Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kuka puolustaisi demokratiaa?

Anu Juvonen

Kuka puolustaisi demokratiaa?

Demokratia on jo sanana vastenmielinen muutamille maille. YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteisiin. Radikaalein niistä on tavoite edistää rauhaa, oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa. Niin radikaaleja tavoitteet eivät kuitenkaan ole, että meille tämä varsin arkinen käsite – demokratia – olisi päässyt mukaan. Esimerkiksi Kiina ja Venäjä eivät olisi tätä hyväksyneet. Demokratian avaintoimijoita, poliittisia puolueita ja parlamentteja, ei myöskään mainita.

Demokratiaa on tuettava, jotta tavoite rauhanomaisista yhteiskunnista ja muut kestävän kehityksen tavoitteet voivat toteutua. Tavoitteiden saavuttamisessa on olennaista, että maassa on toimiva monipuoluejärjestelmä, päätöksentekijät ovat vastuullisia ja varmistavat, ettei kukaan jää kehityksestä sivuun. Aidossa demokratiassa kehityksen hedelmät jakautuvat tasaisemmin ja hyödyttävät kaikkia pelkän kapean eliitin sijaan. Demokratian tukeminen edistää siten muiden kehitystavoitteiden saavuttamista.


EU ei pääse paukuttelemaan henkseleitä demokratian airuena ulkopolitiikassaan, vaikka demokratia on yksi unionin perusarvoista. Viime vuonna julkaistussa EU:n globaalistrategiassa demokratia ei ole pääprioriteettina. Strategia korostaa kyllä demokraattisen hallinnon ja vastuullisuuden merkitystä globaalistrategian eri osa-alueilla, mutta demokratia on vesitetty epäpoliittisemman ja byrokraattiselta kalskahtavan hyvän hallinnon konseptin taakse.

Kansainväliset järjestelmät ovat osiensa summa. EU on puutteistaan huolimatta tärkeä demokratian puolestapuhuja. Freedom Housen Supporting Democracy Abroad -raportin mukaan EU on kuitenkin vain keskinkertainen demokratian tukija. Raportti arvioi myös joitakin EU:n jäsenmaita, joista EU:ta paremman arvosanan saavat Ruotsi ja Puola. EU:n vahvistaminen demokratian edistäjänä vaatii jäsenvaltioilta hartiavoimin töitä. Tässä Suomen kannattaisi ottaa paalupaikka.


Suomen tuki demokratialle on ollut vain 6–7 prosenttia kaikesta kehitysyhteistyöstä, vaikka demokraattiset yhteiskunnat ovat yksi neljästä kehityspolitiikkamme painopistealueesta. Tuki puolueille ja parlamenteille on muodostanut tuesta vain murto-osan. Suomen tuleekin EU-tason keskusteluissa pitää esillä demokratianäkökulmaa painottamalla vaaleja laajempaa näkökulmaa.

Demokratiaa voidaan tukea vahvistamalla sen keskeisiä elementtejä, kuten monipuoluejärjestelmää sekä naisten sekä vähemmistöjen poliittisia oikeuksia. Jos demokratiaa pidetään itsestään selvänä, se alkaa murentua.

 

Kirjoittaja on Puolueiden kansainvälisen demokratiayhteistyön Demon toiminnanjohtaja (vs).

 
Kommentoi artikkelia
 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta