Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Kolumbia kannustaa sissejä avoimuuteen

Mitjo Vaulasvirta

Kolumbian rauhansopimus onnistuu yhdistämään rauhan ja oikeudenmukaisuuden periaatteet, kirjoittaa väitöskirjatutkija Mitjo Vaulasvirta Oxfordin yliopistosta.

»Emme tule viettämään päivääkään vankilassa», totesi Kolumbian Farc-sissiarmeijan johtaja Rodrigo Eche­verri, kun sissit ja Kolumbian hallitus aloittivat rauhanneu­vottelut Kuubassa vuonna 2012.

Tämän vuoden syyskuussa hallitus ja marxilais-lenini­läinen 8 000 sotilaan Farc solmivat alustavan rauhanso­pimuksen. Lopullinen sopimus on määrä allekirjoittaa ensi maaliskuussa, mutta jo nyt saavutettu sopu on tuonut Kolumbian lähemmäksi rauhaa kuin koskaan aiemmin. Kolum­bian sisällissota ehti jatkua 51 vuotta, vaatia 220 000 uhria ja ajaa viisi miljoonaa ihmistä kodeistaan.

Vielä elokuussa sovun löytyminen vaikutti epätoden­näköiseltä, sillä sissit vaativat itselleen täydellistä armah­dusta. Se oli lähes mahdoton ehto Kolumbian presidentille Juan Manuel Santosille.

Yli 80 prosenttia kolum­bialaisista kannattaa vankeus­rangaistuksia Farc-johtajille. Vuosia jatkuneet kidnappauk­set, ihmisten pakkosiirrot ja lapsisotilaiden värväys ovat kiristäneet kolumbialaisten asenteita sissejä kohtaan, ja myönnytysten vastustajat ovat ryhmittyneet Kolumbian enti­sen presidentin Alvaro Uriben taakse.

Uriben isä menehtyi Farc-sissien kaappauksessa, ja entinen presidentti on itse ollut sissien salamurhajuonen kohteena. Uribe on arvostellut presidentti Santosin neuvot­teluotetta ja julkisesti kan­nattanut aseellisten toimien jatkamista.

Farc-sissien rikosoikeudellinen vastuu oli neuvottelujen kynnyskysymys. Neuvottelui­hin turhautuneet Farc-sissit rikkoivat julistamansa tuli­tauon viime huhtikuussa, kun osapuolet olivat ajautuneet umpikujaan. Sissien yllätys­hyökkäyksessä eteläisessä Caucan provinssissa menehtyi 11 Kolumbian armeijan soti­lasta, mikä johti hallituksen vastaiskuihin ja sissien kosto­toimiin.

Osapuolet kuitenkin pala­sivat neuvottelupöytään, ja syyskuun 23. päivänä syntynyt alustava rauhansopimus on läpimurto. Siinä Kolumbian hallitus ja Farc-sissit löysivät kompromissin vankeusrangaistuksista.


Rauhansopimuksen myönny­tyksiinkuuluu, että Kolumbian hallitus armahtaa »poliitti­siin rikoksiin» syyllistyneet Farc-sissit, kun taas syytteet ihmisoikeus- ja sotarikoksista käsitellään erikseen perus­tettavassa erityistuomioistui­messa.

Poliittisia rikoksia ei tois­taiseksi ole määritelty tarkasti. Ihmisoikeus- ja sotarikoksiin syyllistyneillä on mahdollisuus viiden vuoden kotiarestiin ja yhdyskuntapalveluun, jos he tunnustavat rikoksensa. Tunnustamatta jättäminen voi johtaa 20 vuoden yhdyskunta­palveluun.

Monet kolumbialaiset ovat jo ilmaisseet pettymyksensä sopimuksen ehtoihin. Sopi­muksen vastustajien mukaan on ongelmallista, että edes vakavimpiin ihmisoikeuslouk­kauksiin syyllistyneet Farc-johtajat eivät joudu todelliseen rikosoikeudelliseen vastuu­seen, jos he selviävät ilman vankilarangaistusta. Myös ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on todennut rangaistusten olevan epäoi­keudenmukaisia sodan uhreja kohtaan.

Toisaalta Kolumbian rau­hanprosessi on saanut myös kiitosta esimerkiksi kansainvä­liseltä rikostuomioistuimelta (ICC). ICC kiitti sopimusta siitä, että Kolumbian hallitus ei hyväksynyt Farc-sissien vaati­musta täydellisestä armahduk­sesta vaan sopimuksen tavoit­teena on saattaa sotarikolliset oikeuteen.


Rauhan ja oikeudenmukai­suudenväliltä valitseminen on perustavanlaatuinen ongelma kaikissa poliittisissa siirtymä­vaiheissa, eli silloin kun valtiota ja yhteiskuntaa aletaan raken­taa uudelleen sodan, etnisen konfliktin tai diktatuurin jälkeen.

Etelä-Afrikassa perustettiin apartheidin jälkeen totuus­komissio poliittisen siirtymän hallitsemiseksi. Jugoslavian hajoamissotien aikaisia vakavia ihmisoikeusrikoksia on käsi­telty YK:n alaisessa sotarikos­tuomioistuimessa. Kolumbian rauhansopimus tavoittelee molempia: se pyrki saamaan sotarikolliset oikeuden eteen, mutta kannustaa samalla avoimuuteen ja totuuden puhumiseen.

Erityistuomioistuimen lisäksi Kolumbiaan perustetaan puolueeton totuus- ja sovintokomissio, joka alkaa tutkia sekä sissien että hallituksen sotarikoksia ja ihmisoikeus­loukkauksia. Myös erityis­tuomioistuimella on oikeus käsitellä sissien tekojen lisäksi Kolumbian armeijan sotatoi­mien laillisuutta.

Kyseessä on tärkeä sym­bolinen päätös: Kolumbian hallitus tunnustaa oman vas­tuunsa konfliktin osapuolena, jota voidaan syyttää sotarikoksista.

Tutkijoiden mukaan avoi­muus on yksi onnistuneen siirtymävaiheen edellytyksistä. Kolumbian sotarikollisia kan­nustetaan kertomaan ihmisoi­keusloukkauksista lupaamalla heille lieviä rangaistuksia palkkiona avoimuudesta, kat­soo rauhanprosessia London School of Economics -yliopis­tossa tutkiva Sophie Haspes­lagh. Hän kirjoitti aiheesta Justice in Conflict -verkkojulkaisussa syyskuussa.

Avoimuuteen pyrittiin myös sillä, että Kolumbian sisällisso­dan uhreille annettiin oikeus osallistua Havannan neuvot­teluihin.

»Tämä on ollut ainutlaa­tuista rauhanneuvotteluissa maailmanlaajuisesti», Has­peslagh kirjoitti. Uhrien edus­tajien läsnäolo antoi hänen mukaansa neuvotteluissa kasvot sodan kärsimykselle ja edisti neuvotteluiden jatku­mista.


Kolumbian rauhanprosessi ei ole vielä päätöksessä, sillä sopimuksen täytäntöönpano merkitsee enemmän kuin hyvä rauhansopimus. Kolumbia tarvitsee tässä työssä kansain­välisen yhteisön tukea. Kolum­bian esimerkki on kuitenkin jo osoittanut, että vaikeimpiinkin konflikteihin voidaan löytää ratkaisu.

Kolumbian rauhanprosessi sisältää useita tärkeitä periaat­teita, joita voidaan hyödyntää maailman muiden konfliktien sovittelussa: Kolumbiassa luovuttiin sotarikollisten täydellisistä armahduksista, tunnustettiin ja kunnioitettiin konfliktin uhrien oikeuksia sekä korostettiin avoimuutta ja totuuden puhumista. Kolumbian rauhansopimus on innovatiivinen esimerkki siirtymävaiheen oikeudesta, ja sillä voi olla pitkäkestoinen vaikutus siihen, miten aseellisia konflikteja tulevaisuudessa ratkaistaan.

Kirjoittaja valmistelee väitöskirjaa poliittisten siirtymävaiheiden oikeuskäytännöistä Oxfordin yliopistossa.
 
Kommentoi artikkelia
 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta