Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Macron on tuntematon kortti – uudistaisi EU:ta jopa kansanäänestyksin

Taina Tervonen, Pariisi
Eric Feferberg/Pool/EPA/All Over Press

Emmanuel Macron nousi Ranskan presidentiksi EU-myönteisin tunnuksin, mutta hänen poliittiset linjauksensa keskittyvät kotimaahan.


Ranskan keskustaliberaalilla presidentillä Emmanuel Macronilla on hihassaan ässä kesäkuun parlamenttivaalien varalle. Macronin La République en marche -puolueella on mahdollisuus näyttäytyä turvallisena vaihtoehtona, katsoo Grenoblen yliopiston politiikan tutkija Vincent Tournier.

Taustalla on ranskalaista politiikkaa leimaava epätietoisuus. Etenkin sosialistit lähtevät tuleviin vaaleihin hajanaisin rivein ja altavastaajan asemassa. Sen sijaan monet La République en marche -puolueen ehdokkaista ovat politiikassa uusia nimiä.

»Se on erittäin myyvä argumentti nykyisessä tilanteessa, jossa kansalaiset vaativat poliittisen kentän uudistamista.»

»Kortit jaetaan uusiksi perinteisten puolueiden sisällä, mutta myös toisella kierroksella tappion kärsineen Kansallisen rintaman sisällä», hän sanoo.

 

Ranskan presidentinvaaleja leimasi vahva polarisaatio, joka näkyi etenkin nuorten äänestyskäyttäytymisessä. Chambérysta kotoisin oleva oikeustieteen opiskelija Rayane Merabet, 19, päätyi äänestämään laitavasemmistolaista Jean-Luc Mélenchonia, vaikka oli talouskysymyksissä samoilla linjoilla Kansallisen rintaman ehdokkaan Marine Le Penin kanssa.

»Le Penin näkemystä siirtolaisuudesta en voi hyväksyä», Merabet sanoo.

Merabet’n tavoin yli puolet 18–24-vuotiaista äänesti jompaakumpaa ääripäätä: vasemmistorintaman Mélenchonia tai äärioikeiston Le Peniä. Perinteisten suurten puolueiden sosialistien ja tasavaltalaisten ehdokkaat saivat vain 10 ja yhdeksän prosenttia nuorten äänistä.

»Nuorten äänestyskäyttäytyminen heijastaa laajempia virtauksia, usein hiukan kärjistettynä », sanoo sosiologi ja politiikan tutkija Anne Muxel pariisilaisesta Cevipof-tutkimuslaitoksesta.

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Marine Le Pen sai 21 prosenttia nuorten äänistä. Koko väestön äänistä hän sai 23 prosenttia. Mélenchon puolestaan sai 30 prosenttia nuorten ja 19,6 prosenttia koko väestön äänistä.

Muxel tulkitsee tuloksen kertovan siitä, että Kansallisesta rintamasta on tullut myös nuorisolle yksi vaihtoehto muiden joukossa. Kaiken kaikkiaan äänestysprosentti oli historian alhaisimpia: 74,66.

Monet Macronin äänestäjistä äänestivät ennen kaikkea Le Peniä vastaan, eivät niinkään Macronin ohjelman puolesta.

»Kansallinen rintama on syönyt ääniä sekä oikealta että vasemmalta sellaisilla alueilla, jotka perinteiset puolueet ovat jättäneet oman onnensa nojaan», toteaa politiikan tutkija Christèle Marchand-Lagier, joka on seurannut äärioikeiston nousua Etelä-Ranskassa 15 vuoden ajan.

Etelässä uudet äänestäjät tulevat perinteisen oikeiston puolelta, työssäkäyvästä keskiluokasta, joka kokee joutuvansa liian ahtaalle verotuksessa ja joka vastustaa maahanmuuttoa.

Sen sijaan työttömyyden parissa kamppailevassa Pohjois-Ranskassa Kansallista rintamaa äänestää työläisväestö, joka on vuosikausia kannattanut vasemmistoa ja äärivasemmistoa.

»Yhteisen strategian rakentaminen on hankalaa Kansalliselle rintamalle, koska syyt äänestää puoluetta ovat hyvin erilaisia eri puolilla Ranskaa», kuvailee Marchand-Lagier.

Puolueen vahva paikallinen kannatus on siis samalla sen vahvuus ja heikkous.

 

Toistaiseksi Macronin selkein EU-linjaus on koskenut euroalueen aiempaa vahvempaa poliittista hallintaa. Se saavutettaisiin Macronin mukaan euroalueen yhteisen budjetin ja valtiovarainministerin avulla.

Euroopan demokratiavajetta Macron korjaisi »eurooppalaisilla demokratiakonventioilla.» Macronin puheet ovat olleet hyvin epämääräisiä, mutta Eurooppa-projektia tulisi hänen mukaansa uudistaa »yhdessä kansalaisten kanssa», jopa kansanäänestyksin.

Vincent Tournier pitää yllättävänä, ettei Macron puhunut presidentinvaalikampanjassaan EU:n uudistamisesta.

»Macron määrittelee itsensä Eurooppa-myönteiseksi, mutta kaikki hänen ehdotuksensa demokratiavajeen korjaamiseksi – kuten kaikki muutkin hänen ehdotuksensa yleisesti ottaen – koskevat ennen kaikkea Ranskaa eivätkä Eurooppaa.»

Sama häilyvyys koskee myös muita ulkopoliittisia linjauksia. Kun Macron talousministerinä vieraili Moskovassa tammikuussa 2016 tapaamassa paikallisia bisnesvaikuttajia, hän vaati Venäjä-pakotteista luopumista. Sittemmin hän on siirtynyt kannattamaan EU:n linjaa, jonka mukaan pakotteista ei luovuta ennen kuin Venäjä noudattaa Minskin sopimusta. Tammikuussa Macron sanoi kannattavansa Venäjä-suhteissa yleiseurooppalaista linjaa.

Kirjoittaja on Ranskassa asuva vapaa toimittaja.

Parlamenttivaalit

  • Ranskan parlamenttivaalit ovat kesäkuun 11. ja 18. päivinä.
  • Toinen kierros järjestetään kussakin 577 vaalipiiristä, jos ensimmäisellä kierroksella yksikään ehdokas ei saa annettujen äänten absoluuttista enemmistöä.
  • Toiselle kierrokselle pääsevät kaikki yli 12,5 prosenttia äänistä saaneet ehdokkaat. Vaaliliitot solmitaan usein tässä vaiheessa.
  • La République en marche -puolue on valinnut ehdokkaansa tuhansien netin kautta ilmoittautuneiden joukosta. Aiemmin se tunnettiin En Marche ! -liikkeenä. Puolue asettaa ehdokkaita suurimpaan osaan vaalipiireistä.
 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 2/2017

Macron on tuntematon kortti – uudistaisi EU:ta jopa kansanäänestyksin

Taina Tervonen, Pariisi

Demokratian hätähuuto

Teija Tiilikainen/UP

Valtaan nousee nyt miljardöörejä – "esiintyvät valkoisina ritareina"

Kaarina Vainio/UP

Voiko demokratia juurtua Keniaan? Syksyn vaalit ovat näytön paikka

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Suomi jäi kimppakyydistä: olemme hännillä jakamistalouden käyttäjinä

Laura Myllymäki/UP

Aasian pelilauta heilahtaa: polttavinta on jännite Korean niemimaalla

Lauri Paltemaa

Päätöksenteossa kuuluu rikkaiden ääni, ja se voi kasvattaa jännitettä

Matti Ylönen

Eurokriisin todellinen perintö on polarisaatio, ei populismi

Timo Miettinen

Länsi, et ole ainut

Timo R. Stewart

Puolivillaista demokratiaa

Olli Ruohomäki

Trump muutti Syyrian-politiikkaansa yhdessä yössä – Miksi kemialliset aseet ovat "punainen viiva"?

Joonas Pörsti/UP

Finnairin toimitusjohtaja Vauramo UP:n haastattelussa: Suurvaltasuhteet ovat muutoksessa – ”Erityisesti Suomella on tässä tilanteessa mahdollisuus hakeutua lähemmäs Kiinaa"

Joonas Pörsti/UP

Donald Trump valehtelee ennennäkemättömällä tavalla – koulutus ei Yhdysvalloissa suojaa politiikan valheilta

Maria Annala, Boston

Skotlannin ulkoministeri Fiona Hyslop UP:n haastattelussa: ”On järkevää tarjota skotlantilaisille mahdollisuus äänestykseen”

Milja Komulainen

EU-piirien luetuin media on sumeilematon Politico – päätoimittaja Kaminskille Bryssel on kylä ja paneurooppalaisen tarinan keskus

Laura Myllymäki/UP

 

Skotlanti tahtoo äänensä kuuluviin

Milja Komulainen

Saako ulkomainen poliitikko kampanjoida Suomessa?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhyys, riski elämälle

Laura Myllymäki/UP

EU:n ongelmalapset

Matti Koskinen

Demokratian siemeniä idässä

Olli Ruohomäki

Tyynenmeren dominopalikka

Kirsi Crowley

Viisi mallia Britannialle

Emmi Skytén

Oi herää, Suomi!

Joonas Pörsti/UP

Kiinan linja pitää

Anne Ignatius

Sipilän hallitus EU-tyhjiössä

Ninni Sandelius

Daavidin linko

Erik Nyström

Jossain vai missä tahansa?

Leena Parkkinen

Kansanvaltaa afrikkalaisittain

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Kehotus arvokeskusteluun

Teija Tiilikainen/UP

Harkitsevia äänenpainoja

Joonas Pörsti/UP

Kuninkaan teltta suojaa arotuulelta

Toivo Martikainen

Rahapaja julkaisi entistä uudemmat juhlarahat

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta