Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Macron ”liekehti” Eurooppa-puheessaan – ehdotti verotusoikeutta sekä yhteisiä listoja eurovaaleissa

Joonas Pörsti/UP
Wikimedia Commons/Gouvernement français

Puheessa uudistuksia riitti lähes kahdeksi tunniksi. Ranskan lehdistö innostui presidentin visioista.


Ranskan presidentti Emmanuel Macron piti tiistai-iltapäivänä 26.9. Sorbonnen yliopistolla voimakkaan puheen, jossa hän kehotti uudistamaan Euroopan unionia. Ongelmia ei tulisi Macronin mukaan sysätä Brysselille, kuten populistit tekevät, vaan ottaa niistä itse vastuu. ”Me olemme Bryssel”, Macron paalutti. Euroopan unioni suojaa Macronin mukaan eurooppalaista identiteettiä, ihmisoikeuksia ja sivilisaatiota, vihanpitoa vastaan.

Macronin ehdotuksiin kuului euroalueen yhteinen budjetti, jonka avulla huolehditaan yhteisestä ”hyvästä” (biens) eli turvallisuudesta, digimurroksesta, kilpailukyvystä sekä maahanmuutto- ja ilmastopolitiikasta. Yhteiseen budjettiin kerättäisiin varoja internet-yrityksiltä, joiden tulisi Macronin mielestä kompensoida uuden talouden aiheuttamia haittoja. Lisäksi rahaa voitaisiin kerätä ympäristöveroista sekä harmonisoitavista yhteisöveroista.

Euroalueen budjetin valvontaan tarvitaan parlamentti – sen koostumusta tai tulevia tehtäviä budjetin osalta Macron ei täsmentänyt. Euroopan parlamentista brexitin jälkeen vapautuvat 73 paikkaa kuitenkin täytettäisiin yhteiseurooppalaisilta listoilta valittavilta mepeillä. Vuoden 2025 vaaleissa jo puolet europarlamentaarikoista valittaisiin tällaisilta listoilta. Komissaarien määräksi riittäisi 15. Macron kehotti EU:n kuutta perustajavaltiota luopumaan ensimmäisenä omista komissaareistaan.

EU:n yhteisen puolustuksen vahvistamiseksi Macron ehdotti sotilasvaihtoa Eurooppaan. Vapaaehtoiseen ohjelmaan osallistuvien EU-maiden sotilaat voisivat osallistua toisissa jäsenmaissa tiedusteluyhteistyöhön sekä operaatioiden suunnitteluun ja tukitoimintoihin. ”Ensi vuosikymmenen alkuun mennessä Eurooppaan on saatava yhteisiä joukko-osastoja interventioita varten, yhteinen puolustusbudjetti sekä puolustusdoktriini.” Lisäksi Macron ehdotti eurooppalaisen tiedusteluakatemian perustamista.

Macronin ehdottamiin talousuudistuksiin kuuluvat yhteisverojen sekä minimipalkkojen ja työnantajamaksujen harmonisointi. Vuoteen 2020 mennessä tulisi sopia haarukka, jossa yhteisöverot voivat liikkua – siitä poikkeamista seuraisi EU:n koheesiorahojen menetys. Niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden työnantajamaksut tulisi maksaa korkeamman vaihtoehdon (yleensä kohdemaan) mukaan, mutta maksut menisivät lähtömaahan. Tämä olisi Macronin mukaan tärkeä elementti eurooppalaisen solidaarisuuden vahvistamisessa. Keskustelu liittyy ”puolalaisiin putkimiehiin”, joiden vastaanottamisen on katsottu aiheuttavan epäreilua kilpailua ja polkevan työntekijöiden oikeuksia Euroopassa.

Maahanmuuttopolitiikkaa Macron yhtenäistäisi perustamalla Euroopan yhteisen turvapaikkaviraston sekä ”rajavalvonnasta vastaavat eurooppalaiset poliisijoukot”. Turvapaikkahakemusten käsittelyä tulisi tehostaa jakamalla hakijoiden tiedot eri maiden välillä. Lisäksi pakolaisten integraatiota tulisi kohentaa ”rahoittamalla laaja koulutusohjelma”. Lisäksi kerättäisiin uutta rahoitusta kehitysyhteistyöhön etenkin Afrikassa perustamalla Euroopan laajuinen varainsiirtovero.

Ilmastonmuutosta Macron torjuisi asettamalla Euroopan rajoille hiiliveron, jonka taso olisi tuntuva, vähintään 25 tai 30 euroa hiilidioksiditonnilta. Euroopan maiden välisiä sähkönsiirtoverkkoja tulisi parantaa yhteisten energiamarkkinoiden vahvistamiseksi. Lisäksi Macron kehittäisi vähäpäästöistä autoilua tukevaa liikenneinfrastruktuuria.

Macron ei puhunut avoimesti federalististen rakenteiden luomisesta Eurooppaan, mutta monet ehdotukset olisivat toteutuessaan askeleita siihen suunteen – puolustusyhteistyön lujittaminen, yhteinen verotus, sosiaalisten oikeuksien ja yhteisöverojen harmonisointi sekä Euroopan laajuiset listat Euroopan parlamentin vaaleissa.

Presidentin puhe sai voittopuolisesti innostuneen vastaanoton Ranskan lehdistössä. Macronin poliittisia taustavoimia lähellä oleva keskustaoikeistolainen Le Point -viikkolehti kuvasi puhetta ”liekehtiväksi”. Konservatiivinen Le Figaro kuvasi puhetta ”vanhan mantereen yli käyväksi rajuilmaksi, joka sisälsi lupauksen kaiken mylläämisestä uudeksi”. Useissa kommenteissa nähtiin realistisesti, että presidentillä on vastassaan suuria voimia ja työsarkanaan halvaantunut maanosa.

Vasemmistolaisen La Libérationin toimituspäällikkö Laurent Joffrin kiitteli, että presidentillä on sata hyvää syytä viitoittaa Euroopalle tietä yhteisessä puolustuksessa, terrorismin vastaisessa taistelussa, maahanmuuttopolitiikassa sekä kansalaistensa sosiaalisissa oikeuksissa ja suojelussa. ”Se on eksyksissä olevan maanosan ainoa toivo”, Joffrin kommentoi uudistusohjelmaa.

Toisaalta Joffrin epäili, että Macronin korkealentoinen puhe voisi olla ”harhautus”, jonka presidentti tarjoili kotimaan vaikeiden budjettineuvotteluiden aattona.

Suomessa pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo kommentoivat Macronin puhetta tuoreeltaan. Sipilä jakoi blogissaan Macronin tavoitteet puolustusyhteistyön ja maahanmuuttopolitiikan tiivistämisestä. Myös ympäristö- ja energiapolitiikan osalta Sipilän on ”helppo yhtyä Macronin tavoitteisiin ja vaatimukseen eurooppalaisesta johtajuudesta”.

Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisessä Macron ottaisi Sipilän mielestä ”liian suuria askeleita”. Sipilä ei lämmennyt ehdotuksille antaa EU:lle verotusoikeus ja kasvattaa euroalueen yhteistä budjettia.

Suomen Tietotoimistolle antamissaan kommenteissa myöskään Orpo ei innostunut EU:n verotusoikeudesta. Orpo mainitsi esimerkkeinä transaktioveron, hiiliveron ja digiveron. Sen sijaan EU:n budjetissa voisi Orpon mukaan olla euroalueelle oma menoluokka, jolla tuettaisiin jäsenmaiden rakenteellisia uudistuksia.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ehdotti euroalueen erillistä budjettilinjaa unionin tilaa käsittelevässä linjapuheessaan syyskuussa.

 

Macronin puheen yhteenveto on julkaistu aiemmin Ulkopolitiikka-lehden yhteistyökumppanin Debattibaarin sivuilla. Voit osallistua Debattibaarin keskusteluun EU:n uudistamisesta täällä.

 
Kommentoi artikkelia
 
 

Valta vaihtuu Afrikassa

Anna-Kaisa Hiltunen

Brexitistä lisää suomalaisia

Laura Myllymäki/UP

Kuin kaksi marjaa?

Tuula Toivio ja Laura Myllymäki

Mammutti

Laura Myllymäki/UP

Toisistaan riippuvaiset

Tuuli Koivu

Rahaa pakotteiden ohi

Niko Vartiainen

Maihinnousu

Taina Tervonen ja Anna-Kaisa Hiltunen

Oikeusvaltio koetuksella

Mitjo Vaulasvirta

Kameran takana on oligarkki

Ryhor Nizhnikau

Kahden tulen välissä

Laura Myllymäki/UP

Toimittajat pakosalla

Anna-Kaisa Hiltunen

Kehitysavusta tuli tuote

Jenna Vehviläinen/UP

Ilmastotoivot Trumpin kaudella

Matti Kahra

Yhteen kasvaneet jättiläiset

Niko Vartiainen

Historiaton tulkinta Kiinasta

Jyrki Kallio

Mustanmeren myyttinen solmu

Jussi Lassila

Demokratian sairaskertomus

Johanna Vuorelma

Katse etelään

Joonas Pörsti/UP

Chiliä ja heinäsirkkoja

Maija Salmi

Tuomiopäivän kelloa siirrettiin

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta