Aikakauslehti politiikasta, taloudesta ja kansainvälisistä ilmiöistä
 

Keskusta ottaa ohjat

Joonas Pörsti/UP

VAALIT. Hallituskumppanit vaikuttavat siihen, muuttuuko Suomen linja EU- tai Venäjä-politiikassa.

Keskustan Juha Sipilä nousee erittäin todennäköisesti suurimman puolueen puheenjohtajana seuraavan hallituksen pääministeriksi ja ottaa Eurooppa-politiikan komentoonsa. Keskustan vaaliohjelman mukaan Euroopan unionin on "keskityttävä suuriin kysymyksiin, lakattava puuttumasta liikaa yksityiskohtiin ja annettava jäsenvaltioille liikkumatilaa".

Keskusta on perinteisesti huolehtinut Suomen eduista etenkin maatalouspolitiikassa, mutta noudattanut muuten Suomen EU-yhteistyötä painottavaa linjaa Brysselissä. Keskustan johdolla Suomi saattaa ensi vaalikaudella korostaa EU-yhteistyön sijasta enemmän omaa etuaan, etenkin jos EU jakautuisi sisäisen kriisin tai Venäjän politiikan vuoksi.

Suomen EU-politiikaan voi tulla säröjä etenkin siinä tapauksessa, että perussuomalaiset nousevat sosiaalidemokraattien kanssa keskustan hallituskumppaneiksi.

"Perussuomalaisilla vahvistetulla punamultahallituksella saattaisi olla vaikeuksia pysyä mukana, jos EU kiristäisi Venäjän pakoteruuvia ja tukisi voimakkaamminUkrainaa", sanoo Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja Juhana Aunesluoma. Hän uskoo, ettei suurta irtiottoa EU:n linjasta silti nähtäisi.

Konsensuksella on Suomen ulkopolitiikassa pitkät perinteet. Myös perussuomalaiset on laimentanut vaalien lähestyessä EU-kriittisyyttään. Kaikki puolueet haluavat olla hallituskelpoisia, eikä ulkopolitiikasta haluta kynnyskysymystä hallitusneuvotteluihin.

"Suomen järjestelmä on äänestäjän kannalta sikäli pulmallinen, että kaikki koalitiovaihtoehdot ovat mahdollisia siihen astikun vaalit on käyty", sanoo eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.

Keskustalla on valmiuksia tehdä yhteistyötä kaikilla poliittisilla ilmansuunnilla,siinä missä kokoomus ja perussuomalaiset eivät kyenneet sopimaan yhteisestä EU-politiikasta vuoden 2011 hallitusneuvotteluissa.

1. EU-politiikka

Keskustalaisen Esko Ahon johtama porvarihallitus johdatti Suomen EU:n jäseneksi 1990-luvun alussa. Keskustassa on yhä puolueen sisäinen EU-vastainen oppositio, joka profiloituu europarlamentaarikko Paavo Väyryseen.

Jos Juha Sipilä ottaa pääministerinä Eurooppa-politiikan komentoonsa, Suomen linja pysynee silti jokseenkin ennallaan. Mikäli keskusta voittaa vaalit selvästi, Olli Rehn voisi olla vahvaehdokas ulkoministeriksi. Rehn vahvistaisi hallituksen myönteistä suhtautumista EU:n yhteiseen ulkopolitiikkaan.

Tiivistyvän euroalueen ytimessä pysyttely on käynyt vaikeammaksi myös muille suurille puolueille, Juhana Aunesluoma muistuttaa. Kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille sopii talous- ja rahaliiton syventäminen, muttei taloudellinen yhteisvastuu. Tilanne muuttuu jännittäväksi, jos eurolue hajoaa tai EU jakautuu entistä jyrkemmin kahdelle raiteelle: nopeasti yhteistyössä etenevään ytimeen ja hitaampaan ulkokehään.

"Jos keskusta ja perussuomalaiset kuuluisivat hallituskoalitioon ja niillä olisi riittävä parlamentaarinen tuki, ei olisi lainkaan selvää, että Suomi kuuluisi enää läntisen integraation ytimeen", Markku Jokisipilä sanoo.

2. Puolustus

Keskusta kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta, mutta pitää Juha Sipilän johdolla auki mahdollisuutta hakea tarvittaessa Nato-jäsenyyttä. Toistaiseksi puolue haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa.

Alkuvuodesta Suomi empi useiden päivien ajan, voidaanko lentosotaharjoitukseen osallistua Viron Ämarissa yhdessä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa. Suomi voi harjoitella yhdessä Nato-maiden kanssa, muttei osallistua Naton viidennen artiklan mukaiseen alueelliseen puolustusyhteistyöhön.

Vastaavia pulmatilanteita on lähivuosina tiedossa lisää. Suomen on etsittävä uusia tapoja ylläpitää puolustusvalmiuttaan Naton rauhankumppanimaana, kun Afganistanin mittava Isaf-kriisinhallintaoperaatio on päättynyt.

"Suomen on oltavaaloitteellinen. Varsinkin keskustan johtama punamultahallitus voisi olla tässä kohtaa varauksellinen", Juhana Aunesluoma pohtii.

Nato-kysymys on käytännössä poissuljettu myös seuraavan hallituksen ohjelmasta, Aunesluoma arvioi. "Sellaista hallitusta ei tule, joka lähtisi selvittämään Nato-jäsenyyden hyötyjä ja haittoja. Kokoomuksella tuskin on mahdollisuuksia voittaa Nato-teemalla."

3. Venäjä

Keskustapuolue kantoi suurimman vastuun toisen maailmansodan jälkeisen puolueettomuuspolitiikan rakentamisessa. Niitä kaikuja on edelleen Venäjästä käydyssä keskustelussa, sanoo Markku Jokisipilä.

"Valmius ymmärtää Venäjää on ollut keskustassa suurempaa kuin kokoomuksessa tai SDP:ssä", hän arvioi. Viime vuonna monet keskustan kansanedustajat vastustivat pakotteiden asettamista Venäjälle, koska pakotteiden katsottiin haittaavan Suomen taloutta ja hyviä suhteita itänaapuriin.

Toisaalta puolueiden välisiä erimielisyyksiä tasoittaa Venäjän-politiikassa presidentti Sauli Niinistön paikka ulkopolitiikan pelintekijänä. Kokoomuksen ja keskustan välinen nokittelu Venäjän-politiikassa loppui vuodenvaihteessa, kun Niinistö keskusteli ulkopolitiikasta puolueiden puheenjohtajien kanssa, Juhana Aunesluoma muistuttaa.

Niinistö on taustaltaan kokoomuslainen, muttahänen korkea profiilinsa ja avointa keskusteluyhteyttäkorostava Venäjän-politiikkansa näyttävät sopivan myöskeskustalle ja perussuomalaisille, Aunesluoma toteaa.

"Presidenttion hallitukseen verrattuna lähtökohtaisesti altavastaaja pienemmällä valmistelukoneistolla, mutta Niinistö näyttää pärjäävän hyvin silläkin", Jokisipilä sanoo.

Eduskuntavaalit 19.4.; ennakkoäänestys 8.–14.4.

 
Kommentoi artikkelia
 
Ulkopolitiikka 1/2015

Euroopan taivas synkkenee

Teija Tiilikainen

Yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Venäjä vahvistaa asevoimiaan

Erik Nyström

Suomen on uusittava sotakalustoaan

Erik Nyström

Valtion uusi aate

Veera Laine

Keskusta ottaa ohjat

Joonas Pörsti/UP

Kun totuus menetti merkityksensä

Toivo Martikainen/UP

Ristiretkellä veroparatiisissa

Seppo Penttilä

Maan tapa venäläisittäin

Alma Snellman

Belgrad maistuu elämältä

Outi Isotalo

Porvarin suljettu sydän

Tom Kankkonen

Miten sananvapaus voi globaalisti, Christian Sundgren?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Miten Venäjä voi olla Naton rauhankumppani?

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Köyhyys pahenee Afrikassa

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Totuus lennosta MH17

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Arabit Israelia puolustamaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Amerikkalaisia aseita islamisteille

Saana-Maria Jokinen

"Iso yhteiskunta" jäi paperille

Antti Halonen

Hälytyskellojen soittaja

Joonas Pörsti/UP

Yksinvaltainen demokratia

Timo Vihavainen

Tukahdutettu vallankumous

Toivo Martikainen/UP

Islamismin kautta demokratiaan

Erik Nyström

Sananvapauden rajat

Anna Virkama

Kone antaa, kone ottaa

Pekka Vahvanen

Kaukasian seksuaalivähemmistöt taistelevat oikeuksistaan

Anna Tervahartiala

Rotuopin pohjoinen suurvalta

Anne Ignatius

Suomalais-saksalaista toisinajattelua

Yrjö Lautela

Ennen oli paremmin

Henri Purje

Lähi-idän trilleri

Sanna Ra

EU kriisiytyy kuin Rooma

Eero Vuohula

Ideoilla sotaa vastaan

Anna-Kaisa Hiltunen/UP

Gazan kaista on muutakin kuin Hamas

Salla Nazarenko

Ulkopoliittisen kuulostelun aika

Teksti: Toivo Martikainen & Anna-Kaisa Hiltunen/UP

 
 
 
Saako viagraa ilman reseptiä Cialis 5mg hinta