Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Maailmanpolitiikka päälaellaan

Teija Tiilikainen/UP

Muutoksen tuulet puhaltavat maailmanpolitiikassa. Toisen maailmansodan raunioille luotu kansainvälinen järjestys ahdistaa yhä useampaa suurvaltaa, ja ne haluavat räätälöidä sen pelisäännöt uusiksi. Globaaleja instituutioita neuvottelumekanismeineen pidetään tehottomina ja byrokraattisina. Usko kansakuntien historialliseen erityislaatuisuuteen vahvistuu niin läntisen maailman ulkopuolella kuin enenevässä määrin sen sisällä. Luottamus laaja-alaisiin vapaakaupan säätelyjärjestelmiin horjuu.

Sääntöihin nojaava kansainvälinen järjestys on edelleen maan ulkopolitiikan keskeinen johtotähti.

Maailmanpolitiikan keskiöön on palannut monta sellaista asiaa, joiden uskottiin jo jääneen pysyvästi taakse. Muureja rakennetaan valtioiden ympärille, sotilaallista voimaa käytetään politiikan jatkeena ja autoritääriset poliittiset järjestelmät ovat syvään juurtuneita. Demokraattisten järjestelmien ongelmat vieraannuttavat ihmisiä politiikasta ja ruokkivat vastakkainasetteluja niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa maailmanpolitiikan ennakoimattomuudesta on jälleen tullut pienen maan ulkopolitiikan lähtökohta. Emme tiedä, mihin muottiin valtatasapaino tulevina vuosina asettuu. Emme tiedä, mitkä jakolinjat vaikuttavat keskeisimmin eurooppalaiseen politiikkaan sekä rauhan ja järjestyksen mahdollisuuksiin. Satavuotias Suomi kuitenkin tuntee itsensä ja arvonsa aiempaa paremmin ja uskaltaa myös avoimesti seistä niiden takana. Sääntöihin nojaava kansainvälinen järjestys on edelleen maan ulkopolitiikan keskeinen johtotähti.

Tässä UP-lehden numerossa perehdymme sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen nykytilaan. Miten viime vuosisadalla luodut keskeiset kansainväliset instituutiot voivat ja miten luottavaisesti voimme suhtautua niiden tulevaisuuteen? Arvioimme myös Etyjiä ja Arktista neuvostoa, joiden syntyhistoriassa Suomella on ollut erityinen roolinsa. Profiilihaastattelussa henkilökohtaista näkökulmaa kansainvälisten instituutioiden arkipäivään tarjoaa Astrid Thors, joka hiljattain päätti kautensa Etyjin vähemmistövaltuutettuna.

Yhdysvaltojen politiikassa on niin ikään kääntynyt uusi lehti, jonka kokenut amerikkalaistutkija Daniel Hamilton asettaa tässä lehdessä historialliseen kontekstiin. Hänen mukaansa presidentti Donald Trump edustaa jacksonilaista ulkopoliittista perinnettä, joka vieroksuu tapoja rajoittaa tai supistaa Yhdysvaltojen valtaa millään tavoin. Tähän filosofiaan kuuluu myös omien asevoimien vahvistaminen ja usko totaaliseen sotaan. Vuoden mittaan kirkastunee, kuinka jacksonilaisuus vaikuttaa transatlanttiseen suhteeseen.

 
Kommentoi artikkelia
 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta