Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Anton Shekhovtsov: Russia and the Western Far Right. Tango Noir. Routledge 2017, 266 s.

Janne Riiheläinen

Anton Shekhovtsovin kirja Russia and the Western Far Right on tärkeä osa maailmanpolitiikan uusien vaikutuskeinojen paljastumista, kirjoittaa Janne Riiheläinen.

Eri puolilla läntistä maailmaa paljastuu ja konkretisoituu asioita, jotka vaikuttavat suoraan jännitysromaaneista napatuilta. Humanististen tieteiden instituutissa IWM:ssä Wienissä Itävallassa tutkijana työskentelevän Anton Shekhovtsovin kirja Russia and the Western Far Right on tärkeä osa maailmanpolitiikan uusien vaikutuskeinojen paljastumista. 

Kirjassaan Shekhovtsov käy tarkasti läpi Venäjän ja Euroopan äärioikeiston välisiä suhteita. Hän selvittää, keitä Venäjän keskeinen ideologi Alexander Dugin tapasi seminaareissa 1990-luvulla, ketkä äärioikeiston poliitikot lännestä osallistuivat vaalitarkkailijoina Krimin kansanäänestykseen 2014 ja minkälaisia poliitikkoja venäläiset tv-kanavat käyttävät kommentaattoreinaan.

Kun kokonaisuus on esitetty kirjan kaltaisen esityksen tarkkuudella, poistuu mahdollisuus kuitata edelleen hurjalta tuntuva ilmiö foliohattuiluna. Shekhovtsov kuvaa yksityiskohtaisesti ihmisten ja organisaatioiden yhteyksiä ja purkaa huolellisesti osiin esimerkkitapauksia. Shekhovtsovin mukaan molemmat osapuolet hyötyvät Venäjän ja äärioikeiston yhteyksistä. Äärioikeisto saa uskottavuutta ja tukea omalle, aiemmin vain marginaalissa tapahtuneelle toiminnalleen. Venäjä saa poliittisen liittolaisen, joka pyrkii heikentämään läntistä integraatiota ja yhteistyötä, jotka ovat Venäjän valtapoliittisten pyrkimysten tiellä.

Venäjän valtio lähti voimallisesti mukaan kontaktien luomiseen 2000-luvun alkuvuosina, kun Kreml pelästyi entisen itäblokin alueella tapahtuvia värivallankumouksia. Niiden se katsoi olevan lännen liberaalien demokratioiden aggressioita.

Venäjän ja äärioikeiston suhteita ei silloin alettu suinkaan rakentaa tyhjästä. Shekhovtsov kuvaa ensimmäisten yhteyksien syntyneen jo maailmansotien välisenä aikana. Kylmän sodan aikana monien äärioikeistolaisten liittoutumattomuudeksi nimeämä halu irtautua Yhdysvaltojen vaikutuspiiristä toimi Neuvostoliiton etujen mukaisesti.

Silloin vielä kommunistinen ideologia esti pysyvämpien rakenteiden luomisen. Nyt kun osapuolet jakavat monin tavoin myös ideologisen yhteensopivuuden vaalimalla yhtenäiskulttuurisen kansallisvaltion aatetta, on yhteistyön kehittyminen esteetöntä. Liberaali länsimainen demokratia näyttäytyy yhteisenä vastuksena.

Shekhovtsovin kirja on perusteellinen puheenvuoro siitä, miten liberaalia demokratiaa eri syistä vastustavat tahot etsivät ja löytävät tapoja tehdä yhteistyötä.

Kirjan suomentaminen sekä vastaavalla perusteellisuudella tehty tutkimus suomalaisen laita- ja äärioikeiston suhteista Venäjälle olisivat enemmän kuin paikallaan.

Kirjoittaja on tietokirjailija, joka bloggaa turvallisuuspolitiikasta.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 4/2017

Kiista turvapaikanhakijoista teki Saksan hallituksen synnytyksestä poikkeuksellisen vaikean – näin tapahtumat etenivät

Tuula Toivio

UP katsoi hypetetyn Kalevalanmaan, joka tekee Oopperatalosta viihteen näyttämön – teos on puhutteleva runsaudensarvi

Eeva Innola

EU on jo melkein liittovaltio, mutta siitä ei haluta puhua – näin federalismista tuli poliittinen lyömäase

Laura Myllymäki/UP

Botit ja kyborgit sorkkivat ajatteluamme verkossa päivittäin – tutkija: sääntelyn pallo on valtiollisilla toimijoilla

Kaarina Vainio/UP

Itsenäisen Suomen historia on menestystarina, johon liittyy kiusallisia piirteitä: perustuslakia on taivutettu moneen kertaan

Johanna Rainio-Niemi

Miksi naiset eivät puhu ulkopolitiikasta?

Kaarina Vainio/UP

Ugandassa pakolainen saa maatilkun, koulunkäyntioikeuden ja vapauden liikkua

Janne Salomaa

Uutuuskirja kuin jännitysromaani: Euroopan äärioikeisto ja Venäjä hyötyvät yhteyksistään

Janne Riiheläinen

Kirja: Brexit on Irlannille pilvi ilman kultareunusta – Pohjois-Irlannin rauhanprosessi voi vaarantua

Pasi Myöhänen

Liittovaltion hyvät puolet

Teija Tiilikainen/UP

Kohti sosiaalisesti oikeudenmukaista Eurooppaa

Vertti Kiukas

Venäläisen Vladimir Kara-Murzan sisäelimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta – kahdesti myrkkyä saanut dissidentti ei tiedä, miten ainetta päätyi hänen kehoonsa

Joonas Pörsti/UP

Jännitteitä, EU:n paikka pöydässä ja Yhdysvaltain kokoinen kysymysmerkki – Näin presidenttiehdokkaat tulkitsevat maailman tilaa vuonna 2024

Janne Salomaa, Laura Myllymäki & Tuula Toivio

 

Katastrofin hinta

Laura Myllymäki/UP

Raqqan toinen valtaus

Saana-Maria Jokinen

Erilaiset diktatuurit

Pirkko Pöntinen

Kansallisvaltion jälkeen

Heidi Hautala

Alueiden Euroopasta liittovaltioksi

Hannu Reime

Kansanvalta hajautuu eri tasoille

Jutta Urpilainen

Uusi maailmanpoliisi

Matti Koskinen

Vuonna 2024

Janne Salomaa ja Laura Myllymäki/UP

Iskunkestävät

Laura Myllymäki/UP

Tyrkkyvaltiot vailla tunnustusta

Olli Ruohomäki

Kiinan hoiperteleva talous

Tuula Toivio

Pulmalliset hauraat valtiot

Olli Ruohomäki

Jihadismi yllätti Ranskan

Janne Hopsu

Mafia rakastaa demokratiaa

Ville Ropponen

Taakanjako on ikuisuusaihe

Matti Pesu

Balkan järjestöjen vallassa

Heta Muurinen

Demokraattien toivo

Jenni Heikka

Ensimmäinen tv-presidentti

Anna-Kaisa Hiltunen

Nooan jälkeläiset

Joonas Pörsti/UP

Mikä ihmeen G?

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta