Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Seuraavaksi nexit tai öxit?

Joonas Pörsti/UP

Jos EU-kansanäänestys järjestettäisiin mannermaalla, tulos voisi olla sama kuin Britanniassa.

Voisiko jokin muu jäsenmaa seurata Britanniaa ulos EU:sta?

Konsulttiyhtiö Eurasia Group arvioi kesäkuussa Britannian kansanäänestyk­sen jälkeen, että suurin riski exit-tartunnasta on Hollan­nissa ja Itävallassa. Euroskeptisillä ja kansallismielisillä vapauspuolueilla on molem­missa maissa vahva kannatus.

»On todellinen, joskin vielä etäinen mahdollisuus, että näissä maissa järjestetään kan­sanäänestys EU:sta tai euro­alueesta eroamisesta», Eurasia Group määrittelee.

Hollannissa Vapauspuo­lueella on hyvät mahdollisuu­det nousta maan suurimmaksi puolueeksi ensi maaliskuun parlamenttivaaleissa yli 20 prosentin kannatuksella. Geert Wildersin johtama puolue liputtaa vaaleissa nexitin eli Hollannin EU-eron puolesta ja ajaa kansanäänestyksen järjestämistä.

Vapauspuolue on kuitenkin parlamentissa näkemyksineen yksin. »Jopa eurokriittinen sosialistipuolue kannattaa maan pysymistä Euroopan unionin jäsenenä», sanoo Clingendael-instituutin van­hempi tutkija Jan Rood.

»Nykyisissä oloissa ei ole riskiä, että Hollanti lähtisi unionista. Mutta vaalien jälkeen Vapauspuolue voisi yhdessä eurokriittisten kansa­laisjärjestöjen kanssa painos­taa muita puolueita kansanäänestyksen järjestämiseen.»

Hollantilaiset hylkäsivät vuonna 2005 neuvoa-anta­vassa kansanäänestyksessä EU:n perustuslakisopimuksen ja tämän vuoden huhtikuussa Ukrainan ja EU:n lähentymistä petaavan assosiaatiosopi­muksen. Mikäli Hollannissa järjestettäisiin kansanäänestys EU-jäsenyydestä, vaaka voisi kääntyä sielläkin eron puolelle, Rood arvoi.

»Poliittisen kentän oikealla ja vasemmalla laidalla on monia, jotka ovat pettyneet Euroopan unioniin ja poliitti­seen järjestelmään.»

Äänestys muuttuisi myös Hollannissa helposti mielenilmaukseksi maahanmuuttoa, EU-jäsenmaksuja ja globalisaa­tiota vastaan.

Hollannin lain mukaan neuvoa-antava kansanäänestys tulee järjestää, jos 300 000 kansalaista allekirjoittaa sitä koskevan vaati­muksen. EU-kansanäänestys edellyttäisi lisäksi, että parlamentti käsittelee samaan aikaan EU:n perussopimusten uudistamista.

Siksi Vapauspuolueen on vaikea saada tahtoaan läpi. Toisaalta kansanäänestyksen mahdollisuus hankaloittaa nykyisessä tilanteessa EU:n syvempää yhdentymistä.

Itävallassa eurokriittinen ja maahanmuuttovastainen Vapauspuolue nousi kesän aikana mielipidemittauksissa selvästi suurimmaksi puo­lueeksi 35 prosentin kanna­tuksella.

Toukokuun presidentin­vaaleissa puolueen ehdokas Norbert Hofer jäi täpärästi toiseksi, mutta maan perustuslakituomioistuin määräsi uusintavaalit loka­kuun alkuun ääntenlasken­nan virheiden vuoksi.

Hofer on kuitenkin linjannut, että EU-kansanäänestys tulisi järjestää vain siinä tapauksessa, että EU:n jäsenmaiden päätösvaltaa yritetään kaventaa unionin perussopimusten muutok­silla – tai että Turkki liittyy EU:n jäseneksi.

»Itävallan kannalta olisi nykyisessä tilanteessa vahin­gollista erota EU:sta», Hofer sanoi heinäkuussa Die Presse -lehden haastattelussa.

Hoferin EU-linjauk­set ovat pehmentyneet samaa tahtia itävaltalaisten näkemysten kanssa. Maan EU-eroa öxitiä kannatti toukokuussa vielä 31 pro­senttia äänestäjistä, mutta kesäkuussa enää 23 pro­senttia. Syynä on politiikan tutkijoiden mukaan brexitiä seurannut taloudellinen ja poliittinen epävarmuus.

Suurista EU-maista eniten lähtöhaluja on tällä hetkellä Ranskassa. Heinäkuussa 33 prosenttia vastaajista kertoi YouGov-kyselyssä, että äänestäisi lähtemisen puolesta, jos maassa järjes­tettäisiin kansanäänestys. 44 prosenttia äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta.

EU-eroa ajavan Ranskan Kansallisen rintaman kan­natus liikkuu kyselyissä 30 prosentin tuntumassa. Puo­lueen puheenjohtaja Marine Le Pen nousee todennä­köisesti ensi vuoden presi­dentinvaalien toiselle kier­rokselle. Kyselyjen mukaan hän häviäisi vaaleissa selvin luvuin tasavaltalaisten (enti­nen UMP) pääehdokkaalle Alain Juppélle.

Tasavaltalaispuolueen esivaalien musta hevonen on tällä hetkellä entinen presidentti Nicolas Sarkozy, joka on nostanut kampanjateemakseen ranskalaisen identiteetin. Sarkozylla voi olla houkutusta kerätä lisä­kannatusta eurokriittisistä ryhmistä Juppéa vastaan.

Sarkozy väläytteli jo kesäkuussa brexit-äänes­tyksen jälkeen kansanää­nestyksen mahdollisuutta Ranskassa. »Meidän ei tulisi pelätä kansaa. Jos kansa ei usko Euroopan ideaan eikä se kestä kansanäänestyksen koetusta, silloin emme ole oikealla tiellä», Sarkozy lausui Le Monden mukaan.

EU:n kannatus on tois­taiseksi vahvinta EU:n koheesiorahoista hyötyvissä Keski- ja Itä-Euroopan jäsenmaissa.

Esimerkiksi romanialai­sista vain 14 prosenttia kan­natti heinäkuussa EU-eroa IRES-tutkimuslaitoksen kyselyssä.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 3/2016

Uudet kuninkaat

Giorgos Katsambekis

Valta ja vastuu

Teija Tiilikainen/UP

Valtapuolueen omat vaalit

Veera Laine

Baltia torjuu pakolaisia

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Yhä harvempi pakolainen palaa kotimaahan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Seuraavaksi nexit tai öxit?

Joonas Pörsti/UP

Eurooppa hakee uskottavuutta

Kaarina Vainio/UP

Ääni historian unohtamille

Kaarina Vainio/UP

Edustuksen illuusio

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Populismin luvattu maa

Marco Siddi

Konsensus heikkenee Pohjoismaissa

Mattias Lehtinen

Kokaiinin läpikulkumaa Venezuela ajautui umpikujaan – romahdus murtaa antiamerikkalaista rintamaa

Teksti: Mikko Pyhälä

Brasilia poistui näyttämöltä

Hanna Koivisto

Kansanvaltaa kiinalaisittain

Elina Sinkkonen

Arvokonservatiivien voimannäyttö

Heta Muurinen

Kadotettu kultakausi

Tuomas Koukkunen

Kyberhyökkääjä käyttää satelliitteja

Erik Nyström

Turvaa pörssiyhtiöstä

Kaarina Vainio/UP

Lisää sijoituksia veroalella

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

EU:n viimeinen ydinasemahti

François Heisbourg

Maailma kärsii moraalispoliittisesta kriisistä

Frank Johansson

Paluu plussan puolelle

Anne Ignatius

Muukalaisia ja baltteja

Kristi Raik

Lähi-idän kaaos vasta alussa

Yrjö Lautela

Kohti ammattinimikkeiden sukupuuttoa

Pasi Nokelainen

Vanhat sotaratsut

Pekka Vahvanen

Eriarvoisuuden pieni ensyklopedia

Matti Ylönen

Traumapolitiikkaa Yhdysvalloissa

Jenni Heikka

Washington hurmaa historialla

Maria Annala

Populismi on välttämätöntä

Emilia Palonen

Sumu leviää Venäjältä

Joonas Pörsti

Mistä lisää resilienssiä?

Anna-Kaisa Hiltunen

 

Geologia hämmentää politiikan tutkimusta

Kaarina Vainio/UP

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta