Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Paluu plussan puolelle

Anne Ignatius

EKP pyrkii eroon negatiivisista koroista ja paikallaan polkevista hinnoista. Kriiseistä on opittu, sanoo pitkän uran Suomen Pankissa tehnyt Antti Suvanto.

Euroopan keskuspankki (EKP) on tavalliselle eurooppalaiselle etäi­nen, ja pankin teke­mää rahapolitiikkaa tunnetaan huonosti. Kesällä Suomen Pankin neuvonan­tajan työstä eläkkeelle jäänyt Antti Suvanto kirjoitti entisen kollegansa Jarmo Kontulaisen kanssa kirjan, jonka tarkoitus on kertoa selkokielellä, mitä keskuspankit tekevät ja miksi.

Miten rahapolitiikka näkyy ihmisten arjessa?

Selvimmin rahapolitiikan vai­kutukset näkyvät pankkilainan koroissa. Euron aikana korot ovat olleet vakaita ja alhaalla. Euroopan keskuspankki on pitänyt pankeille lainaamansa rahan korot matalina, joten pankit voivat lainata asiakkail­leen rahaa halvalla.

Matalat korot eivät ole yksiselitteisesti hyvä asia. Suomessa koroista puhutaan usein asuntovelallisten näkö­kulmasta, vaikka vain kolmas­osalla suomalaisista kotitalo­uksista on asuntovelkaa.

Asuntovelallisille alhaisten korkojen tilanne on loistava, mutta tallettajien ja säästäjien kannalta tilanne ei ole kiitol­linen. Talletuksille ei enää saa korkoa, koska pankit eivät voi maksaa asiakkailleen enem­pää kuin saavat korkoa omille luotoilleen.

Mitkä ovat EKP:n tärkeimmät tehtävät?

Ensisijainen tehtävä on hin­tavakauden turvaaminen eli inflaation pitäminen mata­lana. Tavoite on, että inflaatio

olisi noin kaksi prosenttia eli että tavaroiden ja palveluiden hinnat nousisivat sen verran vuodessa. Matalaa ja vakaata inflaatiovauhtia tavoitellaan, koska se vähentää tulevaan hintatasoon liittyvää epävar­muutta. Nollainflaatiota ei tavoitella, koska se johtaisi liian usein nollakorkotilanteeseen.

Toiseksi keskuspankit huo­lehtivat pankkien maksuval­miudesta. Raha pankkien välillä liikkuu keskuspankkien ylläpi­tämän järjestelmän kautta.

Kolmas tehtävä on rahoi­tusmarkkinoiden vakauden turvaaminen. Edellisistä krii­seistä on opittu, että rahajär­jestelmä on hauras. Pelkkä hin­tavakaus ei takaa, että pankit ovat kunnossa. Siksi pankkien valvontaa on uudistettu. Niiltä vaaditaan riskipuskureita, jotta ne kestävät mahdolliset tappiot. Tietyissä tilanteissa pankkeja voidaan järjestellä uudelleen tai niiden toiminta voidaan ajaa alas.

Mitä rahapolitiikassa tapahtuu seuraavaksi?

Inflaatio on nyt selvästi kahden prosentin alapuolella, ja siksi käytössä ovat epätavanomai­set rahapoliittiset keinot, kuten negatiiviset korot. Aikanaan EKP pyrkii pääsemään tilaan, jossa inflaatiotavoite on saavutettu ja nimelliskorot ovat positiivisia. Uusi normaali ei kuitenkaan ole sama kuin vanha normaali.

Skenaarioita on kolme: Maailmantalous kasvaa, ja euroalue kasvaa sen mukana. Silloin rahapolitiikassa pala­taan positiivisiin korkoihin ja noin kahden prosentin inflaa­tioon.

Toinen vaihtoehto on, että euroalue jämähtää pitkäksi aikaa nollakasvun ja nollainflaation loukkuun, kuten Japanille on käynyt.

Kolmannessa skenaariossa maailmantalous ajautuu uuteen taantumaan. Silloin rahapolitiikalla elvyttäminen on hankalaa, koska korot ovat jo valmiiksi nollassa.

Mitä väärinkäsityksiä EKP:n toimintaan liittyy?

Keskuspankit eivät päätä markkinakoroista eli euri­boreista eivätkä kenenkään luottokoroista. Keskuspankit päättävät ohjauskoroistaan, joita sovelletaan pankkien keskuspankkiluottoihin ja -tal­letuksiin. Muut korot muodos­tuvat markkinoilla. Odotukset tulevasta rahapolitiikasta vaikuttavat suoraan markkina­korkoihin.

Keskuspankit eivät myös­kään toimi veronmaksajien rahoilla, vaan niiden tulo syntyy korkokatteesta, kuten muidenkin rahoituslaitosten. Siitä ne kattavat toiminta­kulunsa ja kartuttavat pus­kureita tappioiden varalle. Loput jaetaan voitonjakona valtioille. Suomen Pankki on 2000-luvun alusta lukien tulouttanut Suomen valtiolle keskimäärin 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Usein rahapolitiikkaan koh­distetaan ylisuuria odotuksia. Rahapolitiikalla ei kuitenkaan nosteta tuottavuutta eikä luoda työpaikkoja. Sellaiseen­kin harhakäsitykseen törmää, että keskuspankki voisi rat­kaista kysyntälaman jakamalla ihmisille rahaa joko suoraan tai valtion kautta. Niin sanotun helikopterirahan jakaminen kuitenkin nostaisi hintoja eikä loisi pysyvästi vakaata taloustilannetta.

Näitä luen nyt

1. Ben Bernanke: The Courage to Act. Yhdysvaltain keskuspankin entisen puheenjohtajan kuvaus finanssikriisin syistä ja siitä, miten kriisistä selvittiin.

2. Timothy F. Geithner: Stress Test. Reflections on Financial Crises. Yhdysvaltain entinen valtiovarainministeri kertoo toimista finanssikriisin aikana.

3.Mervyn King: The End of Alchemy. Money, Banking, and the Future of the Global Economy. Britannian keskuspankin entinen pääjohtaja kuvaa tuoreesti raha­politiikan valmistelua.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 3/2016

Uudet kuninkaat

Giorgos Katsambekis

Valta ja vastuu

Teija Tiilikainen/UP

Valtapuolueen omat vaalit

Veera Laine

Baltia torjuu pakolaisia

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhä harvempi pakolainen palaa kotimaahan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Seuraavaksi nexit tai öxit?

Joonas Pörsti/UP

Eurooppa hakee uskottavuutta

Kaarina Vainio/UP

Ääni historian unohtamille

Kaarina Vainio/UP

Edustuksen illuusio

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Populismin luvattu maa

Marco Siddi

Konsensus heikkenee Pohjoismaissa

Mattias Lehtinen

Kokaiinin läpikulkumaa Venezuela ajautui umpikujaan – romahdus murtaa antiamerikkalaista rintamaa

Teksti: Mikko Pyhälä

Brasilia poistui näyttämöltä

Hanna Koivisto

Kansanvaltaa kiinalaisittain

Elina Sinkkonen

Arvokonservatiivien voimannäyttö

Heta Muurinen

Kadotettu kultakausi

Tuomas Koukkunen

Kyberhyökkääjä käyttää satelliitteja

Erik Nyström

Turvaa pörssiyhtiöstä

Kaarina Vainio/UP

Lisää sijoituksia veroalella

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

EU:n viimeinen ydinasemahti

François Heisbourg

Maailma kärsii moraalispoliittisesta kriisistä

Frank Johansson

Paluu plussan puolelle

Anne Ignatius

Muukalaisia ja baltteja

Kristi Raik

Lähi-idän kaaos vasta alussa

Yrjö Lautela

Kohti ammattinimikkeiden sukupuuttoa

Pasi Nokelainen

Vanhat sotaratsut

Pekka Vahvanen

Eriarvoisuuden pieni ensyklopedia

Matti Ylönen

Traumapolitiikkaa Yhdysvalloissa

Jenni Heikka

Washington hurmaa historialla

Maria Annala

Populismi on välttämätöntä

Emilia Palonen

Sumu leviää Venäjältä

Joonas Pörsti

Mistä lisää resilienssiä?

Anna-Kaisa Hiltunen

 

Geologia hämmentää politiikan tutkimusta

Kaarina Vainio/UP

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta