Yhdysvaltojen suhde Venäjän kanssa pysyy luultavasti lähivuosina jähmeänä ja epäluuloisena Venäjän väitetyn vaalivaikuttamisen takia.

Maailman kauppapolitiikassa EU voisi olla hallitsevassa roolissa, Vanhanen sanoo. Afrikan suhteen EU:lla on mahdollisuus olla aktiivisin toimija maailmassa. ”Toivon myös, että Intia, Kiina ja Japani kokisivat Euroopan tärkeimmäksi partnerikseen. Suhteessa Lähi-itään taas pelkään, että EU:n asema ei vahvistu.”

Vanhanen toivoo, että EU keskittyisi ulkosuhteissaan muutamaan suureen kysymykseen: ensimmäisenä Afrikkaan liittyviin asioihin – maahanmuuttoon, terrorismiin ja kehityskysymyksiin, toisena ilmastonmuutokseen ja kolmantena aktiiviseen kauppapolitiikkaan.

”Toivon, että myös Suomi laajentaa agendaansa EU:ssa näiden globaalien kysymysten suuntaan ja jäntevöittäisi erityisesti Afrikka-politiikkaansa.”

Suomen pitäisi pystyä vaikuttamaan, ja Vanhanen haluaisi palauttaa globaalin ulottuvuuden Suomen ulkopolitiikkaan. ”Jotta meillä olisi puhevaltaa silloin, kun sitä meitä koskevissa asioissa tarvitsemme, meidän pitää väliaikoina olla kiinnostuneita myös muiden asioista.”

Presidentti voi vaikuttaa puheiden aihevalinnoilla osallistumalla kansainvälisiin konferensseihin ja sillä, mihin hän tekee matkoja. Vanhanen katsoo, että presidentti ei ole kuitenkaan riippumaton toimija, vaan presidentin tulee toimia tiiviisti ja koordinoidusti yhdessä koko ulkoasiainhallinnon kanssa.

Paavo Väyrynen: Vanhan linjan presidentti

Suurvaltasuhteet alkavat kuuden vuoden kuluessa vähitellen parantua, arvelee valitsijayhdistyksen tukema ehdokas Paavo Väyrynen. ”Uskon, että tulee liennytystä poliittisiin suhteisin ja se heijastuu myönteisesti myös taloudelliseen yhteistyöhön.”

EU:n roolissa hän ei usko tapahtuvan ratkaisevaa muutosta. ”EU:llahan olisi mahdollisuudet olla todella merkittävä globaali toimija, jos se keskittyisi niihin asioihin, joissa se jo tällä hetkellä on johtava voima maailmassa, eli kehityspolitiikkaan, kauppapolitiikkaan, kestävän kehityksen edistämiseen ja ihmisoikeuskysymyksiin”, Väyrynen sanoo.

Nykyisellään EU keskittyy Väyrysen mielestä liikaa sotilaalliseen toimintaan. ”Se on väärä valinta siinä mielessä, ettei Euroopan unioni ole eikä siitä tule sotilaallista mahtitekijää,” hän uskoo.

Suomella voi Väyrysen arvion mukaan olla kuuden vuoden kuluttua nykyistä merkittävämpi rooli maailmanpolitiikassa, jos kehitysyhteistyömäärärahoja lisätään. ”Kehitysyhteistyömäärärahat pitäisi palauttaa sinne 0,7:ään [prosenttiin bruttokansatuotteesta], mihin jo oltiin pääsemässä. Tätä kautta meille avautuisi mahdollisuus Euroopan unionissa ja suoraan globaalitasolla vaikuttaa maailmanlaajuiseen kehitykseen.”
 
Tällä hetkellä Suomen kehitysyhteistyömäärärahat vastaavat 0,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
 
Väyrynen pitää myös pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä. Presidenttinä hän nojaisi menneiden vuosikymmenten linjaan.

”Presidentin pitäisi ennen muuta selkiinnyttää Suomen asemaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana – palata siis Paasikiven, Kekkosen ja Mauno Koiviston edustamalle turvallisuuspoliittiselle linjalle. ”

Virallisesti Suomen turvallisuuspoliittinen status on tällä hetkellä puolustusliittoon kuulumaton maa.

Näitä ehdokkailta kysyttiin:

  1. Minkälaiseen suuntaan arvioitte suurvaltasuhteiden kääntyvän seuraavan presidenttikauden aikana vuoteen 2024 mennessä taouden, politiikan ja sotilaallisen voimankäytön alueilla?
  2. Minkälainen asema EU:lla on silloin maailmanpolitiikassa? Entä Suomella?
  3. Mihin tasavallan presidentin tulisi ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan?
 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 4/2017

Kiista turvapaikanhakijoista teki Saksan hallituksen synnytyksestä poikkeuksellisen vaikean – näin tapahtumat etenivät

Tuula Toivio

UP katsoi hypetetyn Kalevalanmaan, joka tekee Oopperatalosta viihteen näyttämön – teos on puhutteleva runsaudensarvi

Eeva Innola

EU on jo melkein liittovaltio, mutta siitä ei haluta puhua – näin federalismista tuli poliittinen lyömäase

Laura Myllymäki/UP

Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin – tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla

Kaarina Vainio/UP

Itsenäisen Suomen historia on menestystarina, johon liittyy kiusallisia piirteitä: perustuslakia on taivutettu moneen kertaan

Johanna Rainio-Niemi

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Janne Riiheläinen

Kirja: Brexit on Irlannille pilvi ilman kultareunusta – Pohjois-Irlannin rauhanprosessi voi vaarantua

Pasi Myöhänen

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa

Vertti Kiukas

Venäläisen Vladimir Kara-Murzan sisäelimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta – kahdesti myrkkyä saanut dissidentti ei tiedä, miten ainetta päätyi hänen kehoonsa

Joonas Pörsti/UP

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio

 

Katastrofin hinta

Laura Myllymäki/UP

Raqqan toinen valtaus

Saana-Maria Jokinen

Erilaiset diktatuurit

Pirkko Pöntinen

Kansallisvaltion jälkeen

Heidi Hautala

Alueiden Euroopasta liittovaltioksi

Hannu Reime

Kansanvalta hajautuu eri tasoille

Jutta Urpilainen

Uusi maailmanpoliisi

Matti Koskinen

Vuonna 2024

Janne Salomaa ja Laura Myllymäki/UP

Iskunkestävät

Laura Myllymäki/UP

Tyrkkyvaltiot vailla tunnustusta

Olli Ruohomäki

Kiinan hoiperteleva talous

Tuula Toivio

Pulmalliset hauraat valtiot

Olli Ruohomäki

Jihadismi yllätti Ranskan

Janne Hopsu

Mafia rakastaa demokratiaa

Ville Ropponen

Taakanjako on ikuisuusaihe

Matti Pesu

Balkan järjestöjen vallassa

Heta Muurinen

Demokraattien toivo

Jenni Heikka

Ensimmäinen tv-presidentti

Anna-Kaisa Hiltunen

Nooan jälkeläiset

Joonas Pörsti/UP

Mikä ihmeen G?

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta