Kirjatutka: Tasapainotteleva saudien valtakunta

Robert Lacey: Inside the Kingdom. Kings, Clerics, Modernists, Terrorists and the Struggle for Saudi Arabia. Hutchinson 2009, 404 s.

Mari Luomi

Saudi-Arabiasta kirjoitetaan harvoin yhtä mukaansatempaavasti kuin brit­tihistorioitsija Robert Lacey teoksessaan Inside the Kingdom: Kings, Clerics, Mo­dernists, Terrorists and the Struggle for Saudi Arabia. Nimensä mukaisesti kirja käy läpi Saudi-Arabian tarinan sen mo­nien ristiriitojen kautta.

Elämänkerroistaan tunnettu Lacey kirjoitti ensimmäisen kirjansa The King­domin asuessaan maassa 1970–80-luku­jen vaihteessa. Tällöin hän tarkasteli Al Saud -dynastian selviytymistarinaa alkaen Ibn Saudina tunnetun kuningas Abdul Azizin aavikkotaisteluista aina öljyn ja modernisaatiopaineiden aikakaudelle. Kyseessä ei olisi ollut Saudi-Arabia, ellei kirjaa olisi kielletty maassa sen julkaise­misen jälkeen.

Neljännesvuosisata myöhemmin, vuonna 2006, Lacey matkusti maahan uudelleen. Tällä kertaa tavoitteena oli ymmärtää, miten terroristiverkosto al- Qaida syntyi ja miksi syyskuun yhden­nentoista kaappaajista viisitoista oli sau­diarabialaisia – millainen valtio tuottaa äärimmäistä radikalisaatiota? Etsiessään vastausta tähän Lacey kirjoitti käsillä olevan jatko-osan.

Teoksessa seurataan islamilaisen ra­dikalismin kehitystä keskeisten henkilöi­den kautta: Mekan moskeijan kaappausta vuonna 1979 kuvataan kampan­jaa johtaneen ”Vihakasvo-Juhaymanin” tarinan kautta; Osama bin Ladenin vai­heet puolestaan kietoutuvat tiiviisti Sau­di-Arabian ja Afganistanin suhteiden lähihistoriaan.

Uskonnollisen vallan ilmentymäksi nousee jo edesmennyt suurmufti Abdul Aziz bin Baz, joka aikanaan vannoi maapallon olevan litteä. Kaiken taustal­la vaikuttavaa arvomaailmaa ilmentää valtion suhde ongelmallisina pidettyihin ryhmiin: parannuksen tehneet radikaalit saavat ilmaisen asunnon ja vaimon, kun taas vankilassa viruneet uudistajat ja vähemmistöryhmät, kuten shiiat, jäte­tään oman onnensa nojaan.

Inside the Kingdom on ennen kaik­kea kirja Saudien kuningashuoneesta ja sen tasapainottelusta kansallisen ja kan­sainvälisen, uskonnollisen ja maallisen sekä hallitun ja hallitsemattoman muu­toksen välillä. Kiehtovaa kirjan tyylissä on, että vaikka se tarkastelee maailmaa Saudi-Arabian perspektiivistä, kertojan moraalikäsitys on länsimaalainen. Lacey on haastatellut kirjaansa varten kadeh­dittavan laajasti saudiyhteiskunnan edustajia, etenkin vallan ylintä eliittiä.

Kirja jakautuu kolmeen osaan. En­simmäinen tarkastelee vuoden 1979 jälkeisiä tapahtumia Mekan moskeijan valloituksesta shiiojen ongelmalliseen asemaan sekä erityisesti Saudi-Arabian tukea jihadille Afganistanissa. Toinen osa keskittyy ensimmäisen Persianlahden sodan jälkeiseen vuosikymmeneen, ja kolmas syyskuun 11:nen jälkeiseen ai­kaan.

Kirjan ytimessä ovat Arabian niemi­maan suurimman monarkian lukematto­mat vastakkaisuudet: perinteet ja moder­nisaatio, uskonto ja politiikka, radikalis­mi ja reformismi, wahhabismin anakro­nistisuus ja kuningassuvun ylenpalttisuus. Saudien maan tarina tiivistyy lopulta yhteen ja samaan hallitsijan dilemmaan eli siihen, miten sovittaa uskonnollisten oppi­neiden ja kuninkaallisten vallan välinen tasapaino siten, että se tuottaa maltilli­suutta, yhtenäisyyttä ja vakautta globa­lisoituvassa maailmassa loukkaamatta perinteisen uskonnon nimeen vannovan kansan syviä rivejä.

Laceyn mukaan juuri uskonoppinei­den ja kuningassuvun valtasuhteiden ajoittainen kallistuminen edellisten hy­väksi on viimeisten kolmen vuosikym­menen ongelmien, radikalisaatio mu­kaan lukien taustalla.

Kirjan vangitseva kerronta kuljettaa lukijan tunteita sympatiasta paheksun­taan. Kun Saudi-Arabia näyttäytyy län­nessä yleensä äärimmäisyyksien musta­valkoisena valtakuntana, Lacey avaa lukijalleen sateenkaaren väreissä loista­van yhteiskuntatieteellisen enigman.

Kirjoittaja on tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.