Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Vanhat sotaratsut

Pekka Vahvanen

 

Historia tuntee monia johtajia, jotka ovat muita innokkaampia viemään kansa­kuntansa sotaan. Voisiko tämä johtua heidän omista elämän­kokemuksistaan? Amerikka­laistutkijatMichael Horowitz,Allan Stam jaCali Ellis ovat keränneet jämerän aineiston, jonka perusteella he pyrkivät selvittämään, minkälaiset joh­tajat ovat alttiita sotimaan.

KirjassaanWhy Leaders Fight kolmikko nojaa aineistoon, johon on kerätty 20 henkilö­historiallista muuttujaa maail­man valtionpäämiehistä ajalta 1875–2004. Muuttujiin kuulu­vat esimerkiksi asepalveluksen suorittaminen, lapsuuden kokemukset (kuten vanhem­pien varhainen kuolema) ja johtajan ikä.

Usein ajatellaan, että nuo­ret johtajat ovat äkkipikaisem­pia ja aggressiivisempia, koska heidän testosteronitasonsa on korkeampi ja näyttämishalunsa suurempi kuin vanhemmilla johtajilla. Aineiston mukaan vanhemmat johtajat ovat kui­tenkin innokkaampia sotimaan kuin nuoret.

Tätä kirjoittajat selittävät kahdella tavalla. Ensinnäkin vanhemmilla johtajilla on enemmän kokemusta ja vah­vemmat poliittiset verkostot, ja siksi paremmat mahdolli­suudet saada poliittista tukea sotatoimilleen. Lisäksi heillä on jo kiire jättää puumerkkinsä historiaan ja siksi halu tehdä jotain merkityksellistä. Dik­tatuurit ovat tässä suhteessa kuitenkin poikkeus: niissä nuoret johtajat ovat alttiimpia sotimaan.

Asepalvelus ja oma taiste­lukokemus näyttäisivät olevan myös tärkeitä selittäviä teki­jöitä sotimisessa. Ne johtajat, jotka ovat suorittaneet ase­palveluksen, mutta joilla ei ole taistelukokemusta, päätyvät vallassa ollessaan todennäköi­simmin aloittamaan konflik­tin. He tuntevat asevoimien toimintaa mutta eivät ole itse nähneet kuolemaa tai koke­neet vastoinkäymisiä taistelu­kentällä. Tätä kategoriaa edus­tavat Saksan ensimmäiseen maailmansotaan vienyt keisari Vilhelm II, Irakin diktaattori Saddam Hussein ja Libyan Muammar Gaddafi.

Sukupuolella ei aineiston perusteella ole vaikutusta konfliktin aloitusherkkyyteen. Myöskään koulutustaso ei näyttäisi vaikuttavan merkit­sevästi.

Kirjoittajien mielestä suur­miesten rooli kansainvälisen politiikan selittämisessä on turhaan painunut unohduksiin. Tutkimuksessa on korostunut realistisen koulukunnan ajat­telu, jossa valtioiden politiikan katsotaan olevan seurausta voimatasapainon muutok­sista. Toisaalta institutionaa­liset teoriat painottavat, että kansalliset ja kansainväliset instituutiot rajoittavat johta­jien mahdollisuuksia ohjata kansojen kohtaloita.

Kirjoittajien pyrkimyksenä on, että johtajien riskialtista käytöstä pystyttäisiin enna­koimaan heidän elämänhisto­riansa perusteella.

Kirjaan kootulla systemaat­tisella aineistolla on kuitenkin rajoituksensa. Oikeassa elä­mässä vanhempien varhainen kuolema tai asepalveluksen suorittaminen vaikuttavat eri ihmisiin eri tavoin. Siksi kenen­kään toimintaa on vaikea ennustaa tilastojen avulla.

Kirja on siitä huolimatta perusteltu puolustuspuheen­vuoro yksilöiden merkityksestä historiassa.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 3/2016

Uudet kuninkaat

Giorgos Katsambekis

Valta ja vastuu

Teija Tiilikainen/UP

Valtapuolueen omat vaalit

Veera Laine

Baltia torjuu pakolaisia

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhä harvempi pakolainen palaa kotimaahan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Seuraavaksi nexit tai öxit?

Joonas Pörsti/UP

Eurooppa hakee uskottavuutta

Kaarina Vainio/UP

Ääni historian unohtamille

Kaarina Vainio/UP

Edustuksen illuusio

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Populismin luvattu maa

Marco Siddi

Konsensus heikkenee Pohjoismaissa

Mattias Lehtinen

Kokaiinin läpikulkumaa Venezuela ajautui umpikujaan – romahdus murtaa antiamerikkalaista rintamaa

Teksti: Mikko Pyhälä

Brasilia poistui näyttämöltä

Hanna Koivisto

Kansanvaltaa kiinalaisittain

Elina Sinkkonen

Arvokonservatiivien voimannäyttö

Heta Muurinen

Kadotettu kultakausi

Tuomas Koukkunen

Kyberhyökkääjä käyttää satelliitteja

Erik Nyström

Turvaa pörssiyhtiöstä

Kaarina Vainio/UP

Lisää sijoituksia veroalella

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

EU:n viimeinen ydinasemahti

François Heisbourg

Maailma kärsii moraalispoliittisesta kriisistä

Frank Johansson

Paluu plussan puolelle

Anne Ignatius

Muukalaisia ja baltteja

Kristi Raik

Lähi-idän kaaos vasta alussa

Yrjö Lautela

Kohti ammattinimikkeiden sukupuuttoa

Pasi Nokelainen

Vanhat sotaratsut

Pekka Vahvanen

Eriarvoisuuden pieni ensyklopedia

Matti Ylönen

Traumapolitiikkaa Yhdysvalloissa

Jenni Heikka

Washington hurmaa historialla

Maria Annala

Populismi on välttämätöntä

Emilia Palonen

Sumu leviää Venäjältä

Joonas Pörsti

Mistä lisää resilienssiä?

Anna-Kaisa Hiltunen

 

Geologia hämmentää politiikan tutkimusta

Kaarina Vainio/UP

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta