Kirjatutka: Demokratia laahaa Venäjällä

Sinikukka Saari: Promoting Democracy and Human Rights in Russia. Routledge 2009, 192 s.

Helena Rytövuori-Apunen

Ihmisoikeusasiamiehen viran perustaminen ja kuolemanran­gaistuksesta luopuminen ovat olleet Venäjälle sopivia keino­ja osoittaa lännelle, että maan demokratisoituminen etenee. Demokratian kolmas eurooppalainen normi eli vaatimus va­paista ja demokraattisista vaaleista on sen sijaan jäänyt toteu­tumatta.

Demokratian puutteista aiheutuva kansainvälinen häpeä ei paina paljoa, kun vaakalaudalla on valtaryhmittymien hallinta valtiossa, jonka koossa pitäminen ja jaloille saattaminen on politiikan tärkein päämäärä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Sinikukka Saaren kirja­uutuus arvioi Euroopan neuvoston, EU:n ja Etyjin vaikutusta Venäjän demokratiakehitykseen 1990-luvun alun jälkeen.

Kirjan perustana on tutkimuskirjallisuus, joka käsittelee kansainvälisen yhteisön normien toteutumista eri valtioiden politiikassa. Kirjallisuudessa esitetyistä malleista poiketen Saari ei näe vaikuttamista yhdensuuntaisena tai normeja staat­tisina vaan hän tarkastelee instituutioiden muotoutumista Venäjällä vuorovaikutteisen politiikan tuloksena.

Jäntevästi rakennettu kirja on ajankohtainen avaus arvioi­taessa eurooppalaista Venäjä-politiikkaa ja mietittäessä, miten aukoa nykyisiä pullonkauloja tai mitä olisi voitu tehdä toisin. Voidaankin kysyä, olisiko yhtenäinen ja johdonmukaisen tin­kimätön eurooppalainen politiikka edistänyt tehokkaammin demokraattisten instituutioiden kehitystä Venäjällä vai päin­vastoin syventänyt vastakkainasettelua.

Kirjoittaja on erikoistutkija Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskuksessa Taprissa.