Askel eteenpäin, toinen taakse

Suurvalta-akseli siirtyy itään

Joonas Pörsti/UP

Yhdysvallat ottaa huomioon kumppaneidensa näkemyksiä, jos tämä sopii maan omiin etuihin, muistuttaa professori Jussi Hanhimäki.

Yhdysvallat on ottanut Barack Obaman kaudella aiempaa enemmän huomioon eurooppalaisten liittolaistensa näkemyksiä. Myös Obama ajaa silti ensisijaisesti Yhdysvaltain etua, muistuttaa professori Jussi Hanhimäki. Hän on erikoistunut transatlanttisiin suhteisiin ja työskentelee Graduate Institutessa Genevessä.

”Multilateralismi sopi kuvaan esimerkiksi Afganistanissa, jonne tarvittiin eurooppalaisten panosta. Muuten Yhdysvaltojen joukkojen lisääminen olisi ollut mahdotonta.”

Toisaalta Yhdysvaltojen sopimus ydinaseiden vähentämisestä Venäjän kanssa edustaa kaksinapaista politiikkaa, joka voi tuoda eurooppalaisille kaikuja menneisyydestä, Hanhimäki sanoo. Etenkin itäisen Euroopan maissa kuului närkästystä, kun Yhdysvallat luopui ohjuskilven rakentamisesta niiden suojaksi.

”Venäjän pelko elää yhä näissä maissa. Venäjä nähdään niissä turvallisuuspoliittisena uhkana.”

Hanhimäen mielestä Yhdysvaltojen ja Euroopan edut ovat pitkälti yhteneviä kauppapolitiikassa, arabimaita koskevissa kysymyksissä ja ympäristöpolitiikassa.

Yhdysvallat ja EU ovat jälkiteollisia yhteiskuntia. Niiden taloudet ovat samankaltaisia verrattuna Kiinan, Intian ja Brasilian talouksiin, joiden päästöt liittyvät edelleen teollistumiseen.

Yhdysvallat ja EU ovat usein liittolaisia Maailman kauppajärjestö WTO:ssa tariffeja koskevissa kysymyksissä.

”Ympäristöpolitiikka on toinen alue, jossa Yhdysvaltojen ja Euroopan etujen pitäisi olla luonnostaan lähempänä toisiaan”, Hanhimäki katsoo.

Miltä näyttää transatlanttisten suhteiden tulevaisuus yhdysvaltalaistutkija Daniel Hamiltonin silmin? Lue UP-lehdestä 3/2011.